2. Yli-Nikkilän pihapiiri

3. Koulu

4. Kampparin Isotalon pihapiiri

5. Tanhuanpää-Pusan pihapiiri

6. Lellan pihapiiri

7. Taipaleen mylly ja ympäristö

8. Kylmäkosken kunnantalo

9. Honkolan metsälinna

10. Kylä-Pusan pihapiiri

11. Vanha-Hautaan kartano

12. Uusi-Hautaan kartano

13. Mylly

14. Favénin huvila

[Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016, inventointi]

Yli-Nikkilä, Riisikkala. Yli-Nikkilän tilan vanha paritupatyyppinen päärakennus on ilmeisesti 1700-luvun loppupuolelta. Rakennus on säilyttänyt avokuistia myöten hyvin perinteisen asunsa.

Taipaleen kyläkeskus. Tarpianjoen varrella sijaitsevassa Taipaleen kylässä on ollut mylly jo vuonna 158. Samalla paikalla kylän keskustassa oleva mylly tuhoutui osittain tulipalossa vuonna 1988, suunnitelma sen korjaamisesta on olemassa. Tienristeyksessä on säilynyt perinteistä rakennuskantaa.

Tarpianjoen kulttuurimaisema. Tarpianjoen rannat ovat asutetut Kylmäkosken kylän teinoilla viimeistään keskiajan kuluessa. Vuonna 1586 oli Kylmäkoskessa kaksi myllyä. Tarpianjoen maisema avautuu hyvin Tampereen valtatielle. Yksittäisinä kohteina liittyvät maisemaan Uusi- ja Vanha-Hautaan kartanot, Favénin huvila, Hautaan mylly, Joki-Haaviston vanha kartanoalue sekä kirkkoherranpappila.

Vanhan ja Uuden Hautaan myllyt, Kylmäkoski. Kylmäkosken partaalla on ollut Hautaan kylän mylly jo vuonna 1586. Myöhemmin on Hautaan kartanoilla ollut koskessa useita myllyjä. Nykyisin koskessa on kummankin kartanon toisissaan kiinni olevat myllyt. Vanhimmat osat lienevät 1800-luvulta. Vuonna 1900 sen yhteyteen laitettiin sähkölaitos ja 1930 mylly uusittiin vehnämyllyksi.

Favénin huvila. Taidemaalari Antti Favén rakennutti vuoden 1910 tienoilla tämän hirsisen huvilarakennuksen. Hänen isänsä omisti tuolloin Vanha-Hautaan kartanon.

Vanha-Hautaa, Hautaa. Hautaan tila lahjoitettiin 1647 Erik Pistolhjelmille. Kartano nautti säterivapautta vuodesta 1648. 1600-luvulla tila muodostettiin säteriratsutilaksi, joka 117 jaettiin kahteen osaan, Vanha- ja Uusi-Hautaan tiloiksi. Vanha-Hautaan mansardikattoinen päärakennus on rakennettu 1700-luvun loppupuolella. Päärakennusta on lisätty 1800-luvulla ja kuisti on rakennettu 1900-luvun alussa. Pihassa oleva hirsinen aitta on vuorattu tiilellä. Kartanoa ympäröivät puisto- ja puutarhaistutukset.

Uusi-Hautaa, Hautaa. Uusi-Hautaa erotettiin vuonna 1817 Hautaan säteriratsutilasta ja uusi talouskeskus perutettiin Vanha-Hautaan länsipuolelle. Luutnantti J.F. Tammelander rakennutti komean kaksikerroksisen päärakennuksen vuonna 1822. Hirsinen, vaakalaudalla vuorattu rakennus edustaa puhdasta empire-tyyliä. Kartanon toinen, rapattu asuinrakennus on osaksi hirttä, osaksi tiilestä. Hirsiosa lienee päärakennuksen ikäinen, tiiliosa ilmeisesti 1840-luvulta. Myös kellotornilla varustettu aittarakennus on 1800-luvun alkupuolelta. Tiilinen karjarakennus on 1800-luvun keskivaiheilta ja seudun ensimmäinen kivinen navetta. RAkennusryyhmään kuuluu lisäksi aitta ja tiilirakenteinen, rapattu makasiini. Rakennuksia ympäröi kauniskasvuinen puisto. Uusi-Hautaan kartanoalue rakennuksineen on suojeltu valtioneuvoston päätöksellä vuonna 1975.

[Pirkanmaan seutukaavoitus: Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet. Julkaisu B 174. Tampereen seutukaavaliitto 1990.]