rakennusperinteinen

asutushistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Kantatalo isojaon aikaisella paikallaan maisemallisesti keskeisesti Ekojoen viljelysmaisemissa. Päärakennus ja aitta 1700-luvulta, päärakennusta laajennettu 1800-luvulla. Useita talousrakennuksia 1800-luvulta ja 1900-luvun alusta. Rakennukset pääasiassa hyvin alkuperäisessä asussaan säilyneitä ja muodostavat rakennusperinteisesti rikkaan ja monipuolisen kokonaisuuden.

Kiinteistöön kuuluvat päärakennus, puori, aitta (1794), navetta, talli, sauna ja kellari. Ulkorakennukset on todennäköisesti rakennettu joko 1800-luvun loppupuolella tai 1900-luvun alkupuolella. Päärakennuksen eteläpuolella on ollut mm. erillinen pakari- eli leivintuparakennus, joka on palanut luultavasti 1950-luvun loppupuolella. Leivintuvan eteläpuolella on ollut kuivaamo. Näiden läheisyydessä on ollut myös paja, minkä mukaan sen lähistöllä sijaitsevaa lahtea on kutsuttu Pajanlahdeksi. Pihassa on ollut toinenkin puori, josta on tehty Kaltsilan kylän Ala-Arvolan asuinrakennus.

1½-kerroksisen päärakennuksen perustuksena on lohkokivi. Hirsirunko on vuorattu vaakalaudoituksella, alaosassa ja päätykolmioissa on pystylaudoitus. Seinät ja listat ovat valkoiset. Satulakatto on katettu betontitiilillä. Ikkunat ovat pääosin 6-ruutuiset. Rakennuksen pitkällä eteläseinällä on kaksi satulakattoista umpikuistia, joita yhdistää pulpettikattoinen osa. Päärakennuksen itäpäässä oleva pirtti on 80 neliömetrin suuruinen, länsipäädyssä on pienempia huoneita. Kamarissa on peltikuorinen pystymuuri, keittiössä puuhella.

Kaksikerroksisen puorin perustuksena on luonnonkivipilarit. Hirsirunko on vuoraamaton, seinät ovat punaiset ja listat valkoiset. Satulakatto on katettu betonitiilillä. Rakennuksen pitkällä itäsivulla on pystykaiteinen avokuisti.

Päärakennuksen luoteispuolella sijaitsevan otsa-aitan perustuksena on lohkokiviset nurkkakivet sekä hirsi. Hirsirungossa on ollut pärevuoraus, josta eteläseinällä on osa jäljellä. Satulakatto on katettu betonitiilillä. Oven yläpuolella on vuosiluku 1794 sekä kirjoitusta. Aitan alimmat hirret ovat osin lahonneet.

Pihapiirin kaakkoispuolella on 1½-kerroksinen talli. Pystyhirsirungon alaosa on vuoraamaton, yläosassa on pystylaudoitus. Satulakatto on katettu betonitiilillä. Pitkällä eteläsivulla on liukuovi. Rakennusta on mahdollisesti jatkettu myöhemmin, itäpäädyssä on yksikerroksinen satulakattoinen, pystylaudoitettu osa.

Pihatien eteläpuolella ja pihapiirin kaakkoispuolella on 1½-kerroksinen navetta. Hirsirunko on vuoraamaton, päätykolmioissa on pystylaudoitus. Seinät ovat punaiset, listat valkoiset. Satulakatto on katettu aaltopellillä. Ikkunat ovat 6-ruutuiset.

Päärakennuksen eteläpuolella on lohkokivikellari, jonka yläpuolella on hirsirakenteinen, satulakattoinen kuivaamo. Kellarin länsipuolella on hirsirakenteinen saunarakennus, jota on myöhemmin rakennettu pohjoisen suuntaan. Saunan satulakatto on katettu betonitiilillä.

1760-luvulla tontilla on ollut Kartano -niminen kruununtalo, jota isännöi talonpoika Johan Michelsson. Paavolan tila on ollut nykyisen suvun hallussa vuodesta 1916 lähtien, jolloin nykyisen omistajan mummu osti sen Paavolalta. Tilan pinta-ala on pienentynyt, aiemmin se on ollut noin sadan hehtaarin suuruinen.

Rakennuksen itäpääty on rakennettu mahdollisesti 1700-luvun loppupuolella, muu osa 1800-luvulla. Itäpäädyssä olevassa pirtissä on maapohja, jonka päällä on ollut leveä lankkulattia. Pirtissä on ollut iso tulisija, johon on mahtunut metrin pituinen halko. Nykyinen leivinuuni on muurattu 2000-luvun alkupuolella. Rakennuksessa on ollut öljylämmitys noin vuodesta 1964 lähtien. Päärakennuksen katto on katettu betonitiilillä joko vuonna 1937 tai 1938. Pitkällä eteläsivulla on aiemmin ollut kaksi erillistä avokuistia, nykyinen umpikuisti on rakennettu 1940-luvulla. Kuisteissa on ollut puiset sisäportaat. Rakennuksessa on ollut vesivahinko 1990-luvun puolivälin tienoilla, jonka jälkeen eteiseen on rakennettu uusi wc. Päärakennuksen itäpäädyssä oleva pirtti paloi kokonaan vuonna 2002. Sen katossa ja seinissä oli haltex-levy, jolloin rakenteet säästyivät palolta. Pirtin nurkasta on ollut kulku yläkerran avovintille. Portaat on tarkoitus siirtää kylmään eteiseen.

Aitta on rakennettu luultavasti vuonna 1794.

Paavola sijaitsee Evonlahteen pistävässä niemessä sen itärannalla. Tilan länsipuolella on entinen mäkitupalaisten asuinalue.

Kohteen rakennuskannan säilyttämiseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Uudis-, täydennys- ja korjausrakentamisen tulisi tapahtua ympäristön ja rakennusten ominaispiirteitä kunnioittaen huomioiden maisemalliset arvot, rakennustapa, mittakaava, materiaalit ja värit. Tilakeskuksen lähiympäristö tulisi säilyttää avoimena.

Heimo Keikko, Vammala