Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Lupahakemus pitää sisällään myös neljän vanhan talousrakennuksen purkamisen. Mattilan tilakeskus on inventoitu osana Tampereen Aitolahden ja Teiskon rakennuskulttuuri -inventointia, jossa tilakeskuksella on todettu olevan erityistä kulttuurihistoriallista arvoa. Inventoinnissa rakennuksista mainitaan erityisesti 1908 rakennettu ja 1965 uusittu päärakennus sekä kivinavetta, jota kuvataan seuraavasti: "Mattilan paksuseinäinen kiilakivinavetta oli Teiskon ensimmäisiä, sillä se rakennettiin jo 1888. Kiviseinät ovat kaksinkertaiset ja kerrosten välissä on sammalta sekä turvetta. Kiviharkot ovat suuria, mutta niitä ei ole tarkkaan mitallistettu. Saumat ovat leveydeltään vaihtelevia ja ovat paikoin tarvinneet täytekiviä saumalaastin tueksi. Ikkunoiden ja ovien yläpuolisia harkkoja ei ole muotoon hakattu, vaan aukkojen yläreunat ovat suorat." Navetta on yksi purettavaksi suunnitelluista rakennuksista. Muut purettaviksi suunnitellut rakennukset ovat ulkoasultaan tavanomaisia, joskin iäkkäitä ja ja alkuperäiset piirteensä säilyttäneitä talousrakennuksia, joiden arvo liittyy niiden rooliin osana maatilan talouskeskuksen luonteenomaista rakennuskantaa. Mattilan pihapiiri kuuluu lisäksi laajempaan, Aitolahden ja Teiskon kulttuuriympäristöselvityksessä todettuun Terälahden kulttuuriympäristökokonaisuuteen. Selvityksen toimenpidesuositusten mukaan Terälahden arvoalue kestää muutosta vain kulttuuriympäristön ehdoilla. Selvityksen mukaan alueen arvokas rakennuskanta sekä vanhan kulttuurimaiseman rakenne ja mittakaava tulee säilyttää. Tämän suosituksen yhteydessä mainitaan erityisesti huomioitavana kohteena mm. Mattila. Lisäksi todetaan, että uuden rakentamisen tulee sijoittua vanhaan tapaan pihapiiriin tai maisemarakenteen reunoille kuten pellon
ja metsän rajavyöhykkeeseen ja että uudesta rakentamisesta ei saisi tulla maisemaa hallitsevaa elementtiä.

Alueella on voimassa Aitolahti-Teisko rantaosayleiskaava, joka on vahvistettu 1994. Kyseisen kaavan tavoitteena on ollut alueen rannoille sijoittuvan, pääosin lomarakentamisesta koostuvat uudisrakentamisen ohjaaminen. Kaava on laadittu ennen nykyistä Maankäyttö- ja rakennuslakia, eikä sen yhteydessä ole ratkottu alueen rakennetun ympäristön suojelukysymyksiä, joista on saatu runsaasti uutta tietoa edellämainituissa 2000-luvulla tehdyissä selvityksissä. Pohjois-Tampereelle onkin nyt  valmisteilla strateginen yleiskaava, jossa myös kulttuuriympäristön arvot huomioidaan Maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. Kaavaluonnos oli nähtävillä keväällä 2019. Kaavaluonnoksessa Mattilaa koskee seuraava merkintä: "Historiallisesti merkittävä rakennus tai kohde. Rakennusten perusparantaminen, korjaaminen ja vähäinen laajennus sallitaan. Rakennuksessa suoritettavien laajennus-, korjaus- ja muutostöiden, käyttötarkoitusten muutosten sekä täydennysrakentamisen ja alueella tehtävien toimenpiteiden tulee olla sellaisia, että alueen rakennushistoriallisesti/kulttuurihistoriallisesti/maisemakuvallisesti arvokas luonne säilyy. Alueella ei saa tehdä sellaisia toimenpiteitä, jotka vähentävät kohteen arvoa. Aluetta koskevista suunnitelmista on kuultava museoviranomaisia."

Maakuntamuseo on tehnyt kohteeseen 23.4.2020 maastotarkastuksen, jossa arvioitiin purettavaksi aiottujen varaston, navetan, tallin ja riihen kuntoa sekä sijoittumista maisemaan. Varastorakennus ja kivinavetta sijaitsevat lähekkäin Tikkamännyntien molemmin puolin, ne rajaavat Mattilan pihapiiriä idässä ja ovat sen näkyvimmät rakennukset Kapeentieltä katsoen. Tikkamännyntie kääntyy jyrkästi varaston ympäri, joka muodostaa näköesteen vähäliikenteiselle päättyvälle tielle. Pitkä tallirakennus pihapiirin etelälaidalla on merkittävä osa rakennusryhmää, mutta maisemassa se näkyy lähinnä järveltä katsoen. Pienkokoinen riihi sijaitsee näkymättömissä talouskeskuksen kaakkoiskulman metsikössä.

Kivinavetan graniittirungon saumoissa on paikoin jälkiä liikkumisesta, mutta se on yleisilmeeltään ryhdikäs. Eniten kivet ovat liikkuneet rakennuksen pohjoispäädyssä, todennäköisesti tien aiheuttamasta rasituksesta johtuen. Ikääntynyt betonitiilikate sekä puiset välikattorakenteet kannattajineen ovat vaurioituneet ja vaativat toimenpiteitä.  Aaltopellillä katettu varasto on ryhdikäs, eikä siinä ole silmämääräisesti havaittavia, vakavia vaurioita. Tallin sijainti järveen viettävässä rinteessä on pintavesien suhteen epäedullinen, ja ylärinteen puoli rakennuksesta on koko matkaltaan painunut maan sisään. Alapohjan ja alimpien puurakenteiden vauriot ovat laajat ja vakavat. Myös tallin betonitiilikate on huonokuntoinen. Riihi on yleisesti rapistunut ja sen säilyminen vaatisi vesikaton pikaista uusimista. Riihen lautarakenteinen kylkiäinen on tuhoutunut, mutta hirsirunko vaikuttaa ehjältä.

Pirkanmaan maakuntamuseolla ei lähtökohtaisesti ole huomautettavaa pihapiirin rakennuskannan täydentämisestä uudella talousrakennuksella, vaikkakin sen kohdalla on syytä varmistua valmisteilla olevan yleiskaavan suojelumerkinnän vaatimusten täyttymisestä. Sen sijaan maakuntamuseo vastustaa erityisesti vanhan kivinavetan purkamista. Kiviteollisuudesta muodostui 1800-luvun lopulla merkittävä teiskolainen teollisuudenhaara, joka näkyi myös alueelle vaurastumisen myötä nousseissa komeissa kivinavetoissa. Kivinavetat ovatkin Teiskon vanhemman rakennuskannan leimallinen rakennustyyppi. Mattilan navetta on näistä poikkeuksellisen varhainen, josta syystä sen arvot nousevat erityisen korkeiksi. Rakennuksen katto vaatii kunnostustoimenpiteitä, mutta arvokas kivirunko on kohtuullisessa kunnossa ja säilynee pitkään jopa ilman suojaavaa katetta, jolloin katon kunto ei määritä koko rakennuksen säilymismahdollisuuksia. Maankäyttö- ja rakennuslain 118 §:n mukaan "Rakentamisessa, rakennuksen korjaus- ja muutostyössä ja muita toimenpiteitä suoritettaessa samoin kuin rakennuksen tai sen osan purkamisessa on huolehdittava siitä, ettei historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai kaupunkikuvaa turmella". Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että Mattilan kivinavetan purkaminen johtaisi kyseisen pykälän vastaisesti historiallisesti arvokkaan rakennuksen turmeltumiseen. Lisäksi ratkaisu haittaisi kaavoituksen toteuttamista, koska alueelle on valmisteilla yleiskaava, jossa Mattilan tilakeskukselle on esitetty suojelumerkintää. Voimassa oleva osayleiskaava vuodelta 1994 on kulttuuriympäristöarvojen osalta vanhentunut. Kivinavetta on Mattilan pihapiirin kulttuurihistoriallisille arvoille hyvin leimallinen. Muiden purettaviksi suunniteltujen piharakennusten mahdollisesti uusiutuessa maatilatoiminnan kehittymisen myötä navetta kannattaisi pihapiirin pitkäaikaista tilahistoriaa. Navetan purkaminen muiden talousrakennusten ohella puolestaan johtaisi niiden Mattilan kulttuurihistoriallisten arvojen tuhoutumiseen, joita tulevassa yleiskaavassa on tarkoitus vaalia. 

Tallirakennus on valitettavasti vaurioitunut vakavasti, mikä johtuu pitkälti sen sijaintipaikan olosuhteista. Varastorakennuksen purkamista Pirkanmaan maakuntamuseo pitää valitettavana. Maakuntamuseo kuitenkin katsoo, että tallilla, riihella ja varastolla ei ole niin merkittäviä kulttuurihistoriallisia arvoja, että niiden purkaminen olisi tässä tilanteessa täysin mahdotonta. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Lupahakemus pitää sisällään myös neljän vanhan talousrakennuksen purkamisen. Mattilan tilakeskus on inventoitu osana Tampereen Aitolahden ja Teiskon rakennuskulttuuri -inventointia, jossa tilakeskuksella on todettu olevan erityistä kulttuurihistoriallista arvoa. Inventoinnissa rakennuksista mainitaan erityisesti 1908 rakennettu ja 1965 uusittu päärakennus sekä kivinavetta, jota kuvataan seuraavasti: "Mattilan paksuseinäinen kiilakivinavetta oli Teiskon ensimmäisiä, sillä se rakennettiin jo 1888. Kiviseinät ovat kaksinkertaiset ja kerrosten välissä on sammalta sekä turvetta. Kiviharkot ovat suuria, mutta niitä ei ole tarkkaan mitallistettu. Saumat ovat leveydeltään vaihtelevia ja ovat paikoin tarvinneet täytekiviä saumalaastin tueksi. Ikkunoiden ja ovien yläpuolisia harkkoja ei ole muotoon hakattu, vaan aukkojen yläreunat ovat suorat." Navetta on yksi purettavaksi suunnitelluista rakennuksista. Muut purettaviksi suunnitellut rakennukset ovat ulkoasultaan tavanomaisia, joskin iäkkäitä ja ja alkuperäiset piirteensä säilyttäneitä talousrakennuksia, joiden arvo liittyy niiden rooliin osana maatilan talouskeskuksen luonteenomaista rakennuskantaa. Mattilan pihapiiri kuuluu lisäksi laajempaan, Aitolahden ja Teiskon kulttuuriympäristöselvityksessä todettuun Terälahden kulttuuriympäristökokonaisuuteen. Selvityksen toimenpidesuositusten mukaan Terälahden arvoalue kestää muutosta vain kulttuuriympäristön ehdoilla. Selvityksen mukaan alueen arvokas rakennuskanta sekä vanhan kulttuurimaiseman rakenne ja mittakaava tulee säilyttää. Tämän suosituksen yhteydessä mainitaan erityisesti huomioitavana kohteena mm. Mattila. Lisäksi todetaan, että uuden rakentamisen tulee sijoittua vanhaan tapaan pihapiiriin tai maisemarakenteen reunoille kuten pellon

ja metsän rajavyöhykkeeseen ja että uudesta rakentamisesta ei saisi tulla maisemaa hallitsevaa elementtiä.

Alueella on voimassa Aitolahti-Teisko rantaosayleiskaava, joka on vahvistettu 1994. Kyseisen kaavan tavoitteena on ollut alueen rannoille sijoittuvan, pääosin lomarakentamisesta koostuvat uudisrakentamisen ohjaaminen. Kaava on laadittu ennen nykyistä Maankäyttö- ja rakennuslakia, eikä sen yhteydessä ole ratkottu alueen rakennetun ympäristön suojelukysymyksiä, joista on saatu runsaasti uutta tietoa edellämainituissa 2000-luvulla tehdyissä selvityksissä. Pohjois-Tampereelle onkin nyt  valmisteilla strateginen yleiskaava, jossa myös kulttuuriympäristön arvot huomioidaan Maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. Kaavaluonnos oli nähtävillä keväällä 2019. Kaavaluonnoksessa Mattilaa koskee seuraava merkintä: "Historiallisesti merkittävä rakennus tai kohde. Rakennusten perusparantaminen, korjaaminen ja vähäinen laajennus sallitaan. Rakennuksessa suoritettavien laajennus-, korjaus- ja muutostöiden, käyttötarkoitusten muutosten sekä täydennysrakentamisen ja alueella tehtävien toimenpiteiden tulee olla sellaisia, että alueen rakennushistoriallisesti/kulttuurihistoriallisesti/maisemakuvallisesti arvokas luonne säilyy. Alueella ei saa tehdä sellaisia toimenpiteitä, jotka vähentävät kohteen arvoa. Aluetta koskevista suunnitelmista on kuultava museoviranomaisia."

Maakuntamuseo on tehnyt kohteeseen 23.4.2020 maastotarkastuksen, jossa arvioitiin purettavaksi aiottujen varaston, navetan, tallin ja riihen kuntoa sekä sijoittumista maisemaan. Varastorakennus ja kivinavetta sijaitsevat lähekkäin Tikkamännyntien molemmin puolin, ne rajaavat Mattilan pihapiiriä idässä ja ovat sen näkyvimmät rakennukset Kapeentieltä katsoen. Tikkamännyntie kääntyy jyrkästi varaston ympäri, joka muodostaa näköesteen vähäliikenteiselle päättyvälle tielle. Pitkä tallirakennus pihapiirin etelälaidalla on merkittävä osa rakennusryhmää, mutta maisemassa se näkyy lähinnä järveltä katsoen. Pienkokoinen riihi sijaitsee näkymättömissä talouskeskuksen kaakkoiskulman metsikössä.

Kivinavetan graniittirungon saumoissa on paikoin jälkiä liikkumisesta, mutta se on yleisilmeeltään ryhdikäs. Eniten kivet ovat liikkuneet rakennuksen pohjoispäädyssä, todennäköisesti tien aiheuttamasta rasituksesta johtuen. Ikääntynyt betonitiilikate sekä puiset välikattorakenteet kannattajineen ovat vaurioituneet ja vaativat toimenpiteitä.  Aaltopellillä katettu varasto on ryhdikäs, eikä siinä ole silmämääräisesti havaittavia, vakavia vaurioita. Tallin sijainti järveen viettävässä rinteessä on pintavesien suhteen epäedullinen, ja ylärinteen puoli rakennuksesta on koko matkaltaan painunut maan sisään. Alapohjan ja alimpien puurakenteiden vauriot ovat laajat ja vakavat. Myös tallin betonitiilikate on huonokuntoinen. Riihi on yleisesti rapistunut ja sen säilyminen vaatisi vesikaton pikaista uusimista. Riihen lautarakenteinen kylkiäinen on tuhoutunut, mutta hirsirunko vaikuttaa ehjältä.

Pirkanmaan maakuntamuseolla ei lähtökohtaisesti ole huomautettavaa pihapiirin rakennuskannan täydentämisestä uudella talousrakennuksella, vaikkakin sen kohdalla on syytä varmistua valmisteilla olevan yleiskaavan suojelumerkinnän vaatimusten täyttymisestä. Sen sijaan maakuntamuseo vastustaa erityisesti vanhan kivinavetan purkamista. Kiviteollisuudesta muodostui 1800-luvun lopulla merkittävä teiskolainen teollisuudenhaara, joka näkyi myös alueelle vaurastumisen myötä nousseissa komeissa kivinavetoissa. Kivinavetat ovatkin Teiskon vanhemman rakennuskannan leimallinen rakennustyyppi. Mattilan navetta on näistä poikkeuksellisen varhainen, josta syystä sen arvot nousevat erityisen korkeiksi. Rakennuksen katto vaatii kunnostustoimenpiteitä, mutta arvokas kivirunko on kohtuullisessa kunnossa ja säilynee pitkään jopa ilman suojaavaa katetta, jolloin katon kunto ei määritä koko rakennuksen säilymismahdollisuuksia. Maankäyttö- ja rakennuslain 118 §:n mukaan "Rakentamisessa, rakennuksen korjaus- ja muutostyössä ja muita toimenpiteitä suoritettaessa samoin kuin rakennuksen tai sen osan purkamisessa on huolehdittava siitä, ettei historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai kaupunkikuvaa turmella". Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että Mattilan kivinavetan purkaminen johtaisi kyseisen pykälän vastaisesti historiallisesti arvokkaan rakennuksen turmeltumiseen. Lisäksi ratkaisu haittaisi kaavoituksen toteuttamista, koska alueelle on valmisteilla yleiskaava, jossa Mattilan tilakeskukselle on esitetty suojelumerkintää. Voimassa oleva osayleiskaava vuodelta 1994 on kulttuuriympäristöarvojen osalta vanhentunut. Kivinavetta on Mattilan pihapiirin kulttuurihistoriallisille arvoille hyvin leimallinen. Muiden purettaviksi suunniteltujen piharakennusten mahdollisesti uusiutuessa maatilatoiminnan kehittymisen myötä navetta kannattaisi pihapiirin pitkäaikaista tilahistoriaa. Navetan purkaminen muiden talousrakennusten ohella puolestaan johtaisi niiden Mattilan kulttuurihistoriallisten arvojen tuhoutumiseen, joita tulevassa yleiskaavassa on tarkoitus vaalia. 

Tallirakennus on valitettavasti vaurioitunut vakavasti, mikä johtuu pitkälti sen sijaintipaikan olosuhteista. Varastorakennuksen purkamista Pirkanmaan maakuntamuseo pitää valitettavana. Maakuntamuseo kuitenkin katsoo, että tallilla, riihella ja varastolla ei ole niin merkittäviä kulttuurihistoriallisia arvoja, että niiden purkaminen olisi tässä tilanteessa täysin mahdotonta. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.