Asiaan on kovin haastavaa päästä kiinni, kuten itsekin olet varmasti todennut. Tervasaari on keskeinen osa Valkeakosken tehtaiden ja yhdyskunnan valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä ( http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1892 ), jota koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Alueesta ei kuitenkaan ole olemassa tuota RKY-selvitystä tarkempaa inventointia, jossa olisi käyty läpi alueen rakennuskantaa, sen arvoja ja muutoskestävyyttä. Alueella ei myöskään ole sen kulttuurihistorialliset arvot huomioivaa asemakaavaa, joten asemakaavan voi katsoa olevan tältä osin vanhentunut. Voimalaitos mainitaan RKY-alueen kuvauksessa eräänä alueen keskeisimmistä rakennuksista, ja luonnollisesti sen kaupunkikuvallinen merkitys on huomattava. RKY-alueiden huomioimisesta eri maankäyttöhankkeissa on olemassa ympäristöministeriön, Museoviraston ja Suomen Kuntaliiton välinen muistio ( http://www.rky.fi/read/asp/r_RKY_kaavoituksessa_ja_lupamenettelyssa.pdf ), mutta heikosta inventointitilanteesta johtuen sekään ei ratkaise käsillä olevaa kysymystä. Pitkällä tähtäimellä UPM:n tehdasalueesta siis tarvittaisiin rakennuskohtaista inventointitietoa tällaisten nyt esillä olevien kysymysten ratkaisemiseksi.

Yleisesti ottaen rakennusmateriaalit ovat osa rakennuksen rakennustaiteellisia ja -historiallisia arvoja, jolloin materiaalin muuttaminen heikentää näitä arvoja kyseisessä rakennuksessa. Ikkunajaotus ja puitteen väri ovat luonnollisesti myös hyvin tärkeitä rakennuksen arvojen säilymiselle. Tervasaaren vesivoimalassa tulisi siis lähtökohtaisesti pitäytyä rakennuksen alkuperäisissä materiaaleissa, eli mikäli ikkunoiden vaihtaminen on tarpeen uudet ikkunat tulisi toteuttaa myös materiaalinsa osalta alkuperäisiä vastaavina.

Asiaan on kovin haastavaa päästä kiinni, kuten itsekin olet varmasti todennut. Tervasaari on keskeinen osa Valkeakosken tehtaiden ja yhdyskunnan valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä ( http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1892 ), jota koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Alueesta ei kuitenkaan ole olemassa tuota RKY-selvitystä tarkempaa inventointia, jossa olisi käyty läpi alueen rakennuskantaa, sen arvoja ja muutoskestävyyttä. Alueella ei myöskään ole sen kulttuurihistorialliset arvot huomioivaa asemakaavaa, joten asemakaavan voi katsoa olevan tältä osin vanhentunut. Voimalaitos mainitaan RKY-alueen kuvauksessa eräänä alueen keskeisimmistä rakennuksista, ja luonnollisesti sen kaupunkikuvallinen merkitys on huomattava. RKY-alueiden huomioimisesta eri maankäyttöhankkeissa on olemassa ympäristöministeriön, Museoviraston ja Suomen Kuntaliiton välinen muistio ( http://www.rky.fi/read/asp/r_RKY_kaavoituksessa_ja_lupamenettelyssa.pdf ), mutta heikosta inventointitilanteesta johtuen sekään ei ratkaise käsillä olevaa kysymystä. Pitkällä tähtäimellä UPM:n tehdasalueesta siis tarvittaisiin rakennuskohtaista inventointitietoa tällaisten nyt esillä olevien kysymysten ratkaisemiseksi.Yleisesti ottaen rakennusmateriaalit ovat osa rakennuksen rakennustaiteellisia ja -historiallisia arvoja, jolloin materiaalin muuttaminen heikentää näitä arvoja kyseisessä rakennuksessa. Ikkunajaotus ja puitteen väri ovat luonnollisesti myös hyvin tärkeitä rakennuksen arvojen säilymiselle. Tervasaaren vesivoimalassa tulisi siis lähtökohtaisesti pitäytyä rakennuksen alkuperäisissä materiaaleissa, eli mikäli ikkunoiden vaihtaminen on tarpeen uudet ikkunat tulisi toteuttaa myös materiaalinsa osalta alkuperäisiä vastaavina.