Pirkanmaan maakuntamuseolta on pyydetty lausuntoa Tampereen Hämeenkatu 29:ssä  sijaitsevan tontin kehittämiseen liittyvistä vaihtoehdoista. Maakuntamuseo on antanut As Oy Hämeenkatu 29:lle lausunnon kiinteistön kehittämisestä vuonna 2009, mutta varsinaista hanketta ei ole tuolloin laitettu alulle. Kiinteistöstä on laadittu rakennushistoriaselvitys v. 2005 (Arkkitehtritoimisto Hanna Lyytinen).

Helsingin Osake-Pankintalo on vuodelta 1928. Hämeenkadun varrella sen jatkeeksi on rakennettu kaksikerroksinen liikerakennus v. 1938. Samassa yhteydessä Hämeenkadun varteen ulottuvan ns. uusrenessanssirakennuksen julkisivu muutettiin Hämeenkadun puolelta osaksi uuden liikerakennuksen funkisvaikutteista julkisivua. Sisäpihan puolella sijaitsevat lisäksi Julinin taloksi kutsuttu, alunperin teollisuusrakennukseksi rakennettu rakennus vuodelta 1911 sekä ns. uusrenessanssirakennus vuodelta 1893. Hämeenkatuun rajautuva osa tontista kuuluu Tampereen Hämeenkadun, Hämeensillan ja Keskustorin valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön. Tontilla on myös näkyvä rooli Hämeenpuiston ja Hämeenkadun risteysalueen suunnasta, jossa maaston korkeussuhteiden ja puiston ansiosta Helsingin Osake-Pankin tontti näkyy lehdettömään aikaan Pirkankadulta asti.

Helsingin Osake-Pankin tontin tulevaisuudelle on suunnitelmissa esitetty kahta vaihtoehtoa, joista toisessa tontille jäisi vain Osake-Pankin liike- ja asuinrakennus ja toisessa sen lisäksi säilytettäisiin myös Julinin talon päämassa. Hämeenkadun varren osa samoin kuin muut sisäpihan rakennukset korvattaisiin uudisrakennuksilla.

Hämeenkatu 29:n rakennushistoriaselvityksen mukaan ns. uusrenessanssirakennuksen alkuperäisestä ilmeestä on jäljellä sisäpihojen puoleista yksinkertaista rapattua ulkoseinää ja julkisivusta ulos kaartuva porrashuone. Hämeenkadun puolen ulkoasu on muuttunut 1930-luvulla tunnistamattomaksi. Rakennuksella on merkitystä sisäpihan näkymille, mutta historiallisesti se ei ole erityisen kertova. Myös Julinin talo on kokenut julkisivumuutoksia, sen ikkunoiden puitejako on muutettu 1960-luvulla ja rakennus on vuorattu pellillä. Rakennuksen perusmassa on kuitenkin itsenäinen ja selkeästi erotettavissa, ja sen julkisivujen muutokset ovat pääosin palautettavissa tulevien kunnostustöiden yhteydessä. Rakennuksella on myös kiinnostava historia siinä toimineiden teollisuusyritysten ja Tampereen ensimmäisen tyttöjen ammattikoulun ansiosta. Hämeenkadun funkis-julkisivuinen rakennusosa ei selvityksen mukaan omaa merkittävää arkkitehtonista arvoa, se on enemmänkin koittanut mukautua rakennusajan tyyliin ja silloiseen naapurirakennukseen.

Kaikkineen tontin rakennuskantaa kuvaa ajallinen kerroksellisuus, joka on sille keskeinen ominaispiirre ja kuvastaa hyvin Hämeenkadun varren ja Tampereen keskustan rakentumista. Rakennushistoriaselvityksessä todetaan: "Tontin kaupunkikuvallisesti merkittävin kohde on Helsinginpankintalo. Pihan jugendajan tuotantorakennus muodostaa korttelin sisäosan kaupunkikuvaa ja on rakennushistoriansa puolesta ainutkertainen. Tontin länsiosan kerroksellinen ja Hämeenkadun mittakaavasta poikkeava rakennusryhmä kertoo tontin
monivaiheisesta ja pitkästä rakentamisajasta ja rakennuskulttuurin muutoksista Hämeenkadulla ja sisältää siten kulttuurihistoriallisia arvoja. Rakennusten rakennustaiteellinen merkitys on kuitenkin vähäinen ja kulttuurihistoriallinen kertovuus kadotettu monien julkisivu- ja sisämuutosten myötä."

Kohdekiinteistöstä on toimitettu maakuntamuseolle rakennuksia B1 ja B2 koskeva Rakenne- ja kosteustekninen kuntotutkimus (4.9.2020, A-insinöörit suunnittelu Oy) sekä kaikista rakennuksista laadittu Rakenneselvitys (4.9.2020, A-Insinöörit Suunnittelu Oy).

Rakenne- ja kosteusteknisestä kuntotutkimuksesta käy ilmi, että rakennuksessa B1-B2 on merkittäviä kosteusvaurioita lähinnä vuotavan pihakansialueen alapuolisissa osissa, lisäksi pienemmän B2-osan vesikatteen epäillään vuotavan. Muualla rakennuksessa paikallista mikrobivaurioitumista havaittiin vanhojen patterisyvennysten mineraalivillaeristeissä. Massiivitiilinen seinärakenne sekä eristämätön ylälaattapalkisto, joka on pääasiallinen välipohjarakenne, eivät ole erityisen herkkiä kosteusvaurioille. Laajoja rakenteellisia vaurioita ei havaittu ja rakennusten B1-B2 todettiin olevan korjattavissa, joskin järjestelmien ja rakennusosien ikääntymisen sekä mahdollisesti löytyvien haitta-aineiden vuoksi korjaustoimenpiteet muodostuvat laajoiksi.

Rakenneselvityksen mukaan uudisrakennustyöt naapuritontilla vuonna 2007 ovat aiheuttaneet eriasteisia painuma- ja siirtymävaurioita Hämeenkatu 29:n rakennuksiin, erityisesti D-rakennukseen sekä sen ja A-rakennuksen liittymään. Myös rakennuksessa B2 havaittiin vanha, sittemmin korjattu perustusten painumavaurio. Mittausten mukaan D-rakennus ei ole enää liikkunut vuoden 2008 jälkeen, joten tarvittaessa se on korjattavissa nykyiseen asentoonsa. Rakenneselvityksessä todetaan myös, että mikäli osa rakennuksista puretaan, on niiden viereisten rakennusten perustamistapa ensin selvitettävä koekaivauksin ja perustukset tuettava erillisen suunnitelman mukaisesti.

Edellisessä lausunnossaan Pirkanmaan maakuntamuseo puolsi suunnittelun jatkamista sen vaihtoehdon pohjalta, jossa Helsingin Osake-Pankin talon ja Julinin talon pääosa sekä uusrenessanssirakennuksen pihan puoli säilyivät. Pirkanmaan maakuntamuseo pitää aiempaa kantaansa yhä pääosin perusteltuna. Helsingin Osake-Pankin talon kulttuurihistorialliset arvot ja asema osana Hämeenkadun valtakunnallisesti merkittävää kokonaisuutta ovat erittäin merkittäviä, eikä rakennuksen purkaminen tai merkittävä muuttaminen ole mahdollista. Samoin Julinin talolla on erityistä rakennushistoriallista ja historiallista arvoa. Vaikka sen sijainnista johtuen rakennuksen maisemallinen arvo on vähäinen, rakennus on erittäin tärkeä osa korttelinsa rakennuskantaa ja kuvaava esimerkki Tampereen keskustan moninaisista historiallisista rakennustyypeistä. Julinin talon julkisivut tulisi kunnostaa entistäen. Uusrenessanssirakennuksen lukuisat muutokset ovat merkittävästi heikentäneet sen ymmärretävyyttä. Siitä on hahmotettavissa enää muutamia pätkiä itä-, etelä- ja länsijulkisivuista. Rakennus on menettänyt itsenäisen luonteensa, mutta itäjulkisivulla on merkitystä tontin suuremman sisäpihan ilmeelle. Rakennuksen arvot ovat kuitenkin sen verran vähäiset, että Pirkanmaan maakuntamuseo ei ehdottomasti edellytä sen säilyttämistä.

Mahdollinen uudisrakennushanke sijoittuu Tampereen keskustan ytimeen, kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisten arvojen osalta erityisen merkittävään ympäristöön. Suunnittelutehtävä on vaativa ja edellyttää arvokkaan ympäristön huomioimista suunnittelun lähtökohtana sekä myös korkealaatuista toteutusta. Hanke edellyttää asemakaavan muutosta, jonka yhteydessä kiinteistön rakennusten suojelumerkinnät tulee saattaa ajantasalle.

Pirkanmaan maakuntamuseolta on pyydetty lausuntoa Tampereen Hämeenkatu 29:ssä  sijaitsevan tontin kehittämiseen liittyvistä vaihtoehdoista. Maakuntamuseo on antanut As Oy Hämeenkatu 29:lle lausunnon kiinteistön kehittämisestä vuonna 2009, mutta varsinaista hanketta ei ole tuolloin laitettu alulle. Kiinteistöstä on laadittu rakennushistoriaselvitys v. 2005 (Arkkitehtritoimisto Hanna Lyytinen).

Helsingin Osake-Pankintalo on vuodelta 1928. Hämeenkadun varrella sen jatkeeksi on rakennettu kaksikerroksinen liikerakennus v. 1938. Samassa yhteydessä Hämeenkadun varteen ulottuvan ns. uusrenessanssirakennuksen julkisivu muutettiin Hämeenkadun puolelta osaksi uuden liikerakennuksen funkisvaikutteista julkisivua. Sisäpihan puolella sijaitsevat lisäksi Julinin taloksi kutsuttu, alunperin teollisuusrakennukseksi rakennettu rakennus vuodelta 1911 sekä ns. uusrenessanssirakennus vuodelta 1893. Hämeenkatuun rajautuva osa tontista kuuluu Tampereen Hämeenkadun, Hämeensillan ja Keskustorin valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön. Tontilla on myös näkyvä rooli Hämeenpuiston ja Hämeenkadun risteysalueen suunnasta, jossa maaston korkeussuhteiden ja puiston ansiosta Helsingin Osake-Pankin tontti näkyy lehdettömään aikaan Pirkankadulta asti.

Helsingin Osake-Pankin tontin tulevaisuudelle on suunnitelmissa esitetty kahta vaihtoehtoa, joista toisessa tontille jäisi vain Osake-Pankin liike- ja asuinrakennus ja toisessa sen lisäksi säilytettäisiin myös Julinin talon päämassa. Hämeenkadun varren osa samoin kuin muut sisäpihan rakennukset korvattaisiin uudisrakennuksilla.

Hämeenkatu 29:n rakennushistoriaselvityksen mukaan ns. uusrenessanssirakennuksen alkuperäisestä ilmeestä on jäljellä sisäpihojen puoleista yksinkertaista rapattua ulkoseinää ja julkisivusta ulos kaartuva porrashuone. Hämeenkadun puolen ulkoasu on muuttunut 1930-luvulla tunnistamattomaksi. Rakennuksella on merkitystä sisäpihan näkymille, mutta historiallisesti se ei ole erityisen kertova. Myös Julinin talo on kokenut julkisivumuutoksia, sen ikkunoiden puitejako on muutettu 1960-luvulla ja rakennus on vuorattu pellillä. Rakennuksen perusmassa on kuitenkin itsenäinen ja selkeästi erotettavissa, ja sen julkisivujen muutokset ovat pääosin palautettavissa tulevien kunnostustöiden yhteydessä. Rakennuksella on myös kiinnostava historia siinä toimineiden teollisuusyritysten ja Tampereen ensimmäisen tyttöjen ammattikoulun ansiosta. Hämeenkadun funkis-julkisivuinen rakennusosa ei selvityksen mukaan omaa merkittävää arkkitehtonista arvoa, se on enemmänkin koittanut mukautua rakennusajan tyyliin ja silloiseen naapurirakennukseen.

Kaikkineen tontin rakennuskantaa kuvaa ajallinen kerroksellisuus, joka on sille keskeinen ominaispiirre ja kuvastaa hyvin Hämeenkadun varren ja Tampereen keskustan rakentumista. Rakennushistoriaselvityksessä todetaan: "Tontin kaupunkikuvallisesti merkittävin kohde on Helsinginpankintalo. Pihan jugendajan tuotantorakennus muodostaa korttelin sisäosan kaupunkikuvaa ja on rakennushistoriansa puolesta ainutkertainen. Tontin länsiosan kerroksellinen ja Hämeenkadun mittakaavasta poikkeava rakennusryhmä kertoo tontin

monivaiheisesta ja pitkästä rakentamisajasta ja rakennuskulttuurin muutoksista Hämeenkadulla ja sisältää siten kulttuurihistoriallisia arvoja. Rakennusten rakennustaiteellinen merkitys on kuitenkin vähäinen ja kulttuurihistoriallinen kertovuus kadotettu monien julkisivu- ja sisämuutosten myötä."

Kohdekiinteistöstä on toimitettu maakuntamuseolle rakennuksia B1 ja B2 koskeva Rakenne- ja kosteustekninen kuntotutkimus (4.9.2020, A-insinöörit suunnittelu Oy) sekä kaikista rakennuksista laadittu Rakenneselvitys (4.9.2020, A-Insinöörit Suunnittelu Oy).

Rakenne- ja kosteusteknisestä kuntotutkimuksesta käy ilmi, että rakennuksessa B1-B2 on merkittäviä kosteusvaurioita lähinnä vuotavan pihakansialueen alapuolisissa osissa, lisäksi pienemmän B2-osan vesikatteen epäillään vuotavan. Muualla rakennuksessa paikallista mikrobivaurioitumista havaittiin vanhojen patterisyvennysten mineraalivillaeristeissä. Massiivitiilinen seinärakenne sekä eristämätön ylälaattapalkisto, joka on pääasiallinen välipohjarakenne, eivät ole erityisen herkkiä kosteusvaurioille. Laajoja rakenteellisia vaurioita ei havaittu ja rakennusten B1-B2 todettiin olevan korjattavissa, joskin järjestelmien ja rakennusosien ikääntymisen sekä mahdollisesti löytyvien haitta-aineiden vuoksi korjaustoimenpiteet muodostuvat laajoiksi.

Rakenneselvityksen mukaan uudisrakennustyöt naapuritontilla vuonna 2007 ovat aiheuttaneet eriasteisia painuma- ja siirtymävaurioita Hämeenkatu 29:n rakennuksiin, erityisesti D-rakennukseen sekä sen ja A-rakennuksen liittymään. Myös rakennuksessa B2 havaittiin vanha, sittemmin korjattu perustusten painumavaurio. Mittausten mukaan D-rakennus ei ole enää liikkunut vuoden 2008 jälkeen, joten tarvittaessa se on korjattavissa nykyiseen asentoonsa. Rakenneselvityksessä todetaan myös, että mikäli osa rakennuksista puretaan, on niiden viereisten rakennusten perustamistapa ensin selvitettävä koekaivauksin ja perustukset tuettava erillisen suunnitelman mukaisesti.

Edellisessä lausunnossaan Pirkanmaan maakuntamuseo puolsi suunnittelun jatkamista sen vaihtoehdon pohjalta, jossa Helsingin Osake-Pankin talon ja Julinin talon pääosa sekä uusrenessanssirakennuksen pihan puoli säilyivät. Pirkanmaan maakuntamuseo pitää aiempaa kantaansa yhä pääosin perusteltuna. Helsingin Osake-Pankin talon kulttuurihistorialliset arvot ja asema osana Hämeenkadun valtakunnallisesti merkittävää kokonaisuutta ovat erittäin merkittäviä, eikä rakennuksen purkaminen tai merkittävä muuttaminen ole mahdollista. Samoin Julinin talolla on erityistä rakennushistoriallista ja historiallista arvoa. Vaikka sen sijainnista johtuen rakennuksen maisemallinen arvo on vähäinen, rakennus on erittäin tärkeä osa korttelinsa rakennuskantaa ja kuvaava esimerkki Tampereen keskustan moninaisista historiallisista rakennustyypeistä. Julinin talon julkisivut tulisi kunnostaa entistäen. Uusrenessanssirakennuksen lukuisat muutokset ovat merkittävästi heikentäneet sen ymmärretävyyttä. Siitä on hahmotettavissa enää muutamia pätkiä itä-, etelä- ja länsijulkisivuista. Rakennus on menettänyt itsenäisen luonteensa, mutta itäjulkisivulla on merkitystä tontin suuremman sisäpihan ilmeelle. Rakennuksen arvot ovat kuitenkin sen verran vähäiset, että Pirkanmaan maakuntamuseo ei ehdottomasti edellytä sen säilyttämistä.

Mahdollinen uudisrakennushanke sijoittuu Tampereen keskustan ytimeen, kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisten arvojen osalta erityisen merkittävään ympäristöön. Suunnittelutehtävä on vaativa ja edellyttää arvokkaan ympäristön huomioimista suunnittelun lähtökohtana sekä myös korkealaatuista toteutusta. Hanke edellyttää asemakaavan muutosta, jonka yhteydessä kiinteistön rakennusten suojelumerkinnät tulee saattaa ajantasalle.