Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta asemakaavahankkeesta. Maakuntamuseo on tutustunut asemakaavaehdotukseen ja sen liiteaineistoihin ja toteaa seuraavaa.

Asemakaavamuutoksella lisätään rakennusoikeutta Ahvenisjärven koulun Pohjois-Hervannan koulutalon tontille (Opiskelijankatu 25). Asemakaavalla mahdollistetaan nykyisen koulutalon purkaminen ja uuden koulun rakentaminen sekä luodaan mahdollisuus rakentaa tontille myöhemmin myös päiväkoti.

Maakuntamuseo on antanut aikaisemmin lausunnot kaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (diar. 704/2020) sekä kaavaluonnoksesta (diar. 474/2021). Lausunnoissaan maakuntamuseo on tuonut esiin koulurakennuksen kulttuurihistorialliset, kaupunkikuvalliset ja arkkitehtoniset arvot, jotka on määritelty Hervannan kaupunginosaa ja Ahvenisjärven koulua koskevissa selvityksissä. Maakuntamuseo on todennut aikaisemmissa lausunnoissaan, että laaditut selvitykset ja yleiskaavamääräys alueen kulttuuriarvojen huomioimisesta puoltavat rakennuksen säilyttämistä, peruskorjaamista ja laajentamista asemakaavan luonnosvaiheen vaihtoehdon A mukaisesti. Näin olisi mahdollistettu rakennukseen ja aluerakenteeseen liittyvät arvojen – massoittelun, toiminnallisuuden, suunnitteluidean ja maisemapiirteiden säilyminen.

Asemakaavan valmisteluvaiheen jälkeen Tampereen kaupunki linjasi, että luonnosvaihtoehdoista jatkosuunnitteluun valittaisiin uudisrakentamiseen perustuva vaihtoehto B. Ehdotusvaiheen suunnittelussa kaupunkikuvan ja korttelirakenteen arvoja on pyritty huomioimaan ottamalla uudisrakentamiseen vaikutteita nykyisen koulurakennuksen kaupunkikuvallisesta ilmeestä. Luonnosvaiheessa saadun palautteen pohjalta laaditun vastineraportin mukaan uudisrakentamisen vaihtoehtoa on kehitetty mukailemaan alkuperäistä kaupunkikuvaa ja korttelirakennetta. Maakuntamuseo toteaa, että alkuperäiseen vaihtoehto B:hen verrattuna ehdotusvaiheessa esitetyn kaltainen, useaan massaan jaoteltu uudisrakennus yhdyskäytävineen onkin paremmin sopeutettu ympäröivään kaupunkimaisemaan. Maakuntamuseo pitää myönteisenä olemassa olevan puuston ja luonnonkasvillisuuden (metsänpohjan) osoittamista säilytettäväksi pihasuunnitelmassa. Tämä edesauttaa Hervannalle tyypillisen luonnonmukaisen metsäkasvillisuuden ja kookkaiden puiden säilymistä suunnittelualueella.

Rakennuksen kulttuurihistorialliset arvot ovat heikentyneet vuonna 2009 tehtyjen mittavien julkisivukorjausten myötä, kun elementtitekniikan tunnusomaiset piirteet peittyivät uusien pintojen alle. Tästä syystä maakuntamuseo katsoo, että koulun purkaminen on mahdollista, joskin valitettavaa. Asemakaavassa tontille on esitetty yksi laaja rakennusala. Sen puitteissa uuden koulurakennuksen ja päiväkodin suunnittelussa on erilaisia vaihtoehtoja. Rakennukset saavat olla korkeintaan nelikerroksisia. Kaavamääräyksen mukaan rakennusoikeus tulee jaotella useampaan toisiinsa liitettyyn massaan. Rakennusalalle osoitettu kerrosala on 19 500 k-m². 

Koulurakennuksen purku ja korttelin uudelleenrakentaminen vaikuttaa voimakkaasti sen lähiympäristöön, sillä koulu on ollut ympäristössään näkyvä julkinen rakennus Opiskelijankadun puolelta ja kaukonäkymässä Lindforsinkadun suunnasta. Uusi kookkaampi koulu tulee näkymään kaupunkikuvassa aikaisempaa enemmän. Tontilla nykyisin oleva koulurakennus on osa Länsi-Hervannan vanhinta kaava-aluetta vuodelta 1971 ja edustaa toiminnallisilta ja maisemallisilta piirteiltään Hervannalle tyypillistä kaupunkiympäristöä. Arkkitehti Harry W. Schreckin suunnittelema, vuonna 1973 valmistunut, koulurakennus on rakennusteknisesti ja materiaalivalintojen osalta ajalleen tyypillinen. Kolmeen erilliseen, mutta lasisten yhdyskäytävien yhdistämään rakennusmassaan jäsennelty solukoulurakennus kuitenkin poikkeaa aikakautensa tyypillisesti kampamaisen järjestelmällisistä koulurakentamisen tilaratkaisuista. Myös ulkoarkkitehtuurin jäsentely on ollut tavallisuudesta poikkeavaa. Kun koulurakennus puretaan, siihen liittyvät, selvityksissä määritellyt arvot menetetään ja lähialueen ajallisesti yhtenäinen kaupunkikuva muuttuu. Maakuntamuseo huomauttaa, että purkamisen vaikutuksia kulttuuriympäristöön ei ole riittävästi arvioitu kaavaselostuksessa, jota tulee tältä osin täydentää.

Hyväksytty kaavaehdotus pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseolle tiedoksi.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta asemakaavahankkeesta. Maakuntamuseo on tutustunut asemakaavaehdotukseen ja sen liiteaineistoihin ja toteaa seuraavaa.

Asemakaavamuutoksella lisätään rakennusoikeutta Ahvenisjärven koulun Pohjois-Hervannan koulutalon tontille (Opiskelijankatu 25). Asemakaavalla mahdollistetaan nykyisen koulutalon purkaminen ja uuden koulun rakentaminen sekä luodaan mahdollisuus rakentaa tontille myöhemmin myös päiväkoti.

Maakuntamuseo on antanut aikaisemmin lausunnot kaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (diar. 704/2020) sekä kaavaluonnoksesta (diar. 474/2021). Lausunnoissaan maakuntamuseo on tuonut esiin koulurakennuksen kulttuurihistorialliset, kaupunkikuvalliset ja arkkitehtoniset arvot, jotka on määritelty Hervannan kaupunginosaa ja Ahvenisjärven koulua koskevissa selvityksissä. Maakuntamuseo on todennut aikaisemmissa lausunnoissaan, että laaditut selvitykset ja yleiskaavamääräys alueen kulttuuriarvojen huomioimisesta puoltavat rakennuksen säilyttämistä, peruskorjaamista ja laajentamista asemakaavan luonnosvaiheen vaihtoehdon A mukaisesti. Näin olisi mahdollistettu rakennukseen ja aluerakenteeseen liittyvät arvojen – massoittelun, toiminnallisuuden, suunnitteluidean ja maisemapiirteiden säilyminen.

Asemakaavan valmisteluvaiheen jälkeen Tampereen kaupunki linjasi, että luonnosvaihtoehdoista jatkosuunnitteluun valittaisiin uudisrakentamiseen perustuva vaihtoehto B. Ehdotusvaiheen suunnittelussa kaupunkikuvan ja korttelirakenteen arvoja on pyritty huomioimaan ottamalla uudisrakentamiseen vaikutteita nykyisen koulurakennuksen kaupunkikuvallisesta ilmeestä. Luonnosvaiheessa saadun palautteen pohjalta laaditun vastineraportin mukaan uudisrakentamisen vaihtoehtoa on kehitetty mukailemaan alkuperäistä kaupunkikuvaa ja korttelirakennetta. Maakuntamuseo toteaa, että alkuperäiseen vaihtoehto B:hen verrattuna ehdotusvaiheessa esitetyn kaltainen, useaan massaan jaoteltu uudisrakennus yhdyskäytävineen onkin paremmin sopeutettu ympäröivään kaupunkimaisemaan. Maakuntamuseo pitää myönteisenä olemassa olevan puuston ja luonnonkasvillisuuden (metsänpohjan) osoittamista säilytettäväksi pihasuunnitelmassa. Tämä edesauttaa Hervannalle tyypillisen luonnonmukaisen metsäkasvillisuuden ja kookkaiden puiden säilymistä suunnittelualueella.

Rakennuksen kulttuurihistorialliset arvot ovat heikentyneet vuonna 2009 tehtyjen mittavien julkisivukorjausten myötä, kun elementtitekniikan tunnusomaiset piirteet peittyivät uusien pintojen alle. Tästä syystä maakuntamuseo katsoo, että koulun purkaminen on mahdollista, joskin valitettavaa. Asemakaavassa tontille on esitetty yksi laaja rakennusala. Sen puitteissa uuden koulurakennuksen ja päiväkodin suunnittelussa on erilaisia vaihtoehtoja. Rakennukset saavat olla korkeintaan nelikerroksisia. Kaavamääräyksen mukaan rakennusoikeus tulee jaotella useampaan toisiinsa liitettyyn massaan. Rakennusalalle osoitettu kerrosala on 19 500 k-m². 

Koulurakennuksen purku ja korttelin uudelleenrakentaminen vaikuttaa voimakkaasti sen lähiympäristöön, sillä koulu on ollut ympäristössään näkyvä julkinen rakennus Opiskelijankadun puolelta ja kaukonäkymässä Lindforsinkadun suunnasta. Uusi kookkaampi koulu tulee näkymään kaupunkikuvassa aikaisempaa enemmän. Tontilla nykyisin oleva koulurakennus on osa Länsi-Hervannan vanhinta kaava-aluetta vuodelta 1971 ja edustaa toiminnallisilta ja maisemallisilta piirteiltään Hervannalle tyypillistä kaupunkiympäristöä. Arkkitehti Harry W. Schreckin suunnittelema, vuonna 1973 valmistunut, koulurakennus on rakennusteknisesti ja materiaalivalintojen osalta ajalleen tyypillinen. Kolmeen erilliseen, mutta lasisten yhdyskäytävien yhdistämään rakennusmassaan jäsennelty solukoulurakennus kuitenkin poikkeaa aikakautensa tyypillisesti kampamaisen järjestelmällisistä koulurakentamisen tilaratkaisuista. Myös ulkoarkkitehtuurin jäsentely on ollut tavallisuudesta poikkeavaa. Kun koulurakennus puretaan, siihen liittyvät, selvityksissä määritellyt arvot menetetään ja lähialueen ajallisesti yhtenäinen kaupunkikuva muuttuu. Maakuntamuseo huomauttaa, että purkamisen vaikutuksia kulttuuriympäristöön ei ole riittävästi arvioitu kaavaselostuksessa, jota tulee tältä osin täydentää.

Hyväksytty kaavaehdotus pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseolle tiedoksi.