Amurin 1960-luvun saneerauksen yhteydessä tontteja yhdistettiin modernin elementtirakentamisen mittakaavaan soveltuviksi, mutta korttelirakenteet säilytettiin pääosin 1800-luvun kaavojen mukaisina. Tästä selkeän poikkeuksen tekee alueen julkisen rakentamisen vyöhyke, johon vuoden 1965 kaavassa oli suunniteltu puistoalueita, "myymäläkeskus", "lastentalo" ja Satakunnankadun eteläpuolelle museokorttelit ja taidekoulu.

Suunnitelmia noudatettiinkin hyvin pitkälle, lukuun ottamatta taidekoulun suunnitelmia.

Inventoinnin osa-alueeseen VI on otettu julkiset rakennukset jotka on rakennettu vuoden 1960-jälkeen. Kohteita on vain kolme: Tampereen katolilaisen kirkon kiinteistö (no 36), Amurin liikekeskus, sekä Amurin päiväkodin kiinteistö.

Kirkkorakennus sijoittuu muista erilleen Amurinkujan ja Makasiininkadun kulmaan. Kirkollisena rakennuksena sillä on oma eritysasemansa, eikä sillä ole toiminnallisia yhteyksiä kahteen muuhun kohteeseen. Amurin liikekeskus ja päiväkoti sijoittuvat Amurin pohjois-eteläsuuntaiselle julkiselle akselille. Liikekeskus asettuu luontevasti alueen vilkkaimmin liikennöidyn väylän varteen kun taas päiväkoti sijaitsee suojaisella alueella Väinö Linnan puiston eteläpuolella. Päiväkodin leikkipihalta siirtymä puiston leikkialueille on luonteva.

Kauppakeskus ja päiväkoti ovat rakennuksina oman aikansa tuotteita, eikä kokonaisuus arkkitehtuuriltaan ole merkillepantavaa. Amurin julkisen akselin Satakunnankadun eteläpuoliset osat museokortteleineen ovat tunnettuja kohteita jotka tuovat ulkopuolistakin kävijäkuntaa ja nostavat alueen imagoa. Satakunnankadun pohjoispuolinen akseli on myös korkean potentiaalin aluetta. Kun Paasikiventien liikenne siirtyy tunneliin noussee alueen pohjoispään radan alittava yhteyden merkitys. Samalla koko julkisen vyöhykkeen merkitys kasvaa. Liikekeskuksen alueella olisi potentiaalia nousta alueen maamerkiksi.