Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa Tampereen Ylä-Pispalan kaupunginosassa, osoitteessa Pispalan valtatie 7 sijaitsevan asuinrakennuksen muutoksia koskevaan poikkeamislupahakemukseen. Asuinrakennuksen kylmä ullakko on tarkoitus muuttaa asuin- ja varastokäyttöön, lisätä lappeille kattoikkunoita ja rakentaa pihan puolelle uusi sisäänkäyntikuisti. Asia ratkaistaan poikkeamislupamenettelyllä, koska alueelle on asetettu rakennuskielto asemakaavan muutoksen valmistelua varten. Lisäksi poiketaan asemakaavan rakennusoikeudesta.
Rakennus sijaitsee Pispalanrinteen valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön alueella (peruste: Museoviraston RKY-inventointi 2009). Jyrkkärinteisellä harjulla kahden järven välissä sijaitseva Pispala on yksi Suomen tunnetuimmista 1800- ja 1900-lukujen taitteessa rakentuneista työväen asuinalueista ja kulttuurihistoriallisesti erittäin arvokas. Aluetta koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kansallisena kulttuuriperintönämme. Ko. tavoitteiden mukaisesti kaikessa maankäytössä tulee huolehtia, että alueen kulttuurihistoriallisesti arvot säilyvät. Muutossuunnitelmien kohteena oleva rakennus sijaitsee erityisen näkyvällä paikalla alueen läpi kulkevan pääliikenneväylän, Pispalan valtatien varressa.
Kyseessä oleva kiinteistö rakennuksineen on inventoitu vuonna 2009 alueen asemakaavanmuutosta varten. Useassa vaiheessa 1800-luvun lopun ja 1940-luvun välisenä aikana rakennettu asuinrakennus on arvioitu toiseksi arvokkaimpaan arvoluokkaan 2, osaksi kulttuurihistoriallisesti erittäin arvokasta pihapiiriä ja osaksi valtatienvarren pihapiirien muodostamaa arvoaluetta. Asuinrakennuksen länsipäädyn korkeassa kivijalassa on toiminut maitokauppa. Rakennuksen yleisilme on julkisivuihin tehdyistä muutoksista johtuen pääosin 1940-1950-lukulainen.
Alue kuuluu Pispalan asemakaavan uudistamisen II-vaiheen asemakaavan nro 8309 alueelle. Kaava on ehdotusvaiheessa. Kaavaehdotuksessa asuinrakennukselle on osoitettu suojelumerkintä srp-2, jota koskee kaavamääräys: Suojeltava rakennus. Rakennus edustaa hyvin paikallista rakentamisen tapaa ja sillä on rakennushistoriallista, historiallista tai kaupunkikuvallista merkitystä. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksen ominaispiirteet tulee ottaa muutos- ja korjaustöissä huomioon. Julkisivujen kulttuurihistoriallista arvoa ei saa turmella.
Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että suunnitellut muutokset ovat lähtökohtaisesti mahdollisia, sillä talo on kokenut runsaasti aiempiakin muutoksia. Lisäksi suunnitelmat vaikuttavat noudattavan alueelle laadittua rakentamistapaohjetta, rakennuksen ulkoasu säilyy tunnistettavana, ikkunat on saatu sijoiteltua kattolappeille melko luontevasti ja niiden koko on maltillinen. Muutosten voidaan myös nähdä edesauttavan rakennuksen kunnostamista ja käytössä pysymistä ja siten sen säilymistä. Koska kyseessä on kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas rakennus, tulisi julkisivujen muutokset, mikäli mahdollista, toteuttaa käyttäen 1900-luvun alkupuolelle tyypillisiä muotoja ja rakennusmateriaaleja, kuten konesaumattua peltiä, maalattua peiterimoitettua pystylaudoitusta ja puurunkoisia ikkunoita.
Pirkanmaan maakuntamuseo ei vastusta poikkeamisluvan myöntämistä.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa Tampereen Ylä-Pispalan kaupunginosassa, osoitteessa Pispalan valtatie 7 sijaitsevan asuinrakennuksen muutoksia koskevaan poikkeamislupahakemukseen. Asuinrakennuksen kylmä ullakko on tarkoitus muuttaa asuin- ja varastokäyttöön, lisätä lappeille kattoikkunoita ja rakentaa pihan puolelle uusi sisäänkäyntikuisti. Asia ratkaistaan poikkeamislupamenettelyllä, koska alueelle on asetettu rakennuskielto asemakaavan muutoksen valmistelua varten. Lisäksi poiketaan asemakaavan rakennusoikeudesta.
Rakennus sijaitsee Pispalanrinteen valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön alueella (peruste: Museoviraston RKY-inventointi 2009). Jyrkkärinteisellä harjulla kahden järven välissä sijaitseva Pispala on yksi Suomen tunnetuimmista 1800- ja 1900-lukujen taitteessa rakentuneista työväen asuinalueista ja kulttuurihistoriallisesti erittäin arvokas. Aluetta koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kansallisena kulttuuriperintönämme. Ko. tavoitteiden mukaisesti kaikessa maankäytössä tulee huolehtia, että alueen kulttuurihistoriallisesti arvot säilyvät. Muutossuunnitelmien kohteena oleva rakennus sijaitsee erityisen näkyvällä paikalla alueen läpi kulkevan pääliikenneväylän, Pispalan valtatien varressa.
Kyseessä oleva kiinteistö rakennuksineen on inventoitu vuonna 2009 alueen asemakaavanmuutosta varten. Useassa vaiheessa 1800-luvun lopun ja 1940-luvun välisenä aikana rakennettu asuinrakennus on arvioitu toiseksi arvokkaimpaan arvoluokkaan 2, osaksi kulttuurihistoriallisesti erittäin arvokasta pihapiiriä ja osaksi valtatienvarren pihapiirien muodostamaa arvoaluetta. Asuinrakennuksen länsipäädyn korkeassa kivijalassa on toiminut maitokauppa. Rakennuksen yleisilme on julkisivuihin tehdyistä muutoksista johtuen pääosin 1940-1950-lukulainen.
Alue kuuluu Pispalan asemakaavan uudistamisen II-vaiheen asemakaavan nro 8309 alueelle. Kaava on ehdotusvaiheessa. Kaavaehdotuksessa asuinrakennukselle on osoitettu suojelumerkintä srp-2, jota koskee kaavamääräys: Suojeltava rakennus. Rakennus edustaa hyvin paikallista rakentamisen tapaa ja sillä on rakennushistoriallista, historiallista tai kaupunkikuvallista merkitystä. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksen ominaispiirteet tulee ottaa muutos- ja korjaustöissä huomioon. Julkisivujen kulttuurihistoriallista arvoa ei saa turmella.
Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että suunnitellut muutokset ovat lähtökohtaisesti mahdollisia, sillä talo on kokenut runsaasti aiempiakin muutoksia. Lisäksi suunnitelmat vaikuttavat noudattavan alueelle laadittua rakentamistapaohjetta, rakennuksen ulkoasu säilyy tunnistettavana, ikkunat on saatu sijoiteltua kattolappeille melko luontevasti ja niiden koko on maltillinen. Muutosten voidaan myös nähdä edesauttavan rakennuksen kunnostamista ja käytössä pysymistä ja siten sen säilymistä. Koska kyseessä on kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas rakennus, tulisi julkisivujen muutokset, mikäli mahdollista, toteuttaa käyttäen 1900-luvun alkupuolelle tyypillisiä muotoja ja rakennusmateriaaleja, kuten konesaumattua peltiä, maalattua peiterimoitettua pystylaudoitusta ja puurunkoisia ikkunoita.
Pirkanmaan maakuntamuseo ei vastusta poikkeamisluvan myöntämistä.
Jaa
Facebookissa