Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Maakuntamuseo on antanut aiemmin hanketta koskevat lausunnot, diar. 63/2021 ja 406/2021 sekä 616/2021. Niissä museo on tuonut esiin Nahkialantien alueen maakunnalliset arvot, kulttuuriympäristöön liittyvät selvitystarpeet, puutteellisen kaavoitustilanteen sekä arvioinut tontin rakennettavuutta ja uudisrakennussuunnitelman soveltuvuutta rakennuspaikalle. Maakuntamuseo on tutustunut sille toimitettuun päivitettyyn aineistoon ja toteaa seuraavaa.
Rakennettu ympäristö ja maisema
Pirkanmaan historiallisiin kylätontteihin (selvitys Pirkanmaan liitto 2014) kuuluva Nahkialan kyläalue on osa maakunnallisesti arvokasta rakennettua ympäristöä Toijalan tapettitehtaat ja keskustan kylät. Suunniteltua rakennuspaikkaa vastapäätä sijaitseva Vähä-Pennolan pihapiiri on määritelty yhdeksi rakennuskulttuurin ydinalueista. Alueella on voimassa asemakaava vuodelta 1987, jossa poikkeamislupahakemuksen tontti on osoitettu rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueeksi (AR). Asemakaava on jäänyt tontin osalta toteutumatta. Yleiskaavassa vuodelta 1998 tontti on osoitettu osaksi lähivirkistysaluetta (VL-1). Rakennettavaksi suunniteltuun tonttiin rajautuvalla vanhalla kylä- ja raittiasutuksella on yleiskaavassa merkintä AP-1/s, jota koskee kaavamääräys ”rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti sekä taajamakuvan kannalta arvokas rakennus tai rakennettu alue, joka tulisi suojella”.
Hakemukseen liittyvää aineistoa on täydennetty Arkkitehtisuunnittelu Mikko Uotila oy:n 18.11.2021 päivätyllä rakennetun ympäristön selvityksellä. Selvitys käsittää valokuvat sekä suppeat perustiedot ja kuvaukset raitin varrella sijaitsevista pihapiireistä. Arvoja on pyritty määrittelemään Hasian tilakeskuksen osalta. Maiseman ominaispiirteitä ja säilyneisyyttä on luonnehdittu lyhyesti. Muutoskestävyyttä ei ole arvioitu. Rakentamisen vaikutuksia on arvioitu vain kaukomaisemaan, muttei suhteessa raittinäkymiin tai lähialueen arvoihin.
Selvityksen mukaan Nahkialantien eteläpuolella on nähtävissä kyläajan rakennuskantaa 1800-luvulta ja 1900-luvun alkupuolelta, sekä täydennysrakentamista 1950–1980 -luvuilta ja 2000-luvulta. Alueella on monia kooltaan ja tyyliltään vaihtelevia rakennuksia. Toisaalta selvityksessä tuodaan ilmi, että täydennysrakentaminen sijaitsee enimmäkseen etäällä tielinjasta, jolloin sen maisemallinen merkitys on pieni. Alueelle ovat leimallisia 1800-luvun lopun ja 1930-luvun välisenä aikana rakennetut puolitoistakerroksiset, harja- ja mansardikattoiset asuintalot pihapiireineen. Selvityksessä esitetyn näkemyksen mukaan katutilan kylämäisyys on hävinnyt, kun osa raitin varrella sijaitsevista rakennuksista on purettu.
Maakuntamuseo toteaa kuitenkin, että joidenkin alueen rakennusten purkamisen ja täydennysrakentamisen jälkeenkin kapean tielinjan varrelle sijoittuva kyläajalta peräisin oleva rakennuskanta on enimmäkseen säilynyt varsin yhtenäisenä kokonaisuutena. Kylä- ja maaseutumaiseman piirteet – pienimittakaavaiset pihapiirit sekä jäljellä olevat osat vanhoista niitty- ja peltoaukeista – ovat edelleen tunnistettavissa Nahkialantien varrella. Valtaosa rakennuksista on peräisin 1800–1930 -luvuilta ja säilyttänyt hyvin alkuperäisen tai sitä vastaavan asunsa.
Rakennetun ympäristön ja maiseman osalta maakuntamuseo on aikaisemmissa lausunnoissaan huomauttanut suunnitelmien mukaisia kaksikerroksisten rivitalojen ja välittömästi raitin varteen sijoitetun pysäköintialueen olevan maaseutumaiseen ympäristöön ja sen arvoihin sopimattomia. Suunnitelmassa ei ole huomioitu maakuntamuseon lausunnoissaan antamia huomautuksia rakentamisen sopeuttamista paremmin osaksi vanhaa kylämaisemaa ja sen maakunnallisia arvoja. Suunnitelmien mukaiset rivitalot ovat mittakaavaltaan huomattavasti arvoalueen rakennuksia kookkaampia ja ilmeeltään voimakkaan kaupunkimaisia. Niiden materiaali- ja värimaailma, kattomuoto sekä aukotuksen koko ja jäsentely ovat kaikki arvoalueen rakennuksista voimakkaasti poikkeavia.
Rakennetun ympäristön selvityksessä esitetään, että koska suunnittelualueelle kaavaillut rakennukset sijaitsisivat Pennolanmäen keskiosassa, niiden vaikutus kaupunkikuvaan ja kulttuurimaisemaan olisi varsin rajattu. Kaksikerroksiset massat eivät sen mukaan tulisi maisemakuvassa näkyviin. Vaikutuksia lähimaisemaan ei kuitenkaan ole arvioitu. Maakuntamuseo muistuttaa, että alueen muutoskestävyys on maakunnallisessa inventoinnissa (Pirkanmaan liitto 2016) arvioitu luokkaan 1, ”ominaispiirteet eivät juurikaan kestä muutoksia arvojen merkittävästi häiriintymättä”. Suunniteltu uudisrakentaminen muodostaisi hyvin merkittävän ja näkyvän muutoksen vanhassa kylä-, tie- ja vesistömaisemassa.
Maakuntamuseo on aikaisemmissa lausunnoissaan tuonut ilmi, että vuoden 1987 asemakaava on kulttuuriympäristön huomioimisen ja siihen tähtäävien merkintöjen osalta vanhentunut ja puutteellinen sekä ristiriidassa uudemman, vuoden 1998 yleiskaavan kanssa. Edellä mainituista syistä sekä alueen maakunnallisesti merkittävien arvojen turvaamiseksi alueen täydennysrakentaminen tulisi ensisijaisesti ratkaista asemakaavalla maankäyttö- ja rakennuslain määräyksiä noudattaen ja yleiskaavan suojelumääräykset huomioiden. Rakennetun ympäristön ja maiseman osalta maakuntamuseo ei puolla nykyisen suunnitelman mukaista poikkeamislupahakemusta. Maakuntamuseon näkemyksen mukaan suunnitelmaa on kuitenkin mahdollista kehittää vastaamaan paremmin yleiskaavan suojelumääräystä ja alueen maisemapiirteitä. Tämä voisi toteutua esimerkiksi tutkimalla uudelleen asuinrakennusten asemointia suhteessa tiemaisemaan, sopeuttamalla julkisivuarkkitehtuuria alueen puurakennusvoittoiseen ilmeeseen ja pehmentämällä rakennusten korkeusaseman vaikutusta istutusvyöhykkein. Tarvittaessa asiasta voidaan järjestää työneuvottelu maakuntamuseon kanssa.
Arkeologinen kulttuuriperintö
Muuttuva maankäyttö on sijoitettu kiinteän muinaisjäännöksen Pennolanmäki (rautakautinen asuin- ja/tai hautapaikka, mj-tunnus 1000041135) ulkopuolelle tontin länsiosaan. Maakuntamuseo katsoo etäisyyden kohteen ja suunniteltujen rakennusten/pysäköintialueen välillä olevan riittävä, eikä sillä ole hankkeesta
arkeologisen perinnön osalta huomautettavaa. Mahdollisen rakennushankkeen toteutuessa tulee kuitenkin huomioida mitä on aiemmin lausunnossa diar. 616/2021 todettu kiinteän muinaisjäännöksen huomioimisesta rakennustöiden yhteydessä.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Maakuntamuseo on antanut aiemmin hanketta koskevat lausunnot, diar. 63/2021 ja 406/2021 sekä 616/2021. Niissä museo on tuonut esiin Nahkialantien alueen maakunnalliset arvot, kulttuuriympäristöön liittyvät selvitystarpeet, puutteellisen kaavoitustilanteen sekä arvioinut tontin rakennettavuutta ja uudisrakennussuunnitelman soveltuvuutta rakennuspaikalle. Maakuntamuseo on tutustunut sille toimitettuun päivitettyyn aineistoon ja toteaa seuraavaa.
Rakennettu ympäristö ja maisema
Pirkanmaan historiallisiin kylätontteihin (selvitys Pirkanmaan liitto 2014) kuuluva Nahkialan kyläalue on osa maakunnallisesti arvokasta rakennettua ympäristöä Toijalan tapettitehtaat ja keskustan kylät. Suunniteltua rakennuspaikkaa vastapäätä sijaitseva Vähä-Pennolan pihapiiri on määritelty yhdeksi rakennuskulttuurin ydinalueista. Alueella on voimassa asemakaava vuodelta 1987, jossa poikkeamislupahakemuksen tontti on osoitettu rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueeksi (AR). Asemakaava on jäänyt tontin osalta toteutumatta. Yleiskaavassa vuodelta 1998 tontti on osoitettu osaksi lähivirkistysaluetta (VL-1). Rakennettavaksi suunniteltuun tonttiin rajautuvalla vanhalla kylä- ja raittiasutuksella on yleiskaavassa merkintä AP-1/s, jota koskee kaavamääräys ”rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti sekä taajamakuvan kannalta arvokas rakennus tai rakennettu alue, joka tulisi suojella”.
Hakemukseen liittyvää aineistoa on täydennetty Arkkitehtisuunnittelu Mikko Uotila oy:n 18.11.2021 päivätyllä rakennetun ympäristön selvityksellä. Selvitys käsittää valokuvat sekä suppeat perustiedot ja kuvaukset raitin varrella sijaitsevista pihapiireistä. Arvoja on pyritty määrittelemään Hasian tilakeskuksen osalta. Maiseman ominaispiirteitä ja säilyneisyyttä on luonnehdittu lyhyesti. Muutoskestävyyttä ei ole arvioitu. Rakentamisen vaikutuksia on arvioitu vain kaukomaisemaan, muttei suhteessa raittinäkymiin tai lähialueen arvoihin.
Selvityksen mukaan Nahkialantien eteläpuolella on nähtävissä kyläajan rakennuskantaa 1800-luvulta ja 1900-luvun alkupuolelta, sekä täydennysrakentamista 1950–1980 -luvuilta ja 2000-luvulta. Alueella on monia kooltaan ja tyyliltään vaihtelevia rakennuksia. Toisaalta selvityksessä tuodaan ilmi, että täydennysrakentaminen sijaitsee enimmäkseen etäällä tielinjasta, jolloin sen maisemallinen merkitys on pieni. Alueelle ovat leimallisia 1800-luvun lopun ja 1930-luvun välisenä aikana rakennetut puolitoistakerroksiset, harja- ja mansardikattoiset asuintalot pihapiireineen. Selvityksessä esitetyn näkemyksen mukaan katutilan kylämäisyys on hävinnyt, kun osa raitin varrella sijaitsevista rakennuksista on purettu.
Maakuntamuseo toteaa kuitenkin, että joidenkin alueen rakennusten purkamisen ja täydennysrakentamisen jälkeenkin kapean tielinjan varrelle sijoittuva kyläajalta peräisin oleva rakennuskanta on enimmäkseen säilynyt varsin yhtenäisenä kokonaisuutena. Kylä- ja maaseutumaiseman piirteet – pienimittakaavaiset pihapiirit sekä jäljellä olevat osat vanhoista niitty- ja peltoaukeista – ovat edelleen tunnistettavissa Nahkialantien varrella. Valtaosa rakennuksista on peräisin 1800–1930 -luvuilta ja säilyttänyt hyvin alkuperäisen tai sitä vastaavan asunsa.
Rakennetun ympäristön ja maiseman osalta maakuntamuseo on aikaisemmissa lausunnoissaan huomauttanut suunnitelmien mukaisia kaksikerroksisten rivitalojen ja välittömästi raitin varteen sijoitetun pysäköintialueen olevan maaseutumaiseen ympäristöön ja sen arvoihin sopimattomia. Suunnitelmassa ei ole huomioitu maakuntamuseon lausunnoissaan antamia huomautuksia rakentamisen sopeuttamista paremmin osaksi vanhaa kylämaisemaa ja sen maakunnallisia arvoja. Suunnitelmien mukaiset rivitalot ovat mittakaavaltaan huomattavasti arvoalueen rakennuksia kookkaampia ja ilmeeltään voimakkaan kaupunkimaisia. Niiden materiaali- ja värimaailma, kattomuoto sekä aukotuksen koko ja jäsentely ovat kaikki arvoalueen rakennuksista voimakkaasti poikkeavia.
Rakennetun ympäristön selvityksessä esitetään, että koska suunnittelualueelle kaavaillut rakennukset sijaitsisivat Pennolanmäen keskiosassa, niiden vaikutus kaupunkikuvaan ja kulttuurimaisemaan olisi varsin rajattu. Kaksikerroksiset massat eivät sen mukaan tulisi maisemakuvassa näkyviin. Vaikutuksia lähimaisemaan ei kuitenkaan ole arvioitu. Maakuntamuseo muistuttaa, että alueen muutoskestävyys on maakunnallisessa inventoinnissa (Pirkanmaan liitto 2016) arvioitu luokkaan 1, ”ominaispiirteet eivät juurikaan kestä muutoksia arvojen merkittävästi häiriintymättä”. Suunniteltu uudisrakentaminen muodostaisi hyvin merkittävän ja näkyvän muutoksen vanhassa kylä-, tie- ja vesistömaisemassa.
Maakuntamuseo on aikaisemmissa lausunnoissaan tuonut ilmi, että vuoden 1987 asemakaava on kulttuuriympäristön huomioimisen ja siihen tähtäävien merkintöjen osalta vanhentunut ja puutteellinen sekä ristiriidassa uudemman, vuoden 1998 yleiskaavan kanssa. Edellä mainituista syistä sekä alueen maakunnallisesti merkittävien arvojen turvaamiseksi alueen täydennysrakentaminen tulisi ensisijaisesti ratkaista asemakaavalla maankäyttö- ja rakennuslain määräyksiä noudattaen ja yleiskaavan suojelumääräykset huomioiden. Rakennetun ympäristön ja maiseman osalta maakuntamuseo ei puolla nykyisen suunnitelman mukaista poikkeamislupahakemusta. Maakuntamuseon näkemyksen mukaan suunnitelmaa on kuitenkin mahdollista kehittää vastaamaan paremmin yleiskaavan suojelumääräystä ja alueen maisemapiirteitä. Tämä voisi toteutua esimerkiksi tutkimalla uudelleen asuinrakennusten asemointia suhteessa tiemaisemaan, sopeuttamalla julkisivuarkkitehtuuria alueen puurakennusvoittoiseen ilmeeseen ja pehmentämällä rakennusten korkeusaseman vaikutusta istutusvyöhykkein. Tarvittaessa asiasta voidaan järjestää työneuvottelu maakuntamuseon kanssa.
Arkeologinen kulttuuriperintö
Muuttuva maankäyttö on sijoitettu kiinteän muinaisjäännöksen Pennolanmäki (rautakautinen asuin- ja/tai hautapaikka, mj-tunnus 1000041135) ulkopuolelle tontin länsiosaan. Maakuntamuseo katsoo etäisyyden kohteen ja suunniteltujen rakennusten/pysäköintialueen välillä olevan riittävä, eikä sillä ole hankkeesta
arkeologisen perinnön osalta huomautettavaa. Mahdollisen rakennushankkeen toteutuessa tulee kuitenkin huomioida mitä on aiemmin lausunnossa diar. 616/2021 todettu kiinteän muinaisjäännöksen huomioimisesta rakennustöiden yhteydessä.
Jaa
Facebookissa