Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta, joka koskee Nokian Siurossa kiinteistöjen 536-407-1-265, 536-418-4-192, 536-418-4-244 ja 536-418-21-5 aluetta. Suunnittelualueen rajaus on OAS:ssa esitetty hyvin suuntaa antavasti. Alueella on Knuutilan kartanon pihapiiri ympäröivine peltoalueineen ja sen läpi kulkee Lukkisalmentie. Pohjoisosassa on Tampere-Pori -rautatie ja etelässä Kuloveden ranta. Asemakaavan tavoitteena on tutkia mahdollisuutta sijoittaa alueelle leirintäalue huomioiden olemassa olevien kartanon rakennusten, pihapiirin, maiseman sekä luonnon arvot. Maakuntamuseo on tutustunut kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan ja toteaa hankkeesta seuraavaa.

Pirkanmaan maakuntamuseon näkemys on, että kaavan tavoitteet ovat hyvin muotoillut ja lähtökohtaisesti mahdolliset. Kartanon ja leirialueen toimintojen yhteensovittaminen vaatii kuitenkin huolellista suunnittelua ja vaikutustenarviointia alueen poikkeuksellisen merkittävien kulttuuriympäristöarvojen vuoksi.

Arkeologinen kulttuuriperintö

Kaava-alueelta tunnetaan kolme arkeologista kohdetta: kiinteä muinaisjäännös, historiallinen asuinpaikka/kylän- ja kartanonpaikka Knuutila (Penttilä) (mj-tunnus 1000007490), ja kaksi muuta historiallista kulttuuriperintökohdetta - historiallinen asuinpaikka Penttilä Sotilaan torppa (1000029953) sekä työ- ja valmistuspaikka, todennäköisesti riihen jäännös, Knuutila 3 (1000040881). Vielä yksi alueella sijainnut arkeologinen kohde, kivirakenne Knuutila 2 (1000040880) on todettu tuoreessa inventoinnissa tuhoutuneeksi. Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §).

Maakuntamuseo huomauttaa, että osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta puuttuu kaavaselvityksiä koskeva osio. Kaavahankkeeseen liittyen on suoritettu arkeologinen tarkkuusinventointi (Mikroliitti Oy, 2021). Maakuntamuseo on kommentoinut raporttia sähköpostiviestissään inventoijalle 3.12.2021 ja esittänyt siihen korjauksia kohteiden ajoituksen ja suojelustatuksen sekä alueen kivikautisen asutuksen sijoittumisen osalta. Lisäksi viranomaistyöneuvottelussa 29.10.2021 on todettu, että kaava-alue on laajempi kuin tehdyn inventoinnin alue ja tutkimusta tulee siten täydentää. Täydentävää arkeologista kenttätyötä on tehtävä maakuntamuseon neuvottelussa antamien ohjeiden mukaisesti. Erityistä huomiota on kiinnitettävä rantavyöhykkeeseen, jolle on alustavaan kaavaluonnokseen (12.10.2021) merkitty sauna- ja parkkipaikka, sekä muihin muuttuvan maankäytön alueisiin. Täydennetty ja korjattu inventointiraportti tulee toimittaa maakuntamuseolle arvioitavaksi ja arkistoitavaksi Museoviraston tietojärjestelmään. Myös lopullinen, kommenttien perusteella päivitetty neuvottelun (29.10.2021) muistio pyydetään toimittamaan maakuntamuseolle.

Arkeologisia tutkimuksia voidaan tehdä vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Raportin lisäksi museolle on toimitettava kohteiden sijaintitiedot ja rajaukset digitaalisena paikkatietomuodossa. Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta.

Rakennettu ympäristö ja maisema

Suunnittelualue on osa maakunnallisesti arvokasta Pyhäjärven - Nokianvirran - Kuloveden kulttuurimaiseman maisema-aluetta (Peruste: Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi: Ehdotus maakunnallisiksi maisema-alueiksi 2013, Pirkanmaan liitto). Lisäksi Knuutilan kartano ympäröivine peltoineen on maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (Peruste: Kulttuurimaisemat 2016, Pirkanmaan maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet, Pirkanmaan liitto). Molemmat arvoalueet on merkitty vuonna 2017 hyväksyttyyn Pirkanmaan 2040 maakuntakaavaan. Niitä koskevien suunnittelumääräysten mukaan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee varmistaa alueiden arvojen ja avointen maisematilojen säilyminen, kiinnitettävä erityistä huomiota uusien rakennuspaikkojen sijaintiin sekä sopeutettava uusi rakentaminen alueen kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin ja ajalliseen kerroksellisuuteen.

Alueelta on käytössä edellä mainittujen maakuntakaavan selvitysten lisäksi useita muitakin rakennetun ympäristön ja maiseman selvityksiä:

- Knuutila Rakennushistoria ja käyttömahdollisuudet, Tallqvist, 1990.

- Nokian kulttuuriympäristöohjelma, Teivas, Tulonen, 2001.

- Knuutilan navetta, Rakennushistoriaselvitys, Badermann, 2012.

- Siuron-Kuljun-Linnavuoren osayleiskaava-alueen kulttuuriympäristöselvitys, Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto, 2019.

- Knuutilan kartanon asemakaavatasoinen rakennetun ympäristön, pihan ja maiseman inventointi, Sweco Infra & Rail Oy, 2021.

Selvitykset ovat rakennetun ympäristön ja maiseman osalta riittäviä asemakaavan tarkoituksiin. Niiden perusteella Knuutilan kartanon historiaa on mahdollista seurata aina 1400-luvulle asti. Nykyisin pihapiiriin kuuluvat päärakennus (1862), väentupa (1907), aittahotelli (1909), navetta (1887), holvikellari (mahd. 1500-luvulta) sekä Kuljun kartanolta siirretty hirsiaitta. Rakennukset ovat edustava esimerkki 1800- ja 1900-lukujen kartano- ja maatalousrakentamisesta. Agraariluonteensa säilyttäneen, kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kartanomiljöön ympärille levittäytyvästä viljelysmaisemasta avautuu merkittävä näkymä Kulovedelle ja sen takaisille rannoille. Kartanon pihapiiri ja rannan ja kartanon välinen peltoalue ovat muutoksille herkkiä. Pihapiirille ja rakennuksille tulee kaavassa osoittaa asianmukaiset suojelumerkinnät.

Leirialueen sijoittaminen kartanon ja rautatien väliin voisi olla mahdollista, mutta rakentamisen määrää, sen sijoittumista ja vaikutuksia kartanoon ja maisemiin tulee tutkia huolellisesti havainnekuvien tai valokuvasovitteiden avulla pyrkien minimoimaan haitallisia vaikutuksia ja jättäen riittävästi avoimia maisemia ja näkymiä.

Kaavaluonnos liiteaineistoineen pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseolle lausuntoa varten.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta, joka koskee Nokian Siurossa kiinteistöjen 536-407-1-265, 536-418-4-192, 536-418-4-244 ja 536-418-21-5 aluetta. Suunnittelualueen rajaus on OAS:ssa esitetty hyvin suuntaa antavasti. Alueella on Knuutilan kartanon pihapiiri ympäröivine peltoalueineen ja sen läpi kulkee Lukkisalmentie. Pohjoisosassa on Tampere-Pori -rautatie ja etelässä Kuloveden ranta. Asemakaavan tavoitteena on tutkia mahdollisuutta sijoittaa alueelle leirintäalue huomioiden olemassa olevien kartanon rakennusten, pihapiirin, maiseman sekä luonnon arvot. Maakuntamuseo on tutustunut kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan ja toteaa hankkeesta seuraavaa.Pirkanmaan maakuntamuseon näkemys on, että kaavan tavoitteet ovat hyvin muotoillut ja lähtökohtaisesti mahdolliset. Kartanon ja leirialueen toimintojen yhteensovittaminen vaatii kuitenkin huolellista suunnittelua ja vaikutustenarviointia alueen poikkeuksellisen merkittävien kulttuuriympäristöarvojen vuoksi.Arkeologinen kulttuuriperintöKaava-alueelta tunnetaan kolme arkeologista kohdetta: kiinteä muinaisjäännös, historiallinen asuinpaikka/kylän- ja kartanonpaikka Knuutila (Penttilä) (mj-tunnus 1000007490), ja kaksi muuta historiallista kulttuuriperintökohdetta - historiallinen asuinpaikka Penttilä Sotilaan torppa (1000029953) sekä työ- ja valmistuspaikka, todennäköisesti riihen jäännös, Knuutila 3 (1000040881). Vielä yksi alueella sijainnut arkeologinen kohde, kivirakenne Knuutila 2 (1000040880) on todettu tuoreessa inventoinnissa tuhoutuneeksi. Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §).Maakuntamuseo huomauttaa, että osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta puuttuu kaavaselvityksiä koskeva osio. Kaavahankkeeseen liittyen on suoritettu arkeologinen tarkkuusinventointi (Mikroliitti Oy, 2021). Maakuntamuseo on kommentoinut raporttia sähköpostiviestissään inventoijalle 3.12.2021 ja esittänyt siihen korjauksia kohteiden ajoituksen ja suojelustatuksen sekä alueen kivikautisen asutuksen sijoittumisen osalta. Lisäksi viranomaistyöneuvottelussa 29.10.2021 on todettu, että kaava-alue on laajempi kuin tehdyn inventoinnin alue ja tutkimusta tulee siten täydentää. Täydentävää arkeologista kenttätyötä on tehtävä maakuntamuseon neuvottelussa antamien ohjeiden mukaisesti. Erityistä huomiota on kiinnitettävä rantavyöhykkeeseen, jolle on alustavaan kaavaluonnokseen (12.10.2021) merkitty sauna- ja parkkipaikka, sekä muihin muuttuvan maankäytön alueisiin. Täydennetty ja korjattu inventointiraportti tulee toimittaa maakuntamuseolle arvioitavaksi ja arkistoitavaksi Museoviraston tietojärjestelmään. Myös lopullinen, kommenttien perusteella päivitetty neuvottelun (29.10.2021) muistio pyydetään toimittamaan maakuntamuseolle.Arkeologisia tutkimuksia voidaan tehdä vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Raportin lisäksi museolle on toimitettava kohteiden sijaintitiedot ja rajaukset digitaalisena paikkatietomuodossa. Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta.Rakennettu ympäristö ja maisemaSuunnittelualue on osa maakunnallisesti arvokasta Pyhäjärven - Nokianvirran - Kuloveden kulttuurimaiseman maisema-aluetta (Peruste: Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi: Ehdotus maakunnallisiksi maisema-alueiksi 2013, Pirkanmaan liitto). Lisäksi Knuutilan kartano ympäröivine peltoineen on maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (Peruste: Kulttuurimaisemat 2016, Pirkanmaan maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet, Pirkanmaan liitto). Molemmat arvoalueet on merkitty vuonna 2017 hyväksyttyyn Pirkanmaan 2040 maakuntakaavaan. Niitä koskevien suunnittelumääräysten mukaan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee varmistaa alueiden arvojen ja avointen maisematilojen säilyminen, kiinnitettävä erityistä huomiota uusien rakennuspaikkojen sijaintiin sekä sopeutettava uusi rakentaminen alueen kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin ja ajalliseen kerroksellisuuteen.Alueelta on käytössä edellä mainittujen maakuntakaavan selvitysten lisäksi useita muitakin rakennetun ympäristön ja maiseman selvityksiä:- Knuutila Rakennushistoria ja käyttömahdollisuudet, Tallqvist, 1990.- Nokian kulttuuriympäristöohjelma, Teivas, Tulonen, 2001.- Knuutilan navetta, Rakennushistoriaselvitys, Badermann, 2012.- Siuron-Kuljun-Linnavuoren osayleiskaava-alueen kulttuuriympäristöselvitys, Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto, 2019.- Knuutilan kartanon asemakaavatasoinen rakennetun ympäristön, pihan ja maiseman inventointi, Sweco Infra & Rail Oy, 2021.Selvitykset ovat rakennetun ympäristön ja maiseman osalta riittäviä asemakaavan tarkoituksiin. Niiden perusteella Knuutilan kartanon historiaa on mahdollista seurata aina 1400-luvulle asti. Nykyisin pihapiiriin kuuluvat päärakennus (1862), väentupa (1907), aittahotelli (1909), navetta (1887), holvikellari (mahd. 1500-luvulta) sekä Kuljun kartanolta siirretty hirsiaitta. Rakennukset ovat edustava esimerkki 1800- ja 1900-lukujen kartano- ja maatalousrakentamisesta. Agraariluonteensa säilyttäneen, kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kartanomiljöön ympärille levittäytyvästä viljelysmaisemasta avautuu merkittävä näkymä Kulovedelle ja sen takaisille rannoille. Kartanon pihapiiri ja rannan ja kartanon välinen peltoalue ovat muutoksille herkkiä. Pihapiirille ja rakennuksille tulee kaavassa osoittaa asianmukaiset suojelumerkinnät.Leirialueen sijoittaminen kartanon ja rautatien väliin voisi olla mahdollista, mutta rakentamisen määrää, sen sijoittumista ja vaikutuksia kartanoon ja maisemiin tulee tutkia huolellisesti havainnekuvien tai valokuvasovitteiden avulla pyrkien minimoimaan haitallisia vaikutuksia ja jättäen riittävästi avoimia maisemia ja näkymiä.Kaavaluonnos liiteaineistoineen pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseolle lausuntoa varten.