Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta asiasta. Nuijalan hirsirakenteiset asuinrakennus ja pihasauna edustavat vaatimatonta mäkitupatyyppistä asumismuotoa. Myöhemmin rakennukset ovat olleet kesäkäytössä ja jääneet joitakin vuosia sitten tarpeettomina käyttämättömiksi. Nuijalan naapuritonttien rakennuskanta poikkeaa Nuijalasta ajallisesti ja/tai rakennustyypiltään. Alueella on 2016 voimaan tullut Kuokkala-Hakkari-Herrala osayleiskaava, jossa Nuijalalla ei ole suojelumerkintää, sekä iäkkäämpi asemakaava, jossa kohdetta ei myöskään ole suojeltu.

Nuijala on inventoitu osana Ryhmäkylistä taajamaksi, maankäytön ja rakentamisen kerrostumat Hiidentien, Tampereentien ja rautatien ympäristössä. Kuokkalan Hakkarin Herralan kulttuuriympäristökohteiden inventointi, laajennusalue 2013 -selvitystä. Inventoinnissa Nuijalan on todettu olevan osa toiseen arvoluokkaan arvotettua Kuokkalan Jaran ja Innamaan viljelymaiseman arvoaluetta. Nuijalan edustama mäkitupatyyppinen asutus on osa alueen kantatilojen, kyläpeltojen ja koulun muodostamaa 1800-luvun ja 1900-luvun alun rakentamista edustavaa kokonaisuutta. Nuijalassa on asunut suutari, ja palsta on erotettu Erkkilän kantatilasta 1922. Nykyinen asuinrakennus on rakennettu 1935 suutarin mökin hirsistä, ja se on säilyttänyt pääosin alkuperäiset piirteensä. Nuijalan rakennuskanta on arvotettu inventoinnissa luokkaan kolme, johon kuuluvat maisemallisesti tai historiallisesti arvokkaat kohteet. Näin ollen Nuijalalla on todettu olevan historiallista arvoa ja sillä on lisäksi merkitystä osana Kuokkalan Jaran ja Innamaan laajempaa kokonaisuutta ja pienasutuksen ilmiötä. 

Maakuntamuseo on tehnyt 25.6.2019 kohteeseen maastotarkastuksen, jonka kuluessa havaittiin seuraavaa:

Asuinrakennus on rehevöityneen puutarhan ympäröimä, lähellä kasvanut puusto on edesauttanut ulkopintojen rapistumista ja mahdollisesti aiheuttanut vähäisiä lahovaurioita verhoilemattomaan hirsirunkoon. Pintavesiä valuu mm. itäpuolen naapurin tontilta avo-ojaa pitkin talon perustuksiin, ja maanpinta rakennuksen ympärillä on sen alustaa korkeammalla. Lounaisnurkalla perustuskivet ovat liikkuneet ja hirsirunko hieman painunut. Vesikatteessa ei ole ollut vakavia vuotoja, ryömintätila on kohtuullisen hyvin tuulettuva ja rakennus on yleisilmeeltään ryhdikäs. Sisätiloissa on säilynyt alkuperäinen huonejako ja vanhat tulisijat, pintamateriaaleja on osittain uusittu 1980-luvulla. Yhteenvetona voidaan todeta, että rakennus on kunnostettavissa kohtuullisin korjaus- ja huoltotoimenpitein, mikäli tavoitteena on rakennuksen alkuperäistä käyttöä, varustelutasoa ja rakenteita vastaava lopputulos.

Saunarakennus on ryhdikäs ja ulkoasultaan tyydyttävässä kunnossa. Se on hyvin matalasti perustettu, mikä on yhdessä pesuvesien kanssa saattanut aiheuttaa vaurioita alimpiin hirsiin. Saunarakennusta havainnoitiin maastotarkastuksen yhteydessä vain ulkopuolelta.

Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että Nuijalalla on kulttuurihistoriallista arvoa osana Kuokkalan alueen rakennuskantaa. Se edustaa erinomaisesti katoamassa olevaa pienten, vaatimattomien asuinrakennusten tyyppiä. Maakuntamuseo pitää erityisesti asuinrakennuksen säilymistä toivottavana. Kiinteistön ja lähiympäristön kulttuurihistorialliset arvot kestävät huolelisesti suunniteltua täydennysrakentamista, jolloin Nuijalan päärakennus voisi kohtuullisin korjaustoimin säilyä pihapiirissä muussa kuin vakinaisessa asuinkäytössä. Tässä tapauksessa maakuntamuseo katsoo, että myös rakennuksen siirtäminen tontilla voisi olla sen kulttuurihistoriallisten arvojen osalta mahdollista. Nuijalan rakennuksilla ei kuitenkaan ole niin merkittävää kulttuurihistoriallista arvoa, että maakuntamuseo ehdottomasti vastustaisi niiden purkamista. Arkeologisen perinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta asiasta. Nuijalan hirsirakenteiset asuinrakennus ja pihasauna edustavat vaatimatonta mäkitupatyyppistä asumismuotoa. Myöhemmin rakennukset ovat olleet kesäkäytössä ja jääneet joitakin vuosia sitten tarpeettomina käyttämättömiksi. Nuijalan naapuritonttien rakennuskanta poikkeaa Nuijalasta ajallisesti ja/tai rakennustyypiltään. Alueella on 2016 voimaan tullut Kuokkala-Hakkari-Herrala osayleiskaava, jossa Nuijalalla ei ole suojelumerkintää, sekä iäkkäämpi asemakaava, jossa kohdetta ei myöskään ole suojeltu.

Nuijala on inventoitu osana Ryhmäkylistä taajamaksi, maankäytön ja rakentamisen kerrostumat Hiidentien, Tampereentien ja rautatien ympäristössä. Kuokkalan Hakkarin Herralan kulttuuriympäristökohteiden inventointi, laajennusalue 2013 -selvitystä. Inventoinnissa Nuijalan on todettu olevan osa toiseen arvoluokkaan arvotettua Kuokkalan Jaran ja Innamaan viljelymaiseman arvoaluetta. Nuijalan edustama mäkitupatyyppinen asutus on osa alueen kantatilojen, kyläpeltojen ja koulun muodostamaa 1800-luvun ja 1900-luvun alun rakentamista edustavaa kokonaisuutta. Nuijalassa on asunut suutari, ja palsta on erotettu Erkkilän kantatilasta 1922. Nykyinen asuinrakennus on rakennettu 1935 suutarin mökin hirsistä, ja se on säilyttänyt pääosin alkuperäiset piirteensä. Nuijalan rakennuskanta on arvotettu inventoinnissa luokkaan kolme, johon kuuluvat maisemallisesti tai historiallisesti arvokkaat kohteet. Näin ollen Nuijalalla on todettu olevan historiallista arvoa ja sillä on lisäksi merkitystä osana Kuokkalan Jaran ja Innamaan laajempaa kokonaisuutta ja pienasutuksen ilmiötä. 

Maakuntamuseo on tehnyt 25.6.2019 kohteeseen maastotarkastuksen, jonka kuluessa havaittiin seuraavaa:

Asuinrakennus on rehevöityneen puutarhan ympäröimä, lähellä kasvanut puusto on edesauttanut ulkopintojen rapistumista ja mahdollisesti aiheuttanut vähäisiä lahovaurioita verhoilemattomaan hirsirunkoon. Pintavesiä valuu mm. itäpuolen naapurin tontilta avo-ojaa pitkin talon perustuksiin, ja maanpinta rakennuksen ympärillä on sen alustaa korkeammalla. Lounaisnurkalla perustuskivet ovat liikkuneet ja hirsirunko hieman painunut. Vesikatteessa ei ole ollut vakavia vuotoja, ryömintätila on kohtuullisen hyvin tuulettuva ja rakennus on yleisilmeeltään ryhdikäs. Sisätiloissa on säilynyt alkuperäinen huonejako ja vanhat tulisijat, pintamateriaaleja on osittain uusittu 1980-luvulla. Yhteenvetona voidaan todeta, että rakennus on kunnostettavissa kohtuullisin korjaus- ja huoltotoimenpitein, mikäli tavoitteena on rakennuksen alkuperäistä käyttöä, varustelutasoa ja rakenteita vastaava lopputulos.

Saunarakennus on ryhdikäs ja ulkoasultaan tyydyttävässä kunnossa. Se on hyvin matalasti perustettu, mikä on yhdessä pesuvesien kanssa saattanut aiheuttaa vaurioita alimpiin hirsiin. Saunarakennusta havainnoitiin maastotarkastuksen yhteydessä vain ulkopuolelta.

Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että Nuijalalla on kulttuurihistoriallista arvoa osana Kuokkalan alueen rakennuskantaa. Se edustaa erinomaisesti katoamassa olevaa pienten, vaatimattomien asuinrakennusten tyyppiä. Maakuntamuseo pitää erityisesti asuinrakennuksen säilymistä toivottavana. Kiinteistön ja lähiympäristön kulttuurihistorialliset arvot kestävät huolelisesti suunniteltua täydennysrakentamista, jolloin Nuijalan päärakennus voisi kohtuullisin korjaustoimin säilyä pihapiirissä muussa kuin vakinaisessa asuinkäytössä. Tässä tapauksessa maakuntamuseo katsoo, että myös rakennuksen siirtäminen tontilla voisi olla sen kulttuurihistoriallisten arvojen osalta mahdollista. Nuijalan rakennuksilla ei kuitenkaan ole niin merkittävää kulttuurihistoriallista arvoa, että maakuntamuseo ehdottomasti vastustaisi niiden purkamista. Arkeologisen perinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.