rakennusperinteinen

sosiaalihistoria
taloushistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Rakennushistoriallinen arvo – Rakennusperinteinen

Yksittäispientalotyyppinen asuinrakennus on rakennettu 1897 ja korotettu mansardikattoiseksi 1934. Rakennus on säilyttänyt hyvin korotuksen jälkeisen runkomuotonsa sekä joitain rakennusosia ja -materiaaleja, kuten saumapeltikatettu jyrkkä mansardikatto, päätyihin taittuvat räystäät, erikoisesti ruudutetut sisäänvedetyn kuistin ikkunat. Pihan pinnat ja kasvillisuus ovat pääosin perinteiset, mutta pihapiirin kokonaisuus on kadonnut tontinjaon seurauksena.

Historiallinen arvo – Sosiaalihistoria

Asuinrakennuksessa on säilynyt alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen tapa, useita pienehköjä asuntoja puutalossa.

Historiallinen arvo – Taloushistoria

Kiinteistössä on toiminut pitkään taimisto ja kukkakauppa. Kukkakaupan toiminta jatkuu yhä.

Ympäristöarvo – Maisemallisesti keskeinen sijainti

Asuinrakennus sijaitsee näkyvällä paikalla alueen vilkkaasti liikennöidyn pääliikenneväylän, Tahmelan viertotien varressa.

Tahmelan viertotien varressa sijaitseva nelikulmainen lounaaseen viettävä tontti, jolla 1897 rakennettu ja 1934 korotettu yksittäispientalotyyppinen asuinrakennus, jossa toimii kukkakauppa.

Aiemman inventoinnin mukaan tontin asuinrakennus olisi rakennettu 1897 ja sitä on korotettu 1934. Kiinteistö on "Kivinen" niminen lohkotila, joka on lohkottu Pispan maista. Talon papereina on säilynyt muun muassa vanha asukasluettelo sekä "Kyselykaavake Tampereen kaupungin Taksoitustoimiston kiinteistörekisteriä varten" vuodelta 1936, jossa mainitaan Kivinen -nimisen lohkotilan kiinteistötunnukseksi 2:193, osaluvuksi 0,0034 manttaalia ja tontiksi nro 262 mäkitupa/vuokratontti. Talossa mainitaan tuolloin olleen 2 asuttavaa kerrosta, joissa yhteensä on 5 lämmitettävää asuinhuonetta ja 4 keittiötä. Lattiana kolmessa huoneessa kerrottiin olevan korkkimatto ja ulkorakennuksessa mainittiin olevan käymälä, puusuoja ja 2 kylmää suojaa. Ulkorakennuksen runko oli tiilestä ja katto päreestä. Kiinteistön kokonaispinta-alaksi ilmoitettiin 17,3. Mitään liikehuoneita kaavakkeessa ei mainittu olevan.

Kiinteistön aiemmista asukkaista tiedetään Aino ja Kalle Kivinen, jotka muuttivat taloon 8.5.1911. Kiviset olivat muurarisukua; perheen isä oli muurarimestari ja myös opetti muurausta. Heillä oli 7 lasta, joista kahdesta, isänsä mukaan nimetystä Kallesta sekä Niilosta, tuli niin ikään muurareita. Lapsista vanhin, muurari Kalle Kivinen on nykyisen omistajan isäpuoli. Nykyinen omistaja on asunut talossa vuodesta 1946. Kiinteistö on siirtynyt hänen haltuunsa vuonna 1979.

1930 asemakartan perusteella kiinteistö on ollut huomattavasti suurempi käsittäen myös luoteispuolisen Tahmelan viertotie 5 tontin. Asuinrakennuksen luoteispuolella on ollut pihapiiriin kuulunut pienehkö suorakaide tiilirakenteinen rakennus, jossa on pidetty kanoja, ollut sauna, autotalli sekä puucee. Kiinteistössä on vuodesta 1954 lähtien pidetty kukkakauppaa, aluksi nykyisen omistajan äidin toimesta. Kukkia viljeltiin asuinrakennuksen luoteispuolella, joka jatkui viljeltävänä aina Jalajakadulle asti. Viimeistään 1970-luvun lopun peruskorjauksessa kukkakaupalla oli myyntitiloja myös asuinrakennuksessa. Luoteenpuoleinen tontti on sittemmin erotettu omakseen, piharakennus purettu ja tontille rakennettu uusi omakotitalo. Kukkakaupan toiminta sen sijaan jatkuu yhä. Tahmelan viertotie 3:n asuinrakennuksessa on tehty peruskorjaus 1970-luvun lopussa.

Välittömästi asuinrakennuksen itäpuolella, pääty kadulle päin on sijainnut toinen vanha asuinrakennus, joka purettiin pois 1980-luvulla. Rakennus oli korkea ja kapearunkoinen. Talo oli Pispan Matin talo, jossa asui vuokralaisia, mm. hevosmies. Myös lounaispuolella oli vanha talo piharakennuksineen. Nyt niiden tilalla on uusi omakotitalo ja autotalli.

Kohteen välittömässä lähiympäristössä on hyvin vaihtelevaa rakennuskantaa: 1980-luvulla rakennettu Tahmelan liikekeskus, 1980-90-luvun kookkaita pienkerrostaloja, 1960-luvun luhtitalo, suurikokoisia 1990-2000-luvun omakotitaloja sekä yksi 1900-luvun alun puutalo piharakennuksineen (Hirvitalo). Kaakkoispuolella on lehtipuita kasvava vesakoitunut rakentamaton alue. Liikenne Tahmelan viertotiellä on hyvin vilkas.

Tahmelan viertotie 3 tontti viettää kadulta lounaaseen. Kiinteistö on aidattu pystysäleisellä lauta-aidalla, joka kadun puolelta on kestopuinen (kaupungin rakentama) ja muutoin keveämpi, valkoiseksi maalattu. Aidassa on kadun puolella on ollut kapea portti. Pihaan ei ole ajoliittymää, eikä siellä ole autopaikkaa. Tontti rakennuksen ympärillä on pieni. Sisäänkäyntien edustalla on soraa, takapihalle vie sorapintaiset polut rakennuksen molemmin puolin. Pihassa kasvaa muutamia koivuja sekä pensaita, mm. pireeniä. Pihan yleisilme on melko perinteinen, mutta pihapiirin kokonaisuus on tontinjaosta johtuen särkynyt.

Pihapiirin ja rakennusten tai muun kohteen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennuksen, pihan pintojen ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennuksen kattomuodon, kattokulman, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Useiden asuntojen tai vaikutelman useista asunnoista säilyminen asuinrakennuksessa.

Asuinrakennuksen aseman säilyminen katumaisemassa.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Kati Lahtinen/ 5.5.2003. 2003 inventoinnin kohdenumero 343.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Rakennus- ja muutosluvat, Tampereen kaupunki, Rakennusvalvonnan arkisto.

- Viistoilmakuvat, http://www.bing.com/maps (Bird’s eye view)