Vähä-Rasila nimisellä tontilla ovat 1. Haihunkosken kansakoulu (1912), 3. liikuntatalo, paini- ja voimailutalo (1980-l), 4. lämpövoimala (1975) ja 7. urheilukenttä (1926, laajennettu ja korjattu useasti). Koulurakennukset Vähä-Rasi ja Ruokola muodostavat näyttävän kokonaisuuden Haihunkosken vanhassa kyläkeskustassa. Rakennukset ovat säilyneet hyvin rakentamisajan asussaan, puukansakoulu edustaa lähinnä 1900-luvun alun jugend-vaikutteista arkkitehtuuria ja kivikoulu 1920-luvun klassismia. Ympäristö on varsin avoin, pohjoisessa mm. urheilukenttä ja Tarpianjoki.

Kansakoulu, noin 17x40 metriä, on rakennettu säännöllisesiksi lohkotuista kivistä tehdylle kivijalalle. Tiiviisti istuvien kivien välissä on paikoitellen laastia. Rakennuksessa on hirsirunko, joka on vuorattu keilapontatulla vaakalaudoituksella. Ikkunat ovat ristikarmilliset, yläikkunat ovat jaettu pienempiin ruutuihin välipuittein. Yläikkuna on myös tehty avautuvaksi ns. terveysikkunaksi. Ikkunat ovat puuta ja lasit ovat kitatut. Ikkunoita voidaan pitää alkuperäisinä tai vastaavina. Osassa käytetty 1950-luvulla käyttöön otettuja pyöreäpäisiä saranoita. Satulakatto on katettu viheräksi maalatulla saumapellillä.

Malliltaan rakennus on tyypillinen vuosisadan vaihteen suurempi kokoontumiskäyttöön tarkoitettu rakennus. Rakennuksen päädyissä on rakennukseen nähden poikittainen osa, joka on toiminut opettajien asuntona. Näiden poikkipäätyjen väliin jäävä osassa ovat luokkahuoneet. Kattomuoto on vaihteleva, päätyjen poikkipäädyt ja niiden yläpuolelle vähän kohoava jyrkähkö ja laaja keskiosa. Keskiosan päätyyn jää katolla pieni kolmio, joka on aikaisemmin ollut lasitettu, nykyisin puuverhoiltu. Pääoven kohdalla on katolla mansardikattoinen frontoni, jossa koristeikkuna ja puuleikkauksia.

Rakennuksen ulko-ovet ovat rakennusta nuoremmat, eivätkä istu rakennuksen tyyliin, ehkä 1970/80-luvulta.

Rakennuksessa on säilynyt sen vuosisadan alun kansallisromanttisia koristeellisia osia, joita ovat mm. räystään konsolirivi, päätykolmioiden koristelista, puuleikkaukset räystäissä, ikkunoiden vuorilaudoissa, pääoven sivuilla ja päällä.

Rasilan kantatila jaettiin Iso- ja Vähä-Rasilaan vuonna 1783. Koulua Viialassa oli käyty jo vuodesta 1885, jolloin aloitti Akaan höyrysahan työläisten perustama ja aluksi rahoittama koulu. Kunnallinen puoli oli aluksi huolissaan kustannuksista, joten koulujen perustaminen lykkäytyi aina vuoden 1898 asetukseen, joka lopulta määräsi kunnat huolehtimaan asiasta. Sahan koulua ei voitu käyttää tähän tarkoitukseen, mutta sen johtokunta ehdotti kuitenkin Akaan kunnalle Vähä-Rasin tilan ostoa. Yhtenä puuhamiehenä ja koulun ensimmäisenä johtokunnan puheenjohtajana toimi Viktor Krusberg, joka omisti Viialan ja Konhon kartanot. Akaan kunta päätyi ostamaan Vähä-Rasilan tilan Johan Saloselta ja koulunkäynti voitiin aloittaa tilan pirtissä jo syksyllä 1899. Tilanhoito ei kuntaa tai johtokuntaa kiinnostanut, joten tilan maat palstoitettiin myyntiin tai vuokralle. Kunnalle jäivät vain koulun tontti ja tilan metsät. Väliaikaisiksi tarkoitetut tilat jäivät nopeasti pieneksi. Uuden, varsinaisen koulurakennuksen rakentaminen aloitettiin 10.4.1912. ja syyslukuakausi voitiin aloittaa jo uudessa koulussa.

Koulurakennukseen on tehty viimeksi suurempi remontti 1970-luvulla, jolloin rakennettiin mm. keskuslämmitys ja sille oma rakennus koulurakennusten väliin. Rakennus toimii edelleen koulukäytössä. Nykyinen 5 hehtaarin tontti on muodostettu vuonna 1988.

Koulu sijaitsee hallitsevalla paikalla Haihunkosken kylän keskustassa, Keskukskadun varrella. Ympäristö on varsin avoin, pohjoisessa mm. urheilukenttä ja Tarpianjoki. Vanhaa asutusta (1900-1950-l) on sijoittunut Keskuskadun ja vanhan paikallistien, Urheilukatu ja Ratakatu, varrelle.

Heiskanen, J. Viiala. Rakennetun ympäristön ja kulttuurimaiseman inventointi 2005-2006