arkkitehtoninen

liikennehistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Vahtitupa on hyvä esimerkki 1800-luvun lopun rautateiden uusrenessanssihenkisestä rakennustyylistä. Rakennusryhmä on suhteellisen hyvin säilynyt kokonaisuus; asuinrakennus, talousrakennus, sauna ja kellari. Ympäristössä ei muuta rakennuskantaa. Avoin peltomaisema Rautajoen varrella.

Rautatien vahtituvaksi rakennetussa pihapiirissä on asuinrakennus, pieni navetta/talli ja saunarakennus. Rakennukset ovat tyylillisesti yhteneväisiä ja rakennettu radan valmistumisen (1895) aikaan.

Asuinrakennus on rakennettu yhtenäiselle kivijalalle. Rakennus on pienen vinkkelin muotoinen. Sisäänkäynti on ollut sisäkulmasta. Lyhytnurkkainen hirsirunko on vuorattu punaiseksi maalatulla keilapontatulla vaakalaudoituksella. Päätykolmioissa on riippuva peiterimavuoraus, joka päättyy valkoiseksi maalattuun sahateräkuvioon. Päädyissä on myös moniruutuinen kiilaikkuna, jonka vuorilaudat ovat koristeelliset, Kattotuolien päät ovat profiloituja. Lounaiskulmalla oleva kuisti on rakennusta nuorempi ja lautarakenteinen. Muutettu hiljan makuutiloiksi. Uusi sisäänkäynti on pohjoissivulla. Oven ympärille on tehty kahden pylvään varassa oleva satulakattoinen kuisti. Rakennuksen satulakatto on katettu betonitiilellä. Asuinosan ikkuna-aukkoja on levennetty. Nykyiset ikkunat ovat 1950-luvun leveät 1-ruutuiset ikkunat, johon kuuluu kapea tuuletusikkuna. Ne ovat siirretty taloon 1990-luvulla. Sisätilat ovat uudistuneet 1900-luvun loppupuolen korjauksissa.

Talousrakennuksessa on kivijalka ja hirsirunko. Se on toiminut mm. navettana ja tallina. Rakennusta on laajennettu pohjois- ja länsipuolelta lautaosalla, joka on muuttanut rakennuksen ulkoasua. Parhaiten säilynyt rakennuksen itäpääty, jossa on mm. kiilaikkuna ja vanhaa riippuvaa laudoitusta päätykolmiossa.

Saunarakennuksessa on kivijalka ja lyhytnurkkainen, vuoraamaton hirsirunko. Rakennus on punaiseksi maalattu, listat ovat valkoiset. Kattotuolien päät on samoin profiloitu kuin asuinrakennuksen. Satulakatto on katettu betonitiilellä. Rakennusta on laajennettu lautarakenteisilla kylkiäisillä etelä- ja pohjoispuolelta.

Tien toisella puolella on tiilirakenteinen kellari, jossa on punaiseksi maalattu saumattu peltikatto.

Rakennukset ovat rakennettu Tampere - Pori radan ratavartian käytöön. Tyyppipiirustusten mukaan rakennettu rakennusryhmä sisältää asuinrakennuksen, talousrakennuksen, saunan ja kellarin. Rakennuksissa on asemarakennusten tyylipiirteitä, joskin karsittuna. Väritys on ollut punainen/valkoinen.

Nykyinen omistaja on asunut talossa 1990-luvun alkupuolelta. Häntä ennen rakennuksen omisti Paljenpuu Martti, joka oli ostanut talon VR:ltä. Paljepuun aikana, vuonna 1972, Vahtitupa muodostettiin omaksi, 0,26 hehtaarin tontiksi.

Vahtitupa sijaitsee Pohjalantien ja rautatien risteyksessä. Piha on pääosin nurmikenttää, muutami koristepensaita. Pihaa suojaa rautatien suuntaan kuusiaita ja tien puolella kasvaa koivuja. Pohjoispuolella aukeaa Rautajoen varrella oleva peltoaukea. Tienpinta ja rautatie ovat pihaa ylempänä.

Rakennettu ympäristö (asuinrakennus, sauna, talousrakennus ja maakellari) tulisi säilyttää kokonaisuutena. Rakennusten korjaus- ja muutostöissä tulee huomioida, erityisesti päärakennuksen osalta, arkkitehtoniset ominaispiirteet ja käyttää tyyliin sopivia ratkaisuja. Korjaustöissä tulee käyttää perinteisiä materiaaleja, työtapoja ja teknisiä ratkaisuja. Alkuperäiset rakennusosat tulee säilyttää. Uudisrakentamista asuinrakennuksen yhteyteen tulee välttää ja muualle sijoitettuna uudisrakentaminen tulee korostetun tarkkaan sovittaa nykyiseen rakennuskantaan. Pihapiirin maisemallisesti keskeinen asema tulee säilyttää pitämällä ympäröivä maisema avoimena ja rakentamattomana.

Seutu/maakuntakaava, 1997

Maarekisteri Vammalan kaupungista, Varsinais-Suomen maanmittauslaitoksen arkisto, Turku.

Nieminen Kauko, haastattelu elokuussa 2003