Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut poikkeamislupahakemukseen ja toteaa seuraavaa.
Rinnetontilla on Järvensivun kaupunginosan vanhimpaan kerrostumaan kuuluva, tielinjaan kiinni rakennettu asuinrakennus 1920-luvulta. Lupahakemuksen mukaan vanha asuinrakennus sekä kaksi talousrakennusta puretaan, ja tontille rakennetaan neljään kerrokseen porrastettu, massiivinen ja asemakaavan salliman rakennusalan ylittävä neljän asunnon rivitalokokonaisuus.
Tontin ympäristössä, Järvensivuntien varrella on hyvin eri-ikäistä ja -tyyppistä rakennuskantaa. Vanhin rakennuskanta lomittuu pieninä ryhminä tiemaisemaan. Tontin vieressä, osoitteessa Järvensivuntie 87:n, on toinen samanikäinen ja kiinni katulinjassa oleva asuinrakennus. Rakennukset muodostavat pienen mutta näkyvän, alueen vanhinta rakentamista edustavan kokonaisuuden.
Tontilla on voimassa vuonna 1979 vahvistettu, kaksikerroksisen asuinkerrostalon (Ak) salliva asemakaava. Kaava on kulttuuriympäristön huomioimisen ja sitä suojelevien merkintöjen osalta vanhentunut.
Kaupunginosaa koskee Tampereen kaupungin 2019 tekemä selvitys ”Palstoittamalla syntyneet pientaloalueet Tampereella”. Selvityksen liitekartassa tontin vanha asuinrakennus on huomioitu kaupunginosan vanhimpia rakennuksia osoittavalla punaisella värillä. Selvitykseen ei sisälly varsinaisia kohdekuvauksia tai arvottamista, mutta raportti toteaa palstoittamalla syntyneiden alueiden vanhemman rakentamisen käyneen harvinaiseksi.
Palstoittamalla syntyneet alueet on huomioitu kanta-kaupungin vaiheyleiskaavassa (Kantakaupungin vaiheyleiskaava - valtuustokausi 2017-2021 merkinnät ja -määräykset), jossa todetaan että yksityiskohtaisessa suunnittelussa on huomioitava myös palstoittamalla syntyneiden pientaloalueiden arvot. "Vaikka pientaloalueiden
täydentäminen pientaloilla ei uhkaa alueiden muuttunutta ominaisluonnetta, mutta erityisesti vanhimman ajallisen rakennuskannan säästäminen ylläpitää alueiden kerroksellisuutta." Ilman ajantasaista asemakaavaa, jossa huomioidaan selvityksessä ja yleiskaavassa esiintuodut kulttuuriympäristön arvot, ei alueen vanhempi rakennuskanta tule säilymään.
Järvensivuntie 85:n asuin- ja talousrakennusten purkaminen on voimassa olevan, mutta suojelumerkinnöiltään vanhentuneen asemaavan mukaista. Maakuntamuseo pitää tilannetta, alueen vanhimpaan rakennuskerrostumaan kohdistuvaa purkamista, valitettavana. Katu- ja rinnemaisemaa hallitseva uudisrakennus pirstoo osaltaan katukuvaa, ja on selvityksen (2019) johtopäätösten vastaista ja sitä voidaan pitää myös MRL:n 139 §:n tarkoittamana rakennetun ympäristön perinne- ja kauneusarvojen hävittämisenä.
Kulttuuriympäristön suojelun osalta vanhentuneet asemakaavat tulisi uudistaa ja rakennuskannasta tulisi laatia tarkemmat asemakaavatasoiset rakennetun ympäristön inventoinnit arvoineen ja suosituksineen.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.
Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut poikkeamislupahakemukseen ja toteaa seuraavaa.Rinnetontilla on Järvensivun kaupunginosan vanhimpaan kerrostumaan kuuluva, tielinjaan kiinni rakennettu asuinrakennus 1920-luvulta. Lupahakemuksen mukaan vanha asuinrakennus sekä kaksi talousrakennusta puretaan, ja tontille rakennetaan neljään kerrokseen porrastettu, massiivinen ja asemakaavan salliman rakennusalan ylittävä neljän asunnon rivitalokokonaisuus. Tontin ympäristössä, Järvensivuntien varrella on hyvin eri-ikäistä ja -tyyppistä rakennuskantaa. Vanhin rakennuskanta lomittuu pieninä ryhminä tiemaisemaan. Tontin vieressä, osoitteessa Järvensivuntie 87:n, on toinen samanikäinen ja kiinni katulinjassa oleva asuinrakennus. Rakennukset muodostavat pienen mutta näkyvän, alueen vanhinta rakentamista edustavan kokonaisuuden. Tontilla on voimassa vuonna 1979 vahvistettu, kaksikerroksisen asuinkerrostalon (Ak) salliva asemakaava. Kaava on kulttuuriympäristön huomioimisen ja sitä suojelevien merkintöjen osalta vanhentunut. Kaupunginosaa koskee Tampereen kaupungin 2019 tekemä selvitys ”Palstoittamalla syntyneet pientaloalueet Tampereella”. Selvityksen liitekartassa tontin vanha asuinrakennus on huomioitu kaupunginosan vanhimpia rakennuksia osoittavalla punaisella värillä. Selvitykseen ei sisälly varsinaisia kohdekuvauksia tai arvottamista, mutta raportti toteaa palstoittamalla syntyneiden alueiden vanhemman rakentamisen käyneen harvinaiseksi. Palstoittamalla syntyneet alueet on huomioitu kanta-kaupungin vaiheyleiskaavassa (Kantakaupungin vaiheyleiskaava - valtuustokausi 2017-2021 merkinnät ja -määräykset), jossa todetaan että yksityiskohtaisessa suunnittelussa on huomioitava myös palstoittamalla syntyneiden pientaloalueiden arvot. "Vaikka pientaloalueidentäydentäminen pientaloilla ei uhkaa alueiden muuttunutta ominaisluonnetta, mutta erityisesti vanhimman ajallisen rakennuskannan säästäminen ylläpitää alueiden kerroksellisuutta." Ilman ajantasaista asemakaavaa, jossa huomioidaan selvityksessä ja yleiskaavassa esiintuodut kulttuuriympäristön arvot, ei alueen vanhempi rakennuskanta tule säilymään.Järvensivuntie 85:n asuin- ja talousrakennusten purkaminen on voimassa olevan, mutta suojelumerkinnöiltään vanhentuneen asemaavan mukaista. Maakuntamuseo pitää tilannetta, alueen vanhimpaan rakennuskerrostumaan kohdistuvaa purkamista, valitettavana. Katu- ja rinnemaisemaa hallitseva uudisrakennus pirstoo osaltaan katukuvaa, ja on selvityksen (2019) johtopäätösten vastaista ja sitä voidaan pitää myös MRL:n 139 §:n tarkoittamana rakennetun ympäristön perinne- ja kauneusarvojen hävittämisenä.Kulttuuriympäristön suojelun osalta vanhentuneet asemakaavat tulisi uudistaa ja rakennuskannasta tulisi laatia tarkemmat asemakaavatasoiset rakennetun ympäristön inventoinnit arvoineen ja suosituksineen. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.