rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Rakennushistoriallinen arvo – Rakennusperinteinen

Yksittäispientalotyyppinen asuinrakennus on peräisin todennäköisesti 1920-luvun alusta. Rakennus on peruskorjauksesta huolimatta säilyttänyt hyvin alkuperäisen runkomuotonsa sekä joitain alkuperäisiä tai niitä vastaavia rakennusosia ja -materiaaleja, kuten saumapeltikatettu satulakatto, ikkunoita ja julkisivujen laudoitus ja listoitustavan. Pihan pinnat ja kasvillisuus ovat pääosin perinteiset.

Historiallinen arvo – Sosiaalihistoria

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen tapa, useita pieniä asuntoja puutalossa, on säilynyt hahmotettavissa.

Ympäristöarvo – Maisemallisesti keskeinen sijainti

Jalajakadun ja Tahmelankadun kulmauksessa sijaitsevalla laajalla tontilla ja erityisesti aivan katulinjaan sijoitetulla asuinrakennuksella on suurehko merkitys Jalajakadun katumaisemassa.

Jalajakadun ja Tahmelankadun kulmauksessa sijaitseva kookas puutarhatonnti, jolla sijaitsee yksittäispientalotyyppinen 1920-luvun asuinrakennus sekä 1980-luvun pihavaja ja 1990-luvun autokatos.

Tontti on lohkottu Pispan maista. Kiinteistöstä on käytetty nimitystä Tyhjälän tila, mutta nimen alkuperästä ei ole tietoa. Sen rajat ovat alueen katujärjestelyistä johtuen muuttuneet useampaan kertaan. Tontin perällä sijainnut kookas piharakennus (talli ja ulkohuone) on purettu. Rakennuksessa on aikanaan asunut Tahmelassa paljon uuneja muurannut muurari Mauno Allén, joka on myös rakentanut talon. Allén kuitenkin menetti talon mentyään takaamaan sukulaistensa lainoja.

Nykyiset kiinteistön omistajat ostivat talon tontteineen 1976, tekivät peruskorjauksen ja yhdistivät asunnot. Myyjänä oli Rakennustasoite Oy. Edellinen omistaja oli Rinnetmäki, joka oli ostanut kiinteistön Allénilta. Rakennuksessa oli useita asuntoja, joista ainakin osa on ollut vuokrattuna. Talossa on säilynyt vanha talonkirja, josta selviää myös muut talon asukkaat ja vuokralaiset.

Pihassa on 1984 rakennettu satulakattoinen pihavaja ja asuinrakennuksen lounaispuolella kytketty 1999 rakennettu autokatos. Rakennukset noudattavat samaa väritystä päärakennuksen kanssa. Niitä ei ole inventoitu erikseen niiden vähäisen kulttuurihistoriallisen merkityksen vuoksi.

Lähiympäristössä on säilynyt muutamia 1920-30-luvun pientaloja, minkä lisäksi lähellä on 1960-luvun luhtitalo, 1970-luvun kookkaita moderneja omakotitaloja, 1990-luvun rivitalo ja 2000-luvun omakotitalo. Maasto on tasaista ja liikenne vähäistä.

Kookas pääosin tasainen puutarhatontti sijaitsee hieman Tahmelankadun katutason alapuolella. Tontin itäkulmassa on pihaan johtava portti. Tonttia on ympäröity sireeniaidanteella. Autokatoksessa on besubetonilaatoitus ja kuistille johtaa noppakivistä ladottu kiveys. Pihassa kasvaa sireeniä, omenapuita, muutamia pensaita sekä runsaasti erilaisia kukkaistutuksia. Pihan yleisilme on pääosin perinteinen.

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennuksen, pihan pintojen ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennuksen julkisivujen aukotuksen, kattomuodon, runkomuodon, rakennusajankohdalle ominaisten julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Useiden asuntojen tai vaikutelman useista asunnoista säilyminen asuinrakennuksessa (sisäänkäynnit).

Pihan ja asuinrakennuksen aseman säilyminen katumaisemissa.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Kati Lahtinen/ 8.5.2003. 2003 inventoinnin kohdenumero 320.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Rakennus- ja muutosluvat, Tampereen kaupunki, Rakennusvalvonnan arkisto.

- Viistoilmakuvat, http://www.bing.com/maps (Bird’s eye view).

Kiinteistön omistaja/ asukas