Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta kaavahankkeesta. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa suunnittelualueelle pientaloasumista voimassa olevan asemakaavan korttelien 32, 34, 35 ja osin korttelin 31 alueille niin, että virkistysalueiden määrä alueella ei juurikaan vähene. Alueella mahdollistetaan yleinen ulkoilu- ja virkistyskäyttö jatkossakin. Asemakaavamuutoksessa matkailua palvelevien rakennusten kortteli 32 poistuu ja sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten kortteli 31 mitoitetaan nykyistä käyttötarkoitusta vastaavaksi. Maakuntamuseo on tutustunut sille toimitettuun osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan ja toteaa seuraavaa.

Arkeologinen kulttuuriperintö

Kaava-alueella sijaitsee muinaismuistolain suojaama kiinteä muinaisjäännös, laaja Toivolansaaren kivikautinen asuinpaikka (mj-tunnus 143010015), joka tulee ottaa huomioon kaikessa alueen maankäytössä. Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §). Museoviraston ylläpitämän valtakunnallisen muinaisjäännösrekisterin mukainen, tämänhetkinen kohderajaus on esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa.

Nykyisessä asemakaavassa kortteli 34 ulottuu lounaassa muinaisjäännösrekisterin mukaiselle muinaisjäännösalueelle ja korttelin 31 länsiosa (YA/AK) sijoittuu välittömästi rajauksen luoteispuolelle. Molempien aluevarausten toteuttaminen saattaa johtaa kajoamiseen kiinteään muinaisjäännökseen muinaismuistolain vastaisesti. Alueiden kaavamerkinnöistä ja myös mahdollisista muista kiinteän muinaisjäännöksen alueelle suunnitteilla olevista kaavamerkinnöistä, jotka tarkoittaisivat nykyisen maankäytön muutosta, tulee neuvotella museoviranomaisen kanssa hyvissä ajoin MML 13 §:n mukaisesti. Neuvottelu on syytä pitää riittävien tutkimusten jälkeen (ks. alempana) ja sen järjestämiseen liittyen on oltava yhteydessä maakuntamuseoon.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa mainitaan, että suunnittelualueella on laadittu arkeologinen inventointi osayleiskaavatyön yhteydessä. Tutkimus, johon sisältyi pintapoimintaa ja pienten koekuoppien kaivamista suhteellisen harvalla tiheydellä vanhainkodin eteläpuoleisella pellolla, on suoritettu lähes 20 vuotta sitten (2002). Sitä ovat edeltäneet koko kunnan inventointi v. 1969 ja asuinpaikan tarkastus v. 2001. Kaikissa tutkimuksissa alueelta on havaittu runsaasti kivikautisia asuinpaikkalöytöjä ja viimeisimmässä tutkimuksessa myös kivikautista kulttuurikerrosta. Koko löytöalueen laajuus on merkitty oheiseen liitekarttaan.

Maakuntamuseo toteaa, että Toivolansaaren kivikautisen asuinpaikan laajuutta ja säilyneisyyttä ei ole selvitetty kattavasti nykyvaatimusten ja asemakaavatason mukaisella tarkkuudella ja kiinteän muinaisjäännöksen todellinen laajuus saattaa olla asemakaavaan tai muinaisjäännösrekisteriin merkittyä suurempi. Aiemmissa arkeologisissa kenttätöissä ei ole myöskään tutkittu kattavasti koko kaava-aluetta eikä niissä ole huomioitu mahdollisia historiallisen ajan muinaisjäännöksiä tai muita kulttuuriperintökohteita. Topografian perusteella kivikautinen asuinpaikka saattaa jatkua sekä peltoalueen länsi- että koillispuolelle (vanhainkodin itäpuolelle). Historiallisen ajan toimintaan liittyviä jäännöksiä voi löytyä esimerkiksi saaren länsipäästä, missä on 1900-luvun alun topografisen kartan mukaan ollut asutusta/rakennuksia. Tämän vuoksi kaavahankkeen yhteydessä tulee suorittaa MRL 9 §:n mukaisesti arkeologinen tarkkuusinventointi koko kaavamuutosalueella.

Kivikautisen asuinpaikan säilyneisyyden selvittämiseksi aiemmin todetun löytöalueen länsi- ja itäosassa, korttelin 31 lounaisosassa sekä kortteleiden 34 ja 35 alueella, tulee suorittaa arkeologiset koekaivaukset, joissa ko. alueiden eri osiin avataan useita riittävän laajoja tutkimusaloja poistamalla peltokerros koneellisesti (arkeologin valvonnassa). Koekaivausten tulosten perusteella arvioidaan suunnitellun maankäytön vaikutukset muinaisjäännökseen ja jatkotutkimusten tarve. Mainitut arkeologiset tutkimukset - tarkkuusinventointi ja koekaivaus - tulee lisätä osallistumis- ja arviointisuunnitelman kohtaan 2.4.

Arkeologisia tutkimuksia voidaan tehdä vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Muinaisjäännösalueen osalta on haettava tutkimuslupa Museovirastolta. Tutkimusten tekijän tulee toimittaa raportit digitaalisina arviointia varten maakuntamuseolle (pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi). Arvioinnissa varmistetaan, että selvitykset vastaavat niille asetettuja tavoitteita ja laatuvaatimuksia. Raportit toimitetaan arvioinnin jälkeen Museovirastoon, jossa ne tallennetaan sähköiseen asianhallintajärjestelmään ja julkaistaan palvelussa https://asiat.museovirasto.fi/. Tutkimusraporttien tiedot tallennetaan myös muinaisjäännösrekisteriin, jonka tietoja voi selata kaikille avoimessa Kulttuuriympäristön palveluikkunassa www.kyppi.fi. Verkossa julkaistava tutkimusraportti ei saa sisältää yksityishenkilöiden henkilötietoja, esim. maanomistajan nimiä tai osoitteita. Raporttien lisäksi museolle on toimitettava kohteiden sijaintitiedot ja rajaukset digitaalisena paikkatietomuodossa.

Rakennettu ympäristö ja maisema

Suunnittelualue sijaitsee Ikaalisten keskustan tuntumassa, noin 800 metriä Ikaalisten kirkolta luoteeseen. Ikaalisten kauppala on perustettu vuonna 1858. Poikkeuksellisen hyvin säilynyt vanhan kauppalan alue ja Ikaalisten kirkonseutu on määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (Museovirasto, RKY-inventointi 2009). Toivolansaaren suunnittelualue kytkeytyy kapealla maakannaksella kiinteästi kauppalan alueeseen. Toivolansaaressa on 1800-luvun lopusta alkaen sijainnut kunnalliskoti ja matkailijoidenkin suosima uimalaitos. Toiminnot alueella ovat säilyneet; nykyisin saaressa on vanhainkoti, uimaranta ja suunnittelualueen ulkopuolella leirialue. Säilyneet rakennukset, pellot ja muut piirteet kertovat yhä näistä toiminnoista ja entisen kunnalliskodin omavaraistaloudesta. Niillä on siten ilmeisiä kulttuurihistoriallisia ja maisemallisia arvoja. Näiden arvojen säilymisen kannalta erityisen huolestuttavana on pidettävä asemakaavanmuutoksessa tutkittavaa pientalorakentamista, joka sijoittuisi Toivolansaaren avoimelle peltoalueelle sekä kortteliin 31 sijoittuvaa asuinrakentamista, joka supistaisi vanhainkodin pihaympäristöä.

Suunnittelualueella on voimassa Toivolansaaren asemakaavan muutos (hyväksytty 2004), Ikaalisten keskeisten alueiden osayleiskaava (2005) sekä Pirkanmaan 2040 maakuntakaavaa (2017). Valtakunnallisissa tai maakuntakaavaa varten laadituissa maakunnallisissa selvityksissä Toivolansaaresta ei ole tunnistettu erityisiä arvoalueita tai -kohteita. Asemakaavaa ja osayleiskaavaa varten laadituissa selvityksissä (Toivolansaaren rakennetun ympäristön ja maisemahistorian perusselvitys, Rakennuskulttuurityö Kivikenkä, 2002 ja Ikaalisten keskeisten alueiden osayleiskaavan rakennusinventointi, Pirkanmaan Maakuntamuseo, 2003) alueelta sen sijaan on tunnistettu paikallisesti merkittäviä kohteita, kuten entinen mielisairaalarakennus ja kunnalliskoti. Arvot on huomioitu myös kaavoissa erilaisin suojelumerkinnöin. Selvitykset ovat kuitenkin jo lähes 20 vuotta vanhoja ja luonteeltaan hyvin yleispiirteisiä, eivätkä ne vastaa nykyisiä, kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten asemakaavatason inventoinneille asetettuja sisältövaatimuksia.

Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää, että kaavoituksen yhteydessä selvitetään olemassa olevan rakennuskannan ja maisemien arvot sekä huolehditaan arvojen säilymisestä (MRL 132/1999, 5 § ja 54 §). Suunnittelualueelta ja sen vaikutusalueelta tuleekin asemakaavan muutoksen ja sen vaikutusten arvioinnin tueksi laatia ajantasainen, asemakaavatasoinen (pihapiiri- ja rakennuskohtainen) rakennetun ympäristön ja maiseman selvitys. Pohjana voidaan käyttää aiempien selvitysten tietoja ja päivittää sekä täydentää niitä.

Selvityksessä tulee huomioida erityisesti ennen vuotta 1980 rakennettu rakennuskanta, sen ominaispiirteet, säilyneisyys sekä mahdolliset kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot. Lisäksi selvityksessä tulee huomioida pihapiirien piirteet, rakennusten muodostamat kokonaisuudet sekä alueen maiseman ominaispiirteet, kuten avoimet maisematilat, näkymät, kiintopisteet ja muutosherkät alueet. Alueen historiaa ja nykytilaa koskevassa kuvauksessa on syytä mainita myös mahdolliset vuoden 1980 jälkeen tapahtuneet muutokset sekä luonnehtia lähivaikutusalueiden rakennettua ympäristöä ja arvioida maisemavaikutuksia kauppalan suuntaan. Selvitys tulee sisällyttää kaava-aineistoihin ja sen tulokset tulee huomioida kaavaratkaisussa ja -merkinnöissä sekä kaavan vaikutustenarvioinnissa.

Kaavan tavoitteisiin (kohta 2.2) on lisättävä kulttuuriympäristön arvojen vaalimisen edistäminen MRL 5 §:n mukaisesti. Täydennetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavaluonnos ja selvitysaineisto pyydetään lähettämään maakuntamuseolle lausuntoa varten.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta kaavahankkeesta. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa suunnittelualueelle pientaloasumista voimassa olevan asemakaavan korttelien 32, 34, 35 ja osin korttelin 31 alueille niin, että virkistysalueiden määrä alueella ei juurikaan vähene. Alueella mahdollistetaan yleinen ulkoilu- ja virkistyskäyttö jatkossakin. Asemakaavamuutoksessa matkailua palvelevien rakennusten kortteli 32 poistuu ja sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten kortteli 31 mitoitetaan nykyistä käyttötarkoitusta vastaavaksi. Maakuntamuseo on tutustunut sille toimitettuun osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan ja toteaa seuraavaa.

Arkeologinen kulttuuriperintö

Kaava-alueella sijaitsee muinaismuistolain suojaama kiinteä muinaisjäännös, laaja Toivolansaaren kivikautinen asuinpaikka (mj-tunnus 143010015), joka tulee ottaa huomioon kaikessa alueen maankäytössä. Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §). Museoviraston ylläpitämän valtakunnallisen muinaisjäännösrekisterin mukainen, tämänhetkinen kohderajaus on esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa.

Nykyisessä asemakaavassa kortteli 34 ulottuu lounaassa muinaisjäännösrekisterin mukaiselle muinaisjäännösalueelle ja korttelin 31 länsiosa (YA/AK) sijoittuu välittömästi rajauksen luoteispuolelle. Molempien aluevarausten toteuttaminen saattaa johtaa kajoamiseen kiinteään muinaisjäännökseen muinaismuistolain vastaisesti. Alueiden kaavamerkinnöistä ja myös mahdollisista muista kiinteän muinaisjäännöksen alueelle suunnitteilla olevista kaavamerkinnöistä, jotka tarkoittaisivat nykyisen maankäytön muutosta, tulee neuvotella museoviranomaisen kanssa hyvissä ajoin MML 13 §:n mukaisesti. Neuvottelu on syytä pitää riittävien tutkimusten jälkeen (ks. alempana) ja sen järjestämiseen liittyen on oltava yhteydessä maakuntamuseoon.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa mainitaan, että suunnittelualueella on laadittu arkeologinen inventointi osayleiskaavatyön yhteydessä. Tutkimus, johon sisältyi pintapoimintaa ja pienten koekuoppien kaivamista suhteellisen harvalla tiheydellä vanhainkodin eteläpuoleisella pellolla, on suoritettu lähes 20 vuotta sitten (2002). Sitä ovat edeltäneet koko kunnan inventointi v. 1969 ja asuinpaikan tarkastus v. 2001. Kaikissa tutkimuksissa alueelta on havaittu runsaasti kivikautisia asuinpaikkalöytöjä ja viimeisimmässä tutkimuksessa myös kivikautista kulttuurikerrosta. Koko löytöalueen laajuus on merkitty oheiseen liitekarttaan.

Maakuntamuseo toteaa, että Toivolansaaren kivikautisen asuinpaikan laajuutta ja säilyneisyyttä ei ole selvitetty kattavasti nykyvaatimusten ja asemakaavatason mukaisella tarkkuudella ja kiinteän muinaisjäännöksen todellinen laajuus saattaa olla asemakaavaan tai muinaisjäännösrekisteriin merkittyä suurempi. Aiemmissa arkeologisissa kenttätöissä ei ole myöskään tutkittu kattavasti koko kaava-aluetta eikä niissä ole huomioitu mahdollisia historiallisen ajan muinaisjäännöksiä tai muita kulttuuriperintökohteita. Topografian perusteella kivikautinen asuinpaikka saattaa jatkua sekä peltoalueen länsi- että koillispuolelle (vanhainkodin itäpuolelle). Historiallisen ajan toimintaan liittyviä jäännöksiä voi löytyä esimerkiksi saaren länsipäästä, missä on 1900-luvun alun topografisen kartan mukaan ollut asutusta/rakennuksia. Tämän vuoksi kaavahankkeen yhteydessä tulee suorittaa MRL 9 §:n mukaisesti arkeologinen tarkkuusinventointi koko kaavamuutosalueella.

Kivikautisen asuinpaikan säilyneisyyden selvittämiseksi aiemmin todetun löytöalueen länsi- ja itäosassa, korttelin 31 lounaisosassa sekä kortteleiden 34 ja 35 alueella, tulee suorittaa arkeologiset koekaivaukset, joissa ko. alueiden eri osiin avataan useita riittävän laajoja tutkimusaloja poistamalla peltokerros koneellisesti (arkeologin valvonnassa). Koekaivausten tulosten perusteella arvioidaan suunnitellun maankäytön vaikutukset muinaisjäännökseen ja jatkotutkimusten tarve. Mainitut arkeologiset tutkimukset - tarkkuusinventointi ja koekaivaus - tulee lisätä osallistumis- ja arviointisuunnitelman kohtaan 2.4.

Arkeologisia tutkimuksia voidaan tehdä vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Muinaisjäännösalueen osalta on haettava tutkimuslupa Museovirastolta. Tutkimusten tekijän tulee toimittaa raportit digitaalisina arviointia varten maakuntamuseolle (pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi). Arvioinnissa varmistetaan, että selvitykset vastaavat niille asetettuja tavoitteita ja laatuvaatimuksia. Raportit toimitetaan arvioinnin jälkeen Museovirastoon, jossa ne tallennetaan sähköiseen asianhallintajärjestelmään ja julkaistaan palvelussa https://asiat.museovirasto.fi/. Tutkimusraporttien tiedot tallennetaan myös muinaisjäännösrekisteriin, jonka tietoja voi selata kaikille avoimessa Kulttuuriympäristön palveluikkunassa www.kyppi.fi. Verkossa julkaistava tutkimusraportti ei saa sisältää yksityishenkilöiden henkilötietoja, esim. maanomistajan nimiä tai osoitteita. Raporttien lisäksi museolle on toimitettava kohteiden sijaintitiedot ja rajaukset digitaalisena paikkatietomuodossa.

Rakennettu ympäristö ja maisema

Suunnittelualue sijaitsee Ikaalisten keskustan tuntumassa, noin 800 metriä Ikaalisten kirkolta luoteeseen. Ikaalisten kauppala on perustettu vuonna 1858. Poikkeuksellisen hyvin säilynyt vanhan kauppalan alue ja Ikaalisten kirkonseutu on määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (Museovirasto, RKY-inventointi 2009). Toivolansaaren suunnittelualue kytkeytyy kapealla maakannaksella kiinteästi kauppalan alueeseen. Toivolansaaressa on 1800-luvun lopusta alkaen sijainnut kunnalliskoti ja matkailijoidenkin suosima uimalaitos. Toiminnot alueella ovat säilyneet; nykyisin saaressa on vanhainkoti, uimaranta ja suunnittelualueen ulkopuolella leirialue. Säilyneet rakennukset, pellot ja muut piirteet kertovat yhä näistä toiminnoista ja entisen kunnalliskodin omavaraistaloudesta. Niillä on siten ilmeisiä kulttuurihistoriallisia ja maisemallisia arvoja. Näiden arvojen säilymisen kannalta erityisen huolestuttavana on pidettävä asemakaavanmuutoksessa tutkittavaa pientalorakentamista, joka sijoittuisi Toivolansaaren avoimelle peltoalueelle sekä kortteliin 31 sijoittuvaa asuinrakentamista, joka supistaisi vanhainkodin pihaympäristöä.

Suunnittelualueella on voimassa Toivolansaaren asemakaavan muutos (hyväksytty 2004), Ikaalisten keskeisten alueiden osayleiskaava (2005) sekä Pirkanmaan 2040 maakuntakaavaa (2017). Valtakunnallisissa tai maakuntakaavaa varten laadituissa maakunnallisissa selvityksissä Toivolansaaresta ei ole tunnistettu erityisiä arvoalueita tai -kohteita. Asemakaavaa ja osayleiskaavaa varten laadituissa selvityksissä (Toivolansaaren rakennetun ympäristön ja maisemahistorian perusselvitys, Rakennuskulttuurityö Kivikenkä, 2002 ja Ikaalisten keskeisten alueiden osayleiskaavan rakennusinventointi, Pirkanmaan Maakuntamuseo, 2003) alueelta sen sijaan on tunnistettu paikallisesti merkittäviä kohteita, kuten entinen mielisairaalarakennus ja kunnalliskoti. Arvot on huomioitu myös kaavoissa erilaisin suojelumerkinnöin. Selvitykset ovat kuitenkin jo lähes 20 vuotta vanhoja ja luonteeltaan hyvin yleispiirteisiä, eivätkä ne vastaa nykyisiä, kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten asemakaavatason inventoinneille asetettuja sisältövaatimuksia.

Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää, että kaavoituksen yhteydessä selvitetään olemassa olevan rakennuskannan ja maisemien arvot sekä huolehditaan arvojen säilymisestä (MRL 132/1999, 5 § ja 54 §). Suunnittelualueelta ja sen vaikutusalueelta tuleekin asemakaavan muutoksen ja sen vaikutusten arvioinnin tueksi laatia ajantasainen, asemakaavatasoinen (pihapiiri- ja rakennuskohtainen) rakennetun ympäristön ja maiseman selvitys. Pohjana voidaan käyttää aiempien selvitysten tietoja ja päivittää sekä täydentää niitä.

Selvityksessä tulee huomioida erityisesti ennen vuotta 1980 rakennettu rakennuskanta, sen ominaispiirteet, säilyneisyys sekä mahdolliset kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot. Lisäksi selvityksessä tulee huomioida pihapiirien piirteet, rakennusten muodostamat kokonaisuudet sekä alueen maiseman ominaispiirteet, kuten avoimet maisematilat, näkymät, kiintopisteet ja muutosherkät alueet. Alueen historiaa ja nykytilaa koskevassa kuvauksessa on syytä mainita myös mahdolliset vuoden 1980 jälkeen tapahtuneet muutokset sekä luonnehtia lähivaikutusalueiden rakennettua ympäristöä ja arvioida maisemavaikutuksia kauppalan suuntaan. Selvitys tulee sisällyttää kaava-aineistoihin ja sen tulokset tulee huomioida kaavaratkaisussa ja -merkinnöissä sekä kaavan vaikutustenarvioinnissa.

Kaavan tavoitteisiin (kohta 2.2) on lisättävä kulttuuriympäristön arvojen vaalimisen edistäminen MRL 5 §:n mukaisesti. Täydennetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavaluonnos ja selvitysaineisto pyydetään lähettämään maakuntamuseolle lausuntoa varten.