Pirkanmaan maakuntamuseota pyydetään ennalta ottamaan kantaan Tampereen Raholan kaupunginosassa, osoitteessa Nokiantie 50 sijaitsevan tontin rakennusten arvoihin sekä mahdolliseen purkamiseen. Maakuntamuseo on tehnyt kohteeseen 26.8.2022 maastotarkastuksen, jossa kohdetta esitteli kiinteistönomistaja. Lisäksi maakuntamuseon kehotuksesta kiinteistöllä sijaitsevasta asuinrakennuksesta on teetetty kuntoselvitys (Rakennusinsinööritoimisto Jommi Suonketo 5.10.2022).

Tontin eteläreunalla kulkeva Nokiantie noudattelee viimeistään keskiajalla muodostunutta Laidetien (Ulvila-Huittinen-Tyrvää-Tampere-tien) tielinjaa, joka on ollut yksi maamme keskiaikaisista pääteistä. Tien varrelle on jo varhaisessa vaiheessa kehittynyt asutusta. Asutus on pääosin muodostunut ennen modernin kaupunkisuunnittelun aikakautta, sääntelemättä tai maanomistajan laatiman palstoitussuunnitelman pohjalta. Tampereen kaupungin yleiskaavoituksen toimesta vuonna 2019 laaditussa Palstoittamalla syntyneet pientaloalueet -selvityksessä, Nokiantie 50 onkin rajattu kuulumaan Raholan palstoittamalla sekä jälleenrakennuskaudella syntyneen pientaloalueen kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen aluekokonaisuuteen.

Nokiantie 50 on asuinrakennuksen julkisivujen tyylipiirteiden ja materiaalien perusteella rakennettu 1920-luvun alkupuolella, jolloin alue on vielä kuulunut Pohjois-Pirkkalaan. Rinteeseen alueen pääliikenneväylän varteen sijoitetun hirsirunkoisen ja mansardikattoisen asuinrakennuksen kivijalassa on ollut liiketiloja ja pää- sekä vinttikerroksessa asuntoja. Asuinrakennusta on 1950-luvulla laajennettu itäpäästä autotalliosalla, jonka päälle on myöhemmin rakennettu suuri katettu terassi. Myös ylärinteen puoleinen sisäänkäyntikatos on uusittu ja ikkunat vaihdettu. Nykyisin talossa on neljä asuntoa.  Tontin pohjoisosaan on sijoitettu arviolta asuinrakennuksen kanssa samanikäinen talousrakennus, jossa ovat sijainneet ulkohuoneet sekä mahdollisesti myös muita ajalle tyypillisiä aputiloja, kuten puuvaja, sauna ja eläinsuoja.

Rakennukset edustavat Raholan 1900-luvun alun palstoittamalla syntynyttä rakennuskantaa ja ovat muutoksista huolimatta vaivatta tunnistettavissa aikakautensa rakennuksiksi. Rakennuksilla on rakennusperinteisiä ja sosiaalihistoriallisia arvoja, sillä ne kertovat ajan rakentamisen, elämisen ja asumisen tavoista. Asuinrakennuksen kivijalan liiketiloista johtuen kohteella on myös taloushistoriallista arvoa ja näkyvän sijaintinsa vuoksi kaupunkikuvallista merkitystä.

Tontilla on voimassa vuonna 1954 hyväksytty asemakaava, jossa on osoitettu jonkin verran nykyistä rakennusta suurempi kaksikerroksisen asuin- ja liikerakennuksen rakennusala sekä talousrakennuksen rakennusala. Lisäksi on määrätty, että taloon saa tehdä kerrosta kohti vain yhden alle 40 m2 huoneiston.

Maakuntamuseon 26.8.2022 tekemän maastotarkastuksen ja asuinrakennuksesta teetetyn kuntoselvityksen (Rakennuksen korjausmahdollisuudet, Rakennusinsinööritoimisto Jommi Suonketo 5.10.2022) perusteella voidaan todeta, että sekä asuin- että ulkorakennuksen kunnossapitoa on laiminlyöty pitkään. Pirkanmaan maakuntamuseo pitää toimintaa moitittavana, sillä maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 166 § mukaan Rakennukset ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että ne jatkuvasti täyttävät terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset, eivätkä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä.

Suonkedon selvitys sisältää katselmuksessa tehdyt havainnot sekä vähäisen määrän havaintoja täydentäviä tutkimuksia. Selvityksen mukaan asuinrakennuksen aiemmissa remonteissa on tehty joitakin rakennusvirheitä ja käytetty rakenneratkaisuja, jotka ovat myöhemmin osoittautuneet kosteusteknisesti huonosti toimiviksi. Asuntojen märkätiloista ja vesipisteistä on aiheutunut käytön aikaisia kosteusvaurioita, joita ei ole korjattu asianmukaisesti.

Rakennus sijaitsee jyrkässä rinteessä, josta hulevedet ohjautuvat vapaasti rasittamaan kellarikerroksen ja autotallilaajennuksen maanvastaisia betonirakenteita. Rakentamisaikakaudelle tyypillisesti rakenteissa ei ole riittäviä vesieristyksiä, ja myöhemmin betonirakenteita on joiltain osin verhoiltu kosteudelle herkillä materiaaleilla. Etenkin autotallilaajennuksen maanvastaiset seinät ja pihakantena toimiva katto ovat pahoin kosteusvaurioituneet. Merkkejä perustusten pettämisestä tai oleellisesta painumisesta ei ole.

Saumapeltikatto on vuotanut savupiipun läpiviennistä sekä kattolyhtyjen ympäriltä, lisäksi katon puurakenteissa on merkkejä huonon tuulettuvuuden ja kondenssivesien aiheuttamasta kosteusrasituksesta. Katon kantavien rakenteiden lujuus ei vaikuta vielä heikentyneen. Yläkerran ikkunat sijoittuvat mansardikaton alalappeelle, niiden kohdalta vuotovedet ovat ajautuneet umpinaisiin mansardikoteloihin ja ulkoseinien rakenteisiin. Kotelorakenteita ei ole avattu, mutta joissakin kohdissa vuotovauriot ovat nähtävissä asuntojen sisäpinnoissa ja ulkoverhouksessa.

Asuinrakennuksen kuntoa ei etenkään pääkerroksen hirsirungon ja välipohjien osalta ole selvitetty kattavasti, mutta pinnallisten havaintojen ja joidenkin koeporausten perusteella voidaan päätellä rakennuksessa olevan useita eriasteisia kosteusvaurioita.

Talousrakennus ei ole sisältynyt Suonkedon selvitykseen. Maakuntamuseon maastotarkastuksen perusteella sen kulttuurihistorialliset arvot eivät ole asuinrakennuksen veroiset, sillä ei ole maisemallista merkitystä ja sen säästöbetoninen perustus on laajasti vaurioitunut. Piharakennuksen purkamiselle ei ole estettä.

Asuinrakennuksen kulttuurihistoriallisten ja kaupunkikuvallisten arvojen vuoksi Pirkanmaan maakuntamuseo suosittelee rakennuksen hirsirunkoisen osan kunnostamista. Rakennus on yhä kunnostettavissa kohtuullisin, joskin melko laajoin toimin. Vakavasti vaurioitunut 1950-luvun laajennusosa olisi mahdollista purkaa ja asuinrakennusta olisi mahdollista laajentaa voimassa olevan asemakaavan salliman rakennusalan puitteissa. Mikäli halutaan tutkia tontin uudisrakentamista edellä esitettyä laajemmin, tulisi asia ratkaista asemakaavanmuutoksella, missä yhteydessä ratkaistaisiin myös nykyisten rakennusten tulevaisuus.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.

Pirkanmaan maakuntamuseota pyydetään ennalta ottamaan kantaan Tampereen Raholan kaupunginosassa, osoitteessa Nokiantie 50 sijaitsevan tontin rakennusten arvoihin sekä mahdolliseen purkamiseen. Maakuntamuseo on tehnyt kohteeseen 26.8.2022 maastotarkastuksen, jossa kohdetta esitteli kiinteistönomistaja. Lisäksi maakuntamuseon kehotuksesta kiinteistöllä sijaitsevasta asuinrakennuksesta on teetetty kuntoselvitys (Rakennusinsinööritoimisto Jommi Suonketo 5.10.2022).

Tontin eteläreunalla kulkeva Nokiantie noudattelee viimeistään keskiajalla muodostunutta Laidetien (Ulvila-Huittinen-Tyrvää-Tampere-tien) tielinjaa, joka on ollut yksi maamme keskiaikaisista pääteistä. Tien varrelle on jo varhaisessa vaiheessa kehittynyt asutusta. Asutus on pääosin muodostunut ennen modernin kaupunkisuunnittelun aikakautta, sääntelemättä tai maanomistajan laatiman palstoitussuunnitelman pohjalta. Tampereen kaupungin yleiskaavoituksen toimesta vuonna 2019 laaditussa Palstoittamalla syntyneet pientaloalueet -selvityksessä, Nokiantie 50 onkin rajattu kuulumaan Raholan palstoittamalla sekä jälleenrakennuskaudella syntyneen pientaloalueen kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen aluekokonaisuuteen.

Nokiantie 50 on asuinrakennuksen julkisivujen tyylipiirteiden ja materiaalien perusteella rakennettu 1920-luvun alkupuolella, jolloin alue on vielä kuulunut Pohjois-Pirkkalaan. Rinteeseen alueen pääliikenneväylän varteen sijoitetun hirsirunkoisen ja mansardikattoisen asuinrakennuksen kivijalassa on ollut liiketiloja ja pää- sekä vinttikerroksessa asuntoja. Asuinrakennusta on 1950-luvulla laajennettu itäpäästä autotalliosalla, jonka päälle on myöhemmin rakennettu suuri katettu terassi. Myös ylärinteen puoleinen sisäänkäyntikatos on uusittu ja ikkunat vaihdettu. Nykyisin talossa on neljä asuntoa.  Tontin pohjoisosaan on sijoitettu arviolta asuinrakennuksen kanssa samanikäinen talousrakennus, jossa ovat sijainneet ulkohuoneet sekä mahdollisesti myös muita ajalle tyypillisiä aputiloja, kuten puuvaja, sauna ja eläinsuoja.

Rakennukset edustavat Raholan 1900-luvun alun palstoittamalla syntynyttä rakennuskantaa ja ovat muutoksista huolimatta vaivatta tunnistettavissa aikakautensa rakennuksiksi. Rakennuksilla on rakennusperinteisiä ja sosiaalihistoriallisia arvoja, sillä ne kertovat ajan rakentamisen, elämisen ja asumisen tavoista. Asuinrakennuksen kivijalan liiketiloista johtuen kohteella on myös taloushistoriallista arvoa ja näkyvän sijaintinsa vuoksi kaupunkikuvallista merkitystä.

Tontilla on voimassa vuonna 1954 hyväksytty asemakaava, jossa on osoitettu jonkin verran nykyistä rakennusta suurempi kaksikerroksisen asuin- ja liikerakennuksen rakennusala sekä talousrakennuksen rakennusala. Lisäksi on määrätty, että taloon saa tehdä kerrosta kohti vain yhden alle 40 m2 huoneiston.

Maakuntamuseon 26.8.2022 tekemän maastotarkastuksen ja asuinrakennuksesta teetetyn kuntoselvityksen (Rakennuksen korjausmahdollisuudet, Rakennusinsinööritoimisto Jommi Suonketo 5.10.2022) perusteella voidaan todeta, että sekä asuin- että ulkorakennuksen kunnossapitoa on laiminlyöty pitkään. Pirkanmaan maakuntamuseo pitää toimintaa moitittavana, sillä maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 166 § mukaan Rakennukset ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että ne jatkuvasti täyttävät terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset, eivätkä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä.

Suonkedon selvitys sisältää katselmuksessa tehdyt havainnot sekä vähäisen määrän havaintoja täydentäviä tutkimuksia. Selvityksen mukaan asuinrakennuksen aiemmissa remonteissa on tehty joitakin rakennusvirheitä ja käytetty rakenneratkaisuja, jotka ovat myöhemmin osoittautuneet kosteusteknisesti huonosti toimiviksi. Asuntojen märkätiloista ja vesipisteistä on aiheutunut käytön aikaisia kosteusvaurioita, joita ei ole korjattu asianmukaisesti.

Rakennus sijaitsee jyrkässä rinteessä, josta hulevedet ohjautuvat vapaasti rasittamaan kellarikerroksen ja autotallilaajennuksen maanvastaisia betonirakenteita. Rakentamisaikakaudelle tyypillisesti rakenteissa ei ole riittäviä vesieristyksiä, ja myöhemmin betonirakenteita on joiltain osin verhoiltu kosteudelle herkillä materiaaleilla. Etenkin autotallilaajennuksen maanvastaiset seinät ja pihakantena toimiva katto ovat pahoin kosteusvaurioituneet. Merkkejä perustusten pettämisestä tai oleellisesta painumisesta ei ole.

Saumapeltikatto on vuotanut savupiipun läpiviennistä sekä kattolyhtyjen ympäriltä, lisäksi katon puurakenteissa on merkkejä huonon tuulettuvuuden ja kondenssivesien aiheuttamasta kosteusrasituksesta. Katon kantavien rakenteiden lujuus ei vaikuta vielä heikentyneen. Yläkerran ikkunat sijoittuvat mansardikaton alalappeelle, niiden kohdalta vuotovedet ovat ajautuneet umpinaisiin mansardikoteloihin ja ulkoseinien rakenteisiin. Kotelorakenteita ei ole avattu, mutta joissakin kohdissa vuotovauriot ovat nähtävissä asuntojen sisäpinnoissa ja ulkoverhouksessa.

Asuinrakennuksen kuntoa ei etenkään pääkerroksen hirsirungon ja välipohjien osalta ole selvitetty kattavasti, mutta pinnallisten havaintojen ja joidenkin koeporausten perusteella voidaan päätellä rakennuksessa olevan useita eriasteisia kosteusvaurioita.

Talousrakennus ei ole sisältynyt Suonkedon selvitykseen. Maakuntamuseon maastotarkastuksen perusteella sen kulttuurihistorialliset arvot eivät ole asuinrakennuksen veroiset, sillä ei ole maisemallista merkitystä ja sen säästöbetoninen perustus on laajasti vaurioitunut. Piharakennuksen purkamiselle ei ole estettä.

Asuinrakennuksen kulttuurihistoriallisten ja kaupunkikuvallisten arvojen vuoksi Pirkanmaan maakuntamuseo suosittelee rakennuksen hirsirunkoisen osan kunnostamista. Rakennus on yhä kunnostettavissa kohtuullisin, joskin melko laajoin toimin. Vakavasti vaurioitunut 1950-luvun laajennusosa olisi mahdollista purkaa ja asuinrakennusta olisi mahdollista laajentaa voimassa olevan asemakaavan salliman rakennusalan puitteissa. Mikäli halutaan tutkia tontin uudisrakentamista edellä esitettyä laajemmin, tulisi asia ratkaista asemakaavanmuutoksella, missä yhteydessä ratkaistaisiin myös nykyisten rakennusten tulevaisuus.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.