Ensimmäinen maininta Rätöstä on vuodelta 1460, jolloin oikeudessa käsiteltiin kylän rajoja. Kylästä mainitaan 1506–10 lautamiehinä useampikin Rättön kylän asukas. Vuonna 1539 kylässä oli kolme taloa (Suvanto 1954, 52–53).

Rättö esiintyy eri asiakirjoissa ja kartoissa useissa eri kirjoitusasuissa, kuten Rättämäki tai Rättämä. Vuonna 1577 tavataan myös muoto ”Rättöö” (Suvanto 1954, 52). Kuninkaankartastossa kylä on asussa ”Rättöis” ja asutuksen yleisluettelossa ”Rättömäki”. Kansallisarkiston asutuksen yleisluettelossa se on puhtaaksikirjoitettuna ”Rettämäki l. Rättämä”. Vuoden 1768 isojakokartassa (H138:5/1-6) Rättöön on merkitty neljä taloa.

Suomen maatilat teossarjan toisen osan (1931) mukaan Rätön kylään kuului vuonna 1931 Rätön maatila. Silloisen omistajan Edvin Sjöstedtin isä Akseli Sjöstedt oli 1871–1872 ostanut koko Rätön kylän eli Kojumäen, Huovilan, Mäkelän, Simontalon ja kaksi taloa Vääkästä ja yhdistänyt ne yhdeksi tilaksi (Brander et al. 1931, 27–28).