rakennusperinteinen

asutushistoria

Osana vanhaa kantatilaa ja suurvalta-ajan säteriä paikka kertoo Mantereen kylän asutushistoriasta. Rakennustapa ja pihapiirin jäsentely perinteiset, maatilarakentamisen keskeiset elementit ovat säilyneet. Talolle vievä tie on maisemallisesti arvokas.

Tila sijaitsee metsäkaistaleen päässä loivalla kumpareella, josta pellot avautuvat itään ja pohjoiseen. Talolle johtava tie on maisemallisesti tärkeä elementti. Soratie seurailee pellon ja metsän rajaa luontevasti. Avara pihapiiri, pihatie kiertää ympyrän talon edustalla.

Päärakennus (1) vaalea, lautaverhottu. Sitä on jatkettu pituudesta sekä lisätty poikkisiipi ja jatkettu katonlapetta pihan puolelle. Aaltopeltikatto, lohkokivajalka, kuusiruutuiset ikkunat.

Vastapäätä navetta (2), jonka päädyssä konesuoja. Mittasuhteiltaan sopusuhtainen. Lohkokivijalka, aaltopeltikatto.

Pihan laidassa saunarakennus (3), jonka kyljessä liiteri.

Metsän suojassa punamullattu hirsiaitta (4).Tien varressa, ennen taloa suurehko lautarakenteinen lato (5) ja hirsinen riihi (6) (huonokuntoinen).

Laurilan tila erotettiin 1558 Mattilasta, joka on yksi Mantereen kylän kantatiloja. Tila kuului 1600-luvulla von Wedellien Mantereen säteriin. Autioitui 1600-luvun lopulla, asutuksi jälleen isovihan jälkeen. Nykyiset rakennukset ilmeisesti rakennettu 1900-luvun alkuvuosina, päärakennus on rekisteröity vuonna 1916.

Nurmipiha, jossa koivuja. Talon takana hedelmäpuita. Pihan tulonurkalla saarni.