Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikon mukaisesta hankkeesta. Tutustuttuaan sille toimitettuun aineistoon maakuntamuseo toteaa seuraavaa.
Rakennettu ympärisö ja maisema
Suunnittelualue sijaitsee Lempäälässä Vesilahdentien pohjoispuolella, Toutosenselän etelärannalla. Se käsittää Hietaniemen kartanon (418-407-1-41) pelto- ja metsäalueita mantereella sekä Herrainsaaren, yhteensä noin 76 ha alueen. Kaava-alueen länsiosassa sijaitsee Hietaniemen kartanon talouskeskus ja peltoaukeita sekä muutamia asuin- ja talousrakennuksia rannan läheisyydessä. Suurin osa Priikoolinnokasta sisältyy kaava-alueeseen ja sinne sijoittuu yksi vanha asuinrakennus talousrakennuksineen. Päivääniemen alue Priikoolinnokan ja Näppilänsalmen välissä ei kuulu kaava-alueeseen, mutta tien ja Näppilänsalmen eteläpuolella suunnittelualueeseen lukeutuu vielä Hietaniemen kartanoon kuuluva maa-alue, jolla sijaitsee vanha asuinrakennus.
Aloite ranta-asemakaavan muutoksen laatimiseen on tullut Hietaniemen tilan omistajilta. Kaavamuutoksen tavoitteena on osoittaa mantereelle voimassaolevan vanhentuneen ranta-asemakaavan (1988) ja Lempäälän rantaosayleiskaavan (1993) mitoituksen mukaan omarantaisia loma-asuntojen rakennuspaikkoja ja osin vakituisen asumisen rakennuspaikkoja. Osayleiskaavassa suunnittelualueella on yhteensä 22 loma-asuntoaluetta (RA) sekä kaksi pientalovaltaista asuntoaluetta (AP), joista toinen on laajempi maatilan talouskeskusalueelle sijoittuva useamman rakennuspaikan sisältävä alue. Ranta-asemakaavassa rakennuspaikkoja on osoitettu kaavamuutosalueilla yhteensä 28 kpl, minkä lisäksi on osoitettu Hietaniemen kartanon maatilan talouskeskusalue (AM).
Kaava-alueen kaikki rakennuspaikat on tarkoitus suunnitella uudelleen ja tutkia niille tarkoituksenmukaiset sijainnit ja rajaukset huomioiden nykyiset tavoitteet rakennuspaikkojen koosta ja suuremmat tonttikohtaiset rakennusoikeudet. Herrainsaaren kaksi lomarakennuspaikkaa on tarkoitus siirtää mantereelle. Voimassa olevat kaavat ovat n. 30-35 vuotta vanhoja ja siten jo ikänsä puolesta vanhentuneita. Maakuntamuseo pitää ranta-asemakaavan uudistamista myönteisenä ja esittää, että suunnittelualueen kulttuuriympäristön arvojen turvaaminen lisätään yhdeksi kaavan tavoitteista. Kartanon päärakennuksella on nykyisessä asemakaavassa sr-merkintä: vanha rakennus, jota ei saa purkaa. Asemakaavan uudistaminen tarjoaa tilaisuuden määritellä rakennetun ympäristön arvot ja suojelutavoitteet koko suunnittelualueen laajuudelta.
Suunnittelualue sijaitsee Vesilahden valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella, jonka kaavamerkinnän osalta osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa viitataan valtioneuvoston vuoden 1995 periaatepäätökseen. Maakuntamuseo huomauttaa, että valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventoinnin tulos (VAMA 2021) otettiin valtioneuvoston päätöksellä 18.11.2021 maankäyttö- ja rakennuslain mukaisten valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi. VAMA 2021 on siis korvannut valtioneuvoston 5.1.1995 periaatepäätöksen mukaisen aiemman inventoinnin. OAS vaatii tältä osalta vanhentuneiden tietojen päivittämistä. Maakuntakaavassa valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin kohdistuu suunnittelumääräys, jonka mukaan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Avointen maisematilojen säilymiseen ja uusien rakennuspaikkojen sijaintiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Kyseinen suunnittelumääräys tulee huomioida ranta-asemakaavan suunnittelussa.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelman kappaleessa 6. Olemassa olevat ja laadittavat selvitykset viitataan yleisesti ranta-asemakaavan ja rantaosayleiskaavan vanhoihin aineistoihin, joita ei ole tarkemmin eritelty. Kulttuuriympäristön osalta mainitaan Lempäälän kulttuuriympäristöohjelma (Teivas, Eija 2006). Kulttuuriympäristöohjelmassa on huomioitu rakennuskohteena Hietaniemen kartano ja maiseman osalta useita tärkeitä näkymiä kohti vesistöä ja peltoaukeita. Maakuntamuseo korostaa, että koska kulttuuriympäristöohjelma on jo ikääntynyt ja käsittelytavaltaan yleispiirteinen, tulee asemakaavan suunnittelun ja vaikutustenarvioinnin tueksi laatia aiempia tietoja päivittävä ja täydentävä asemakaavatasoinen (rakennuskohtainen) rakennetun ympäristön selvitys. Selvitykseen tulee sisällyttää myös maisematarkastelu, jonka yhteydessä käydään läpi suunnittelualueen yleinen maankäyttö- ja asutushistoria mm. historiallisten karttojen ja ilmakuvien tarkastelun kautta.
Arkeologinen kulttuuriperintö
Kaava-alueella sijaitsevat seuraavat ennestään tunnetut arkeologiset kohteet; Päivääniemen muinaismuistolailla suojeltu rautakautinen kalmisto (mj-tunnus 418010001) ja Hietaniemen Herrainsaaren historialliselle ajalle ajoittuva asuinpaikka, joka esiintyy muinaisjäännösrekisterissä mahdollisena muinaisjäännöksenä (mj-tunnus 1000002040). Ranta-asemakaavan suunnittelualueella on tehty Mikroliitti Oy:n toimesta arkeologinen inventointi lokakuussa 2021 (Lempäälä, Hietaniemi, ranta-asemakaava-alueen arkeologinen inventointi 2021). Selvityksen koko nimi tulee mainita kaavan osallistumisarviointiraportin sivulla 5 kohdassa 6. Olemassa olevat ja laadittavat selvitykset. Arkeologisessa inventoinnissa kaava-alueelta löydettiin yksi uusi kiinteä muinaisjäännös, Luhdankanta 2 (mj-tunnus 1000043379), todennäköisesti historialliselle ajalle ajoittuva maarakenne. Kohde sijaitsee Luhdankannan (mj-tunnus 1000040676) rautakautisen keihäänkärjen löytöpaikan välittömässä läheisyydessä. Muinaismuistolailla rauhoitetut kohteet tulee merkitä kaavaan asianmukaisin suojelumerkinnöin sekä ottaa ympäristöineen huomioon maankäyttömerkintöjen suunnittelussa. Myös Hietaniemen Herrainsaaren mahdollinen muinaisjäännös on syytä merkitä kaavaan.
Arkeologista selvitystä tulee täydentää seuraavilta osin: Raportissa esitetään, että Päivääniemen kiinteän muinaisjäännöksen muinaisjäännösaluerajausta tulee tarkistaa sen pohjoisimman osa-alueen osalta. Jotta kohteen aluerajausta voitaisiin korjata, tulee maastossa vielä tarkastaa Lempäälän kunnan perusinventoinnissa (Sipilä 1994) löydetyt röykkiöt (6 kpl), jotka on merkitty vihreillä pisteillä inventointiportin karttaan sivulla 19 (ote kartasta liitteenä 1) sekä samaiseen karttaan, aivan alueen pohjoisosaan katkoviivalla merkityt, Matti Bergströmin vuonna 1983 havaitsemat neljä röykkiötä. Myös Priikoolinnokasta löydetyn, mahdollisen rautakautisen nuolenkärjen löytöpaikka (ILM15148, löytö LÖY307795) tulee tarkastaa maastossa (liitekartta 2). Lisätietoja tehdystä löydöstä saa Pirkanmaan maakuntamuseosta. Hietaniemen historiallinen asuinpaikka mainitaan inventointiraportissa, mutta kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Hietaniemi tunnetaan jo 1500-luvun alun maakirjoista ja on Lempäälän vanhin ratsumiestila. Yhä asutun Hietaniemen kartanon alueella sijaitseva historiallinen asuinpaikka tulee tarkastaa maastossa mahdollisten maanpäällisten, kiinteiksi muinaisjäännöksiksi luokiteltavien rakenteiden havaitsemiseksi. Kohde täyttää vähintään nk. muun kulttuuriperintökohteen kriteerit ja on esitettävä inventointiraportissa.
Arkeologisia inventointeja voidaan tehdä vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Museoviraston ohjeita. Arkeologisen tutkimuksen tekijän tulee toimittaa raportti digitaalisena arviointia varten maakuntamuseolle (pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi). Arvioinnissa varmistetaan, että tutkimus vastaa sille asetettuja tavoitteita ja laatuvaatimuksia. Raportti toimitetaan arvioinnin jälkeen Museovirastoon, jossa se tallennetaan sähköiseen asianhallintajärjestelmään ja julkaistaan palvelussa https://asiat.museovirasto.fi/. Tutkimusraporttien tiedot tallennetaan myös muinaisjäännösrekisteriin, jonka tietoja voi selata kaikille avoimessa Kulttuuriympäristön palveluikkunassa www.kyppi.fi. Raportin lisäksi museolle on toimitettava kohteiden sijaintitiedot ja rajaukset digitaalisena paikkatietomuodossa.
Kaavan vaikutuksia tulee arvioida myös kulttuuriympäristön osalta, mikä tulee lisätä osallistumis- ja arviointisuunnitelman lukuun 7.
Kaavaluonnos aineistoineen pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseolle lausuntoa varten.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikon mukaisesta hankkeesta. Tutustuttuaan sille toimitettuun aineistoon maakuntamuseo toteaa seuraavaa.
Rakennettu ympärisö ja maisema
Suunnittelualue sijaitsee Lempäälässä Vesilahdentien pohjoispuolella, Toutosenselän etelärannalla. Se käsittää Hietaniemen kartanon (418-407-1-41) pelto- ja metsäalueita mantereella sekä Herrainsaaren, yhteensä noin 76 ha alueen. Kaava-alueen länsiosassa sijaitsee Hietaniemen kartanon talouskeskus ja peltoaukeita sekä muutamia asuin- ja talousrakennuksia rannan läheisyydessä. Suurin osa Priikoolinnokasta sisältyy kaava-alueeseen ja sinne sijoittuu yksi vanha asuinrakennus talousrakennuksineen. Päivääniemen alue Priikoolinnokan ja Näppilänsalmen välissä ei kuulu kaava-alueeseen, mutta tien ja Näppilänsalmen eteläpuolella suunnittelualueeseen lukeutuu vielä Hietaniemen kartanoon kuuluva maa-alue, jolla sijaitsee vanha asuinrakennus.
Aloite ranta-asemakaavan muutoksen laatimiseen on tullut Hietaniemen tilan omistajilta. Kaavamuutoksen tavoitteena on osoittaa mantereelle voimassaolevan vanhentuneen ranta-asemakaavan (1988) ja Lempäälän rantaosayleiskaavan (1993) mitoituksen mukaan omarantaisia loma-asuntojen rakennuspaikkoja ja osin vakituisen asumisen rakennuspaikkoja. Osayleiskaavassa suunnittelualueella on yhteensä 22 loma-asuntoaluetta (RA) sekä kaksi pientalovaltaista asuntoaluetta (AP), joista toinen on laajempi maatilan talouskeskusalueelle sijoittuva useamman rakennuspaikan sisältävä alue. Ranta-asemakaavassa rakennuspaikkoja on osoitettu kaavamuutosalueilla yhteensä 28 kpl, minkä lisäksi on osoitettu Hietaniemen kartanon maatilan talouskeskusalue (AM).
Kaava-alueen kaikki rakennuspaikat on tarkoitus suunnitella uudelleen ja tutkia niille tarkoituksenmukaiset sijainnit ja rajaukset huomioiden nykyiset tavoitteet rakennuspaikkojen koosta ja suuremmat tonttikohtaiset rakennusoikeudet. Herrainsaaren kaksi lomarakennuspaikkaa on tarkoitus siirtää mantereelle. Voimassa olevat kaavat ovat n. 30-35 vuotta vanhoja ja siten jo ikänsä puolesta vanhentuneita. Maakuntamuseo pitää ranta-asemakaavan uudistamista myönteisenä ja esittää, että suunnittelualueen kulttuuriympäristön arvojen turvaaminen lisätään yhdeksi kaavan tavoitteista. Kartanon päärakennuksella on nykyisessä asemakaavassa sr-merkintä: vanha rakennus, jota ei saa purkaa. Asemakaavan uudistaminen tarjoaa tilaisuuden määritellä rakennetun ympäristön arvot ja suojelutavoitteet koko suunnittelualueen laajuudelta.
Suunnittelualue sijaitsee Vesilahden valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella, jonka kaavamerkinnän osalta osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa viitataan valtioneuvoston vuoden 1995 periaatepäätökseen. Maakuntamuseo huomauttaa, että valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventoinnin tulos (VAMA 2021) otettiin valtioneuvoston päätöksellä 18.11.2021 maankäyttö- ja rakennuslain mukaisten valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi. VAMA 2021 on siis korvannut valtioneuvoston 5.1.1995 periaatepäätöksen mukaisen aiemman inventoinnin. OAS vaatii tältä osalta vanhentuneiden tietojen päivittämistä. Maakuntakaavassa valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin kohdistuu suunnittelumääräys, jonka mukaan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Avointen maisematilojen säilymiseen ja uusien rakennuspaikkojen sijaintiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Kyseinen suunnittelumääräys tulee huomioida ranta-asemakaavan suunnittelussa.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelman kappaleessa 6. Olemassa olevat ja laadittavat selvitykset viitataan yleisesti ranta-asemakaavan ja rantaosayleiskaavan vanhoihin aineistoihin, joita ei ole tarkemmin eritelty. Kulttuuriympäristön osalta mainitaan Lempäälän kulttuuriympäristöohjelma (Teivas, Eija 2006). Kulttuuriympäristöohjelmassa on huomioitu rakennuskohteena Hietaniemen kartano ja maiseman osalta useita tärkeitä näkymiä kohti vesistöä ja peltoaukeita. Maakuntamuseo korostaa, että koska kulttuuriympäristöohjelma on jo ikääntynyt ja käsittelytavaltaan yleispiirteinen, tulee asemakaavan suunnittelun ja vaikutustenarvioinnin tueksi laatia aiempia tietoja päivittävä ja täydentävä asemakaavatasoinen (rakennuskohtainen) rakennetun ympäristön selvitys. Selvitykseen tulee sisällyttää myös maisematarkastelu, jonka yhteydessä käydään läpi suunnittelualueen yleinen maankäyttö- ja asutushistoria mm. historiallisten karttojen ja ilmakuvien tarkastelun kautta.
Arkeologinen kulttuuriperintö
Kaava-alueella sijaitsevat seuraavat ennestään tunnetut arkeologiset kohteet; Päivääniemen muinaismuistolailla suojeltu rautakautinen kalmisto (mj-tunnus 418010001) ja Hietaniemen Herrainsaaren historialliselle ajalle ajoittuva asuinpaikka, joka esiintyy muinaisjäännösrekisterissä mahdollisena muinaisjäännöksenä (mj-tunnus 1000002040). Ranta-asemakaavan suunnittelualueella on tehty Mikroliitti Oy:n toimesta arkeologinen inventointi lokakuussa 2021 (Lempäälä, Hietaniemi, ranta-asemakaava-alueen arkeologinen inventointi 2021). Selvityksen koko nimi tulee mainita kaavan osallistumisarviointiraportin sivulla 5 kohdassa 6. Olemassa olevat ja laadittavat selvitykset. Arkeologisessa inventoinnissa kaava-alueelta löydettiin yksi uusi kiinteä muinaisjäännös, Luhdankanta 2 (mj-tunnus 1000043379), todennäköisesti historialliselle ajalle ajoittuva maarakenne. Kohde sijaitsee Luhdankannan (mj-tunnus 1000040676) rautakautisen keihäänkärjen löytöpaikan välittömässä läheisyydessä. Muinaismuistolailla rauhoitetut kohteet tulee merkitä kaavaan asianmukaisin suojelumerkinnöin sekä ottaa ympäristöineen huomioon maankäyttömerkintöjen suunnittelussa. Myös Hietaniemen Herrainsaaren mahdollinen muinaisjäännös on syytä merkitä kaavaan.
Arkeologista selvitystä tulee täydentää seuraavilta osin: Raportissa esitetään, että Päivääniemen kiinteän muinaisjäännöksen muinaisjäännösaluerajausta tulee tarkistaa sen pohjoisimman osa-alueen osalta. Jotta kohteen aluerajausta voitaisiin korjata, tulee maastossa vielä tarkastaa Lempäälän kunnan perusinventoinnissa (Sipilä 1994) löydetyt röykkiöt (6 kpl), jotka on merkitty vihreillä pisteillä inventointiportin karttaan sivulla 19 (ote kartasta liitteenä 1) sekä samaiseen karttaan, aivan alueen pohjoisosaan katkoviivalla merkityt, Matti Bergströmin vuonna 1983 havaitsemat neljä röykkiötä. Myös Priikoolinnokasta löydetyn, mahdollisen rautakautisen nuolenkärjen löytöpaikka (ILM15148, löytö LÖY307795) tulee tarkastaa maastossa (liitekartta 2). Lisätietoja tehdystä löydöstä saa Pirkanmaan maakuntamuseosta. Hietaniemen historiallinen asuinpaikka mainitaan inventointiraportissa, mutta kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Hietaniemi tunnetaan jo 1500-luvun alun maakirjoista ja on Lempäälän vanhin ratsumiestila. Yhä asutun Hietaniemen kartanon alueella sijaitseva historiallinen asuinpaikka tulee tarkastaa maastossa mahdollisten maanpäällisten, kiinteiksi muinaisjäännöksiksi luokiteltavien rakenteiden havaitsemiseksi. Kohde täyttää vähintään nk. muun kulttuuriperintökohteen kriteerit ja on esitettävä inventointiraportissa.
Arkeologisia inventointeja voidaan tehdä vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Museoviraston ohjeita. Arkeologisen tutkimuksen tekijän tulee toimittaa raportti digitaalisena arviointia varten maakuntamuseolle (pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi). Arvioinnissa varmistetaan, että tutkimus vastaa sille asetettuja tavoitteita ja laatuvaatimuksia. Raportti toimitetaan arvioinnin jälkeen Museovirastoon, jossa se tallennetaan sähköiseen asianhallintajärjestelmään ja julkaistaan palvelussa https://asiat.museovirasto.fi/. Tutkimusraporttien tiedot tallennetaan myös muinaisjäännösrekisteriin, jonka tietoja voi selata kaikille avoimessa Kulttuuriympäristön palveluikkunassa www.kyppi.fi. Raportin lisäksi museolle on toimitettava kohteiden sijaintitiedot ja rajaukset digitaalisena paikkatietomuodossa.
Kaavan vaikutuksia tulee arvioida myös kulttuuriympäristön osalta, mikä tulee lisätä osallistumis- ja arviointisuunnitelman lukuun 7.
Kaavaluonnos aineistoineen pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseolle lausuntoa varten.