Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta asiasta. Puuseppien talo on valmistunut 1911, ja se on ainoa puu-Amurista säilynyt, yhä asuinkäytössä oleva rakennus. Puuseppien talo on osa Pirkankadun länsipään maakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä, ja sitä koskee maakuntakaavan suunnittelumääräys: "Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee turvata ja edistää alueen kaupunkikuvan ja rakennusperinnön arvojen säilymistä ja edelleen kehittämistä. Uusi rakentaminen on sopeutettava alueen kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin ja ajalliseen kerroksellisuuteen." Kohde on myös huomioitu [kursiivi: Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998] -julkaisussa. Puuseppien talosta on laadittu rakennetun ympäristön inventointi, jonka mukaan Puuseppien talon asuinrakennuksella on merkittävää rakennushistoriallista, historiallista ja maisemallista arvoa. Rakennus mm. edustaa kertovalla tavalla 1900-luvun alun puutaloarkkitehtuuria ja on säilynyt erinomaisesti rakennusmuodoltaan ja yksityiskohdiltaan.

Pirkanmaan maakuntamuseo on antanut vuonna 2015 lausunnon (DIAR: 466/2015) hankkeesta, jonka tavoitteena on ottaa asuinrakennuksen kylmät ullakkotilat osaksi asuinhuoneistoja. Hanke edellyttää asemakaavamuutosta, mutta maakuntamuseo kommentoi lausunnossaan hanketta alustavasti julkisivuihin puhkottavien uusien ikkuna-aukkojen osalta. Maakuntamuseo totesi, että asuinrakennuksen kattomuotoa ei tule muuttaa. Esillä olleista katujulkisivujen vaihtoehdoista maakuntamuseo katsoi hiukan nykyisiä vintinikkunoita suuremmista lunetti-ikkunoista koostuvan vaihtoehdon tukevan parhaiten rakennuksen kulttuurihistoriallisten arvojen säilymistä. Pihan puolella ikkuna-aukojen katsottiin voivan olla suuremmat, ja myös lapeikkunoita pidettin mahdollisina. Lisäksi maakuntamuseo totesi, että mikäli ullakkorakentamishankkeeseen ryhdytään, katujulkisivujen puolelle tulevat muutokset tulee toteuttaa kerralla. Tällä tarkoitettiin sitä, että muutoksia ei voida toteuttaa vain joidenkin asuntojen osalta.

Poikkeamisluvan kohteena oleva hanke koskee rakennuksen kiviosan ullakon katon uusimista. Katon kunto edellyttää pikaisia kunnostustoimia, ja samassa yhteydessä toivotaan voitavan huomioida ullakkoasumisen vaatimat muutostyöt. Kiviosan katujulkisivun ullakon ikkuna on tällä hetkellä matala, pienen lipan alle jäävä aukko jyrkässä kattolappeessa. Kiviosan julkisivu poikkeaa puuosasta ja niiden kattojakin erottaa palomuuri, mutta rakennuksen katto on tästä huolimatta yhtenäinen kokonaisuus. Maakuntamuseolle on toimitettu mm. kaupunkikuva-arkkiehdille esitellyt, 6.11.2017 päivätyt suunnitelmat. Vaihtoehto A:ssa katujulkisivulla on lähelle raystästä ulottuva, korkea ja ulkonevaan kattolyhtyyn perustuva ratkaisu, vaihtoehto B:ssä ikkuna sijoittuu korkeammalle ja hakee muotonsa nykyisestä, lipalla varustetusta matalasta ikkunasta. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että vaihtoehto B:n tyyppinen ratkaisu asettuu huomaamattomammin rakennuksen katujulkisivuun. Ikkunarakenne on kuitenkin yhä suhteettoman leveä, ja sitä tulisi kaventaa alempien ikkunoiden levyiseksi. Lisäksi ikkuna-aukon sijoittelua tulisi tarkastella suhteessa mahdollisiin muihin uusiin ullakkoikkunoihin viimeistään rakennuslupavaiheessa.

Pihan puolelle on esitetty ainoastaan yhtä vaihtoehtoa, jossa rakennuksen taitteista kattoa oikaistaisiin ja samalla korotettaisiin sen verran, että kulku porrashuoneesta ullakolle olisi järjestettävissä normaalikorkuisen oviaukon kautta. Samalla joudutaan korottamaan myös palomuuria. Kattomuoto on osaltaan vaikuttanut katon vaurioihin. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että kattomuodon muutos on tältä osin hyväksyttävissä.

Rakennuslupakuvat pyydetään lähettämään lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseoon.