Asemakaavaan lisätyllä alueella sijaitsee 1860-luvulle palautuva Porin Höyrysahan rakennuttama ns. Punainen tukkitie, jonka arvoista ja huomioimisesta maankäytössä Pirkanmaan maakuntamuseo on lausunut useaan otteeseen alueella vireillä olleiden maankäyttöhankkeiden yhteydessä. Maakuntamuseo toistaa aiemman kantansa, että tontin rakentamatonta, tukkitien linjalle sijoittuvaa maa-aluetta tulisi säilyttää mahdollisimman laajasti rakentamattomana. Tukkitien sijainti on määriteltävissä 1900-luvun alun kartta- ja valokuvadokumenttien sekä tekeillä olevan arkeologisen inventoinnin perusteella ja maakuntamuseo katsoo, että huomioida tulee sekä alue, jossa rakenteet ovat olleet kuin myös tukkitielle varattu maa-ala rakenteiden länsipuolella. Nykytilassa rakentamaton alue on hahmotettavissa kokonaisuutena vaikkakin tukkitien alueelle on osittain rakennettu. Maakuntamuseo on esittänyt, että rakentamisesta vapaaksi jätetään tonttien välisen rajan kummaltakin puolen vähintään 4 metriä. Lisäksi kaikessa maankäytössä tulee huomioida alueen rakennetun ympäristön mittakaava ja vehreä yleisilme.

Punaisen tukkitien alueen eteläosasta, on valmistumassa arkeologinen inventointi, joka on mainittu päivitetyssä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Alustavien tulosten mukaan tukkitiehen liittyviä fyysisiä jäännöksiä, betonisia rakenteita, on todettavissa alueen eteläosassa. Niitä ei tulkita kiinteiksi muinaisjäännöksiksi, mutta ne tulee merkitä kaavaan Pispalan historiasta kertovina kulttuuriperintökohteina. Merkinnän (s) selitys- ja määräysteksti on muotoa: "Muu kulttuuriperintökohde. Alueella olevat historialliset rakenteet on säilytettävä. Mittavammista kohdetta koskevista suunnitelmista tulee neuvotella museoviranomaisten kanssa."

Maakuntamuseo katsoo lisäksi, että arkeologisia tutkimusraportteja ei ole syytä mainita kaavamääräyksissä eivätkä ne varsinaisesti toimi määräysten perusteena, vaan arkeologisen perinnön kaavamääräykset perustuvat museoviranomaisen antamiin ohjeisiin. Aiemmin nähtävillä olleen asemakaava-alueen osalta on otettava myös huomioon, että arkeologisen inventoinnin tulosten mukaan Punaisen tukkitien puiston alueella on voinut säilyä maanalaisia jäännöksiä tukkitiestä, mikä on syytä huomioida koko puistoa koskevan kaavamerkinnän tai lisämerkinnän (/s) avulla.

Maakuntamuseo huomauttaa, että koko Tahmelan viertotien eteläpuolinen osa on osa valtakunnallisesti arvokasta rakennettua Pispalanharjun kulttuuriympäristöä ja tarkemmassa, kaavaa varten laaditussa rakennusinventoinnissa Pättäränkadun ympäristö on osoitettu erityistä kulttuurihistoriallista arvoa omaavaksi arvoalueeksi. Koko alueen tulisikin olla mukana tekeillä olevassa rakennetun ympäristön suojeluun tähtäväässä asemakaavassa. Kiinteistönomistajien tasavertaisen kohtelun sekä kulttuuriympäristön arvojen kannalta on arveluttavaa, jos edellä mainitulle alueelle jää voimaan suojelutavoitteiltaan vanhentunut asemakaava.