Pirkanmaan maakuntamuseoon on toimitettu Valkeakosken kaupunginhallituksen päätös Päiväniemen ranta-asemakaavan hyväksymisestä. Museo on tutustunut sille toimitettuun aineistoon ja toteaa seuraavaa.

Kaavaprosessi

Maankäyttö- ja rakennuslain 54. pykälän (asemakaavan sisältövaatimukset) mukaan "[r]akennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää". Lisäksi lain 9. pykälän mukaan "[k]aavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. - - - Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien - - kulttuuriset - - vaikutukset." Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta museo toteaa, että kiinteitä muinaisjäännöksiä suojaa muinaismuistolaki. Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §). Muinaismuistolaki koskee myös rakennusvaiheessa löydettäviä muinaisjäännöksiä. Mikäli muinaisjäännös löytyy rakennusvaiheessa, työt tulee keskeyttää kyseiseltä kohdalta ja ilmoittaa asiasta välittömästi Pirkanmaan maakuntamuseoon, joka päättää jatkotoimenpiteistä, joka voi olla rakennuspaikan siirto tai arkeologiset kaivaukset.

Kaava-alueella on voimassa oikeusvaikutteinen Rantojen osayleiskaava vuodelta 1993, jossa alue on merkitty leirikeskusalueeksi. Yleiskaava on laadittu ennen nykyistä maankäyttö- ja rakennuslakia eikä perustu nykykäytäntöjen mukaisiin kulttuuriympäristöselvityksiin. Lisäksi yleiskaavassa silloiseen alueen maankäyttöön ei ole osoitettu muutoksia. Ranta-asemakaavaa laadittaessa ei näin ollen voida tukeutua pelkästään yleiskaavamerkintään, vaan alueen kulttuuriympäristön arvot on syytä arvioida uudelleen huomioiden kaavan vaikutukset (leirikeskuksen rakennusten todennäköinen purkaminen ja kahden uuden lomarakennuspaikan synnyttäminen).

Maakuntamuseoon ei ole toimitettu kyseisen kaavan osallistumis- ja arviointisuunitelmaa eikä luonnosta, jotka olivat nähtävillä lokakuussa 2019. Pirkanmaan maakuntamuseo on Pirkanmaan maakunnan alueellinen vastuumuseo, joka toimii maakunnan kulttuuriympäristön suojelusta vastaavana viranomaisena.  Museolain 7. pykälän mukaan vastuumuseon tehtävänä on mm. "toimia kulttuuriympäristön, erityisesti rakennetun ympäristön ja arkeologisen kulttuuriperinnön asiantuntijana, joka antaa lausuntoja, osallistuu asiantuntijana viranomaisneuvotteluihin ja antaa neuvontaa". Mikäli maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa kaavahankkeen aloitusvaiheessa, yleensä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, maakuntamuseo tuo esiin kunkin kaava-alueen mahdolliset kulttuuriympäristöarvot sekä niihin liittyvät mahdolliset selvitystarpeet. Käytännön tarkoituksena on varmistaa kulttuuriympäristöarvojen huomioiminen lain vaatimalla tavalla sekä tukea kaavaprosessin sujuvuutta mahdollisimman aikaisessa vaiheessa annetulla tiedolla. 

Päiväniemen ranta-asemakaavan ehdotus toimitettiin asianmukaisesti lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseoon. 23.1.2020 päivätyssä lausunnossaan (DIAR: 786/2019) maakuntamuseo totesi, että itse Päiväniemen leirikeskuksella on sellaista potentiaalista kulttuurihistoriallista arvoa, että kaavahankkeen lähtötiedoiksi ja kaavan vaikutusten arvioimiseksi tarvitaan selvitys Päiväniemen leirikeskuskokonaisuuden historiasta, ominaispiirteistä ja rakennetun ympäristön arvoista. Vasta näiden tietojen avulla Pirkanmaan maakuntamuseo katsoi voivansa ottaa kantaa asemakaavaehdotukseen. Lisäksi maakuntamuseo piti mahdollisena, että kaava-alueelta, erityisesti sen rakentamattomista osista, löytyisi vielä tuntemattomia esihistoriallisia tai historiallisen ajan muinaisjäännöksiä tai muita arkeologisia kulttuuriperintökohteita. Näin ollen maakuntamuseo katsoi, että kaavan laatimista varten tulee tehdä myös arkeologinen inventointi, jossa selvitetään, sijaitseeko alueilla kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita maankäytössä huomioon otettavia arkeologisia suojelukohteita. Korjattu kaavaehdotus täydennettyine selvitysaineistoineen pyydettiin toimittamaan lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseoon. Valkeakosken kaupunginhallitus on kuitenkin 3.3.2020 hyväksynyt Päiväniemen ranta-asemakaavaehdotuksen ilman maakuntamuseon esittämiä täydennyksiä.

Maakuntamuseon perusteet selvitysten täydentämisvaateisiin

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta kaupunki on tukeutunut Valkeakosken arkeologiseen osainventointiin vuodelta 1999, joka on vanhentunut ja joka on sisältänyt niin laajan alueen, että ainoastaan silloin tiedossa olevilla kohteilla on käyty. Valkeakoskelle on tullut sen jälkeen uusia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Maakuntamuseoon tulee myös satoja uusia ilmoituksia joka vuosi mahdollisista muinaisjäännöksistä ja irtolöydöistä.

Museoviraston ohjeiden mukaa arkeologista inventointia on syytä edellyttää alueilla: joita ei ole koskaan inventoitu ja joilla voidaan olettaa olevan aiemmin tuntemattomia kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita kulttuuriperintökohteita, joiden inventointi on yli 10 vuotta vanha, joista historiallisen ajan muinaisjäännösten/kulttuuriperintökohteiden tiedot puuttuvat, joista vedenalainen kulttuuriperintö on inventoimatta ja jos kohteissa on muinaisjäännösrekisterissä vain pistemäinen tieto, eikä laajuutta tunneta. Mikäli yleiskaavaa varten on tehty ainoastaan yleisinventointi muuttuvan maankäytön alueilla ja kaavaan on sen perusteella merkitty kohteiden rajaukset, voi olla tarpeen edellyttää asemakaavaa varten näillä alueilla tarkkuusinventointia. Tarkkuusinventointi tehdään, kun tarvitaan täsmällistä tietoa kohteen tai tiettyyn kokonaisuuteen liittyvien kohteiden laajuudesta, rakenteesta, säilyneisyydestä, tyypistä ja suhteesta ympäröivään luonnon-ja kulttuuriympäristöön.

Vuoden 1999 inventointi on vanhentunut, eikä siinä oteta nykyisiä vaatimuksia huomioon. Valkeakosken kaupunki ei voi tukeutua siihen jatkossa kaava-asioissa. Tämä tieto tulee välittää kaikille Valkeakosken kaupugin virkamiehille, jotka ovat tekemisessä kaavoituksen ja lupa-asioiden kanssa.

Rakennetun ympäristön ja maiseman osalta kaava-alueella ei Pirkanmaan maakuntamuseon käytettävissä olevien tietojen mukaan ole laadittu lainkaan selvitystä. Kaava-alue ei sisälly valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaiksi todettuihin alueisiin, mutta kyseisten selvitysten tarkastelutason huomioiden niitä ei voida pitää riittävinä todentamaan alueen kulttuuriympäristöarvojen tilannetta, vaan kaavahankkeessa tulee erikseen arvioida paikallisten kulttuurihistoriallisten arvojen mahdollinen olemassaolo. Pirkannmaan maakuntamuseo toi jo lausunnossaan esiin, että 1954 rakennetulla leirikeskuksella on lähtökohtaisesti historiallista arvoa osana Valkeakosken seurakunnan toiminnan ja kaupunkilaisten vapaa-ajan vieton historiaa. Varhaiset leirikeskukset ovat rakennustyyppinä katoamassa leiritoiminnan tilavaatimusten muuttuessa, joten yksittäisen kohteen merkitys saattaa kasvaa rakennustyypin harvinaistuessa rakennuskannassamme. Leirikeskuksista  rakennustyyppinä ei ole juurikaan tutkimustietoa, joten tilanteen arvioiminen on haastavaa. Olemassa olevien leirikeskusrakennusten rakennushistorialliset arvot onkin syytä selvittää ennen niiden purkamisen mahdollistavaa päätöstä. Kaavaselostuksessa ei kuitenkaan ole perustellusti arvioitu leirikeskuksen rakennetun ympäristön arvoja tai tarjottu sellaisia lähtötietoja, joiden perusteella asiaa olisi voinut tarkemmin arvioida. Päiväniemen leirikeskuksen maisemallista arvoa on mahdotonta arvioida käytettävissä olevan materiaalin perusteella, mutta maakuntamuseo katsoi, että rannassa sijaitsevana päärakennuksella voi mahdollisesti olla myös maisemallista arvoa.

Johtopäätökset

Pirkanmaan maakuntamuseon tutkija tarkasti Päiväniemen kaava-alueen 20.3.2020, valokuvasi rakennukset ja tarkasti maaston. Alueelta ei havaittu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä, mutta koska alueelle ei ole tehty inventointa, se on yhä mahdollista. Jos kaivutöiden yhteydessä tavataan nokista tai palanutta maata, hiiltä, kiveystä, kivi- tai tiilimuurausta, lahonnutta puuta, muita merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä tai arviolta yli 100 vuotta vanhoja esineitä, tulee työt kyseiseltä kohdalta keskeyttää ja ilmoittaa asiasta välittömästi Pirkanmaan maakuntamuseoon (Muinaismuistolaki 14 ja 16 §).

Leirikeskuksen rakennuskannan todettiin maastokäynnillä ja sen aikana kerättyjen aineistojen perusteella edustavan hyvällä tavalla aikansa leirikeskusrakentamista. Erityisesti päärakennuksessa on nähtävissä sotienjälkeisen, detaljitasolla romantisoidun  modernismin piirteitä. Puisessa rakennuksessa on harjakatto ja luonnonkivipintaiset perustukset. Sitä kiertää kahdelta sivulta erilaisiin ryhmiin jaettujen pilarien ja niiden välisten, luononmuotoja säilyttäneiden kaiteiden rajaama terassi. Rakennuksessa on hiljan tehty ovi- ja ikkunamuutoksia. Alustavan tarkastelun perusteella rakennuksella voidaan todeta olevan historiallista ja rakennusperinteistä arvoa, ja sen säilyttäminen on lähtökohtaisesti suotavaa.

Pirkanmaan maakuntamuseo pitää Valkeakosken kaupungin toimintaa Päiväniemen ranta-asemakaavaprosessissa erittäin moitittavana. Valkeakosken kaupunki ei ole riittävällä tavalla huomioinut kaava-alueen kulttuuriympäristöön liittyviä selvitysvelvoitteita eikä alueellisena vastuumuseona toimivan Pirkanmaan maakuntamuseon niihin liittyvän lausunnon sisältöä. Tästä huolimatta Pirkanmaan maakuntamuseo on tässä tapauksessa päättänyt olla valittamatta kaavan hyväksymispäätöksestä. Valkeakosken kaupungin tulee kuitenkin tutustua selvitystarpeiden perusteluihin ja kiinnittää jatkossa toiminnassaan paremmin huomiota kulttuuriympäristön arvojen huomioimiseen osana kaavoitusprosesseja.

Kaavaprosessi

Maankäyttö- ja rakennuslain 54. pykälän (asemakaavan sisältövaatimukset) mukaan "[r]akennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää". Lisäksi lain 9. pykälän mukaan "[k]aavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. - - - Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien - - kulttuuriset - - vaikutukset." Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta museo toteaa, että kiinteitä muinaisjäännöksiä suojaa muinaismuistolaki. Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §). Muinaismuistolaki koskee myös rakennusvaiheessa löydettäviä muinaisjäännöksiä. Mikäli muinaisjäännös löytyy rakennusvaiheessa, työt tulee keskeyttää kyseiseltä kohdalta ja ilmoittaa asiasta välittömästi Pirkanmaan maakuntamuseoon, joka päättää jatkotoimenpiteistä, joka voi olla rakennuspaikan siirto tai arkeologiset kaivaukset.

Kaava-alueella on voimassa oikeusvaikutteinen Rantojen osayleiskaava vuodelta 1993, jossa alue on merkitty leirikeskusalueeksi. Yleiskaava on laadittu ennen nykyistä maankäyttö- ja rakennuslakia eikä perustu nykykäytäntöjen mukaisiin kulttuuriympäristöselvityksiin. Lisäksi yleiskaavassa silloiseen alueen maankäyttöön ei ole osoitettu muutoksia. Ranta-asemakaavaa laadittaessa ei näin ollen voida tukeutua pelkästään yleiskaavamerkintään, vaan alueen kulttuuriympäristön arvot on syytä arvioida uudelleen huomioiden kaavan vaikutukset (leirikeskuksen rakennusten todennäköinen purkaminen ja kahden uuden lomarakennuspaikan synnyttäminen).

Maakuntamuseoon ei ole toimitettu kyseisen kaavan osallistumis- ja arviointisuunitelmaa eikä luonnosta, jotka olivat nähtävillä lokakuussa 2019. Pirkanmaan maakuntamuseo on Pirkanmaan maakunnan alueellinen vastuumuseo, joka toimii maakunnan kulttuuriympäristön suojelusta vastaavana viranomaisena.  Museolain 7. pykälän mukaan vastuumuseon tehtävänä on mm. "toimia kulttuuriympäristön, erityisesti rakennetun ympäristön ja arkeologisen kulttuuriperinnön asiantuntijana, joka antaa lausuntoja, osallistuu asiantuntijana viranomaisneuvotteluihin ja antaa neuvontaa". Mikäli maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa kaavahankkeen aloitusvaiheessa, yleensä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, maakuntamuseo tuo esiin kunkin kaava-alueen mahdolliset kulttuuriympäristöarvot sekä niihin liittyvät mahdolliset selvitystarpeet. Käytännön tarkoituksena on varmistaa kulttuuriympäristöarvojen huomioiminen lain vaatimalla tavalla sekä tukea kaavaprosessin sujuvuutta mahdollisimman aikaisessa vaiheessa annetulla tiedolla. 

Päiväniemen ranta-asemakaavan ehdotus toimitettiin asianmukaisesti lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseoon. 23.1.2020 päivätyssä lausunnossaan (DIAR: 786/2019) maakuntamuseo totesi, että itse Päiväniemen leirikeskuksella on sellaista potentiaalista kulttuurihistoriallista arvoa, että kaavahankkeen lähtötiedoiksi ja kaavan vaikutusten arvioimiseksi tarvitaan selvitys Päiväniemen leirikeskuskokonaisuuden historiasta, ominaispiirteistä ja rakennetun ympäristön arvoista. Vasta näiden tietojen avulla Pirkanmaan maakuntamuseo katsoi voivansa ottaa kantaa asemakaavaehdotukseen. Lisäksi maakuntamuseo piti mahdollisena, että kaava-alueelta, erityisesti sen rakentamattomista osista, löytyisi vielä tuntemattomia esihistoriallisia tai historiallisen ajan muinaisjäännöksiä tai muita arkeologisia kulttuuriperintökohteita. Näin ollen maakuntamuseo katsoi, että kaavan laatimista varten tulee tehdä myös arkeologinen inventointi, jossa selvitetään, sijaitseeko alueilla kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita maankäytössä huomioon otettavia arkeologisia suojelukohteita. Korjattu kaavaehdotus täydennettyine selvitysaineistoineen pyydettiin toimittamaan lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseoon. Valkeakosken kaupunginhallitus on kuitenkin 3.3.2020 hyväksynyt Päiväniemen ranta-asemakaavaehdotuksen ilman maakuntamuseon esittämiä täydennyksiä.

Maakuntamuseon perusteet selvitysten täydentämisvaateisiin

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta kaupunki on tukeutunut Valkeakosken arkeologiseen osainventointiin vuodelta 1999, joka on vanhentunut ja joka on sisältänyt niin laajan alueen, että ainoastaan silloin tiedossa olevilla kohteilla on käyty. Valkeakoskelle on tullut sen jälkeen uusia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Maakuntamuseoon tulee myös satoja uusia ilmoituksia joka vuosi mahdollisista muinaisjäännöksistä ja irtolöydöistä.

Museoviraston ohjeiden mukaa arkeologista inventointia on syytä edellyttää alueilla: joita ei ole koskaan inventoitu ja joilla voidaan olettaa olevan aiemmin tuntemattomia kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita kulttuuriperintökohteita, joiden inventointi on yli 10 vuotta vanha, joista historiallisen ajan muinaisjäännösten/kulttuuriperintökohteiden tiedot puuttuvat, joista vedenalainen kulttuuriperintö on inventoimatta ja jos kohteissa on muinaisjäännösrekisterissä vain pistemäinen tieto, eikä laajuutta tunneta. Mikäli yleiskaavaa varten on tehty ainoastaan yleisinventointi muuttuvan maankäytön alueilla ja kaavaan on sen perusteella merkitty kohteiden rajaukset, voi olla tarpeen edellyttää asemakaavaa varten näillä alueilla tarkkuusinventointia. Tarkkuusinventointi tehdään, kun tarvitaan täsmällistä tietoa kohteen tai tiettyyn kokonaisuuteen liittyvien kohteiden laajuudesta, rakenteesta, säilyneisyydestä, tyypistä ja suhteesta ympäröivään luonnon-ja kulttuuriympäristöön.

Vuoden 1999 inventointi on vanhentunut, eikä siinä oteta nykyisiä vaatimuksia huomioon. Valkeakosken kaupunki ei voi tukeutua siihen jatkossa kaava-asioissa. Tämä tieto tulee välittää kaikille Valkeakosken kaupugin virkamiehille, jotka ovat tekemisessä kaavoituksen ja lupa-asioiden kanssa.

Rakennetun ympäristön ja maiseman osalta kaava-alueella ei Pirkanmaan maakuntamuseon käytettävissä olevien tietojen mukaan ole laadittu lainkaan selvitystä. Kaava-alue ei sisälly valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaiksi todettuihin alueisiin, mutta kyseisten selvitysten tarkastelutason huomioiden niitä ei voida pitää riittävinä todentamaan alueen kulttuuriympäristöarvojen tilannetta, vaan kaavahankkeessa tulee erikseen arvioida paikallisten kulttuurihistoriallisten arvojen mahdollinen olemassaolo. Pirkannmaan maakuntamuseo toi jo lausunnossaan esiin, että 1954 rakennetulla leirikeskuksella on lähtökohtaisesti historiallista arvoa osana Valkeakosken seurakunnan toiminnan ja kaupunkilaisten vapaa-ajan vieton historiaa. Varhaiset leirikeskukset ovat rakennustyyppinä katoamassa leiritoiminnan tilavaatimusten muuttuessa, joten yksittäisen kohteen merkitys saattaa kasvaa rakennustyypin harvinaistuessa rakennuskannassamme. Leirikeskuksista  rakennustyyppinä ei ole juurikaan tutkimustietoa, joten tilanteen arvioiminen on haastavaa. Olemassa olevien leirikeskusrakennusten rakennushistorialliset arvot onkin syytä selvittää ennen niiden purkamisen mahdollistavaa päätöstä. Kaavaselostuksessa ei kuitenkaan ole perustellusti arvioitu leirikeskuksen rakennetun ympäristön arvoja tai tarjottu sellaisia lähtötietoja, joiden perusteella asiaa olisi voinut tarkemmin arvioida. Päiväniemen leirikeskuksen maisemallista arvoa on mahdotonta arvioida käytettävissä olevan materiaalin perusteella, mutta maakuntamuseo katsoi, että rannassa sijaitsevana päärakennuksella voi mahdollisesti olla myös maisemallista arvoa.

Johtopäätökset

Pirkanmaan maakuntamuseon tutkija tarkasti Päiväniemen kaava-alueen 20.3.2020, valokuvasi rakennukset ja tarkasti maaston. Alueelta ei havaittu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä, mutta koska alueelle ei ole tehty inventointa, se on yhä mahdollista. Jos kaivutöiden yhteydessä tavataan nokista tai palanutta maata, hiiltä, kiveystä, kivi- tai tiilimuurausta, lahonnutta puuta, muita merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä tai arviolta yli 100 vuotta vanhoja esineitä, tulee työt kyseiseltä kohdalta keskeyttää ja ilmoittaa asiasta välittömästi Pirkanmaan maakuntamuseoon (Muinaismuistolaki 14 ja 16 §).

Leirikeskuksen rakennuskannan todettiin maastokäynnillä ja sen aikana kerättyjen aineistojen perusteella edustavan hyvällä tavalla aikansa leirikeskusrakentamista. Erityisesti päärakennuksessa on nähtävissä sotienjälkeisen, detaljitasolla romantisoidun  modernismin piirteitä. Puisessa rakennuksessa on harjakatto ja luonnonkivipintaiset perustukset. Sitä kiertää kahdelta sivulta erilaisiin ryhmiin jaettujen pilarien ja niiden välisten, luononmuotoja säilyttäneiden kaiteiden rajaama terassi. Rakennuksessa on hiljan tehty ovi- ja ikkunamuutoksia. Alustavan tarkastelun perusteella rakennuksella voidaan todeta olevan historiallista ja rakennusperinteistä arvoa, ja sen säilyttäminen on lähtökohtaisesti suotavaa.

Pirkanmaan maakuntamuseo pitää Valkeakosken kaupungin toimintaa Päiväniemen ranta-asemakaavaprosessissa erittäin moitittavana. Valkeakosken kaupunki ei ole riittävällä tavalla huomioinut kaava-alueen kulttuuriympäristöön liittyviä selvitysvelvoitteita eikä alueellisena vastuumuseona toimivan Pirkanmaan maakuntamuseon niihin liittyvän lausunnon sisältöä. Tästä huolimatta Pirkanmaan maakuntamuseo on tässä tapauksessa päättänyt olla valittamatta kaavan hyväksymispäätöksestä. Valkeakosken kaupungin tulee kuitenkin tutustua selvitystarpeiden perusteluihin ja kiinnittää jatkossa toiminnassaan paremmin huomiota kulttuuriympäristön arvojen huomioimiseen osana kaavoitusprosesseja.