Vanhempaa rakennuskantaa edustaa siirtolapuutarhan keskelle jäänyt Kartanon tilan pihapiiri, josta on säilynyt asuinrakennus, sauna ja puimala. Rakennukset ovat siirtolapuutarhan käytössä. Kartanon entinen asuinrakennus on pohjakaavaltaan paritupa. Rakennuksessa on betonisokkeli, hirsirunko ja punaiseksi maalattu peiterimavuoraus. Ikkunat ovat 1-ruutuiset 1960-luvulta. Satulakatto on katettu kolmiorimalla ja huovalla. Säilynyttä materiaalia ovat peiliovet ja tiiliuuni. Myöhemmin tehty betonisokkeli on vaurioittanut vuorauksen alaosaa. Asuinrakennus on rakennettu ilmeisesti 1800-luvulla. Rakennusta on muutettu 1930-luvulla. Pihapiiriin on rakennettu vuonna 1989 kerhotalo puretun navetan paikalle. Puimalaa kunnostetaan yhteiskäyttöön.

Mökit ovat ns. norjalaismallia ja ne suunnitteli Eeva Uotila. Mallista puuttuu päätyräystäs, joskin nykyisin sen lisäämiseen on annettu lupia. Rakennuksia sitovat tietyt säännöt. Pohjapinta-ala on 5.40x5.40 metriä ja korkeus 5.2 metriä. Satulakaton väriksi ja materiaaliksi on määrätty musta ja huopa. Rungon värin saa valita, nurkkalautojen on oltava valkoiset. Jos mökkejä verrataan vanhempiin ovat ne selkeästi tukevammin tehtyjä ja tilavampia. Myös mukavuuksia on enemmän mm. saunoja.

Mökit ovat rakennettu betonilaatalle. Rankorakenteinen runko on vuorattu vaakalaudoituksella. Värejä on laaja skaala. Yleisiä ovat punainen, keltainen ja vihreä, myös uusia pastellivärejä esiintyy. Satulakaton yleisin katemateriaali on huopa ja kolmiorima, myös erilaiset palahuovat ovat yleisiä. Rakennukseen kuuluu usein pulpettikattoinen kuisti. Pihoissa on nurmikkoa, marja- ja koristepensaita. Lisäksi on kukka- ja kasvimaita. Tontin rajalla on usein pensasaita. Rakennukset ovat tonttien keskellä suorissa riveissä. Rivissä rakennukset ovat aina samoin päin. Vaihtelevuutta on tuotu kääntämällä joka toisen rivin rakennukset pääty tai sivu tielle päin.

Siirtolapuutarhaa ympäröi asumattoman metsäalueen lisäksi Kartanon ja Luhtaan tilojen pellot ja järvimaisema. Länsipuolella on pellon takana Luhtaan tilakeskus. Lähisaarissa on kesämökkejä. Samoin siirtolapuutarhan ja Jyväskyläntien väliin jäävällä rannalla on runsaasti kesämökkejä. Ulkoilupolku ohittaa siirtolapuutarhan eteläpuolelta.

Uusi paikka sijaitsi Näsijärven rannalla, keskellä Niihaman metsäaluetta. Paikalla oli Pappilan Kartanon tila, jonka kaupunki osti 1960-luvulla. Siirtolapuutarhan keskus tuli vanhaan tilakeskukseen. Pihapiirissä olivat asuinrakennus, navetta, puimala ja saunarakennus. Näistä navetta on purettu ja paikalla on nykyinen kerhotalo (1989) Muuton yhteydessä tapahtui myös sukupolven vaihdos, kun osa entisistä ei halunnut jatkaa toimintaa. Mukaan tuli nuorempaa polvea. Uusi aika näkyi myös rakentamisessa, joka poikkesi entisestä. Rakennusmääräykset ja rakentamisen samanaikaisuus tekivät alueesta tyylillisesti yhtenäisen.

Hyvän kontrastin muodostavat kolme Hatanpäältä siirrettyä museomökkiä. Rakennukset ovat vuodelta 1924 ja niiden mittakaavassa ja materiaaleissa näkyy hyvin menneen ja nykypäivän ero siirtolapuutarhamökeissä.

Kartano on pappilan entinen torppa ja se perustettiin 1800-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Peltoaukean toisella puolella on saman historian omaava Luhtaan tilakeskus.