Paikallisesti arvokas.

Ulkoasultaan hyvin säilynyt Honkahovi on kulttuurihistoriallisesti arvokas sen edustaessa Kuhmoisten kirkonkylässä suomalaista tanssilavakulttuuria, joka voimistui erityisesti sotien jälkeen. Alkuperäinen ja mielenkiintoinen piirre rakennuksessa on vilvoittelukatos tulisijoineen. Vieläkin toiminnassa oleva tanssilava on myös maisemallisesti merkittävällä paikalla valtatie 24 varrella.

Tanssilava Honkahovi on vuonna 1967 valmistunut huvilava. Se sijaitsee valtatien 24 varrella Kuhmoisten kirkonkylän pohjoispuolella mäntykankaalla. Rakennuksen läheisyydessä sijaitsee Kuhmoisten kunnan uusi Nuutinrinteen teollisuusalue ja sen muutama teollisuusrakennus. Lisäksi Honkahovin lähistöllä sijaitsee asuinrakennuksia.

Rakennus on pulpettikattoinen, betonianturoilla seisova yksikertainen puurakennus. Laajennuksen perustus on toteutettu betonilaattojen päälle muuratuilla kevytsoraharkoilla. Betonianturoiden välit on verhottu valkoiseksi maalatulla laudalla. Rakennuksen kantavina rakenteina ovat ulkoseinät ja niiden vinotuet, jotka kannattavat yhdessä kattopalkkeja. Rakennus on verhottu pystysuuntaisella laudoituksella, joka on maalattu punaiseksi. Räystäslinjat ja nurkat ovat valkoiset. Katon materiaalinan on pelti. Etujulkisivussa nauhamaisen ikkunan yläpuolella verhouksena on poimutettu ja suora pelti. Rakennuksen etelänurkassa sijaitsee kiinteä lipunmyyntikoju. Lounaisjulkisivusta eroaa vilvoittelukatos, jossa on varasto ja tulisija. Lipunmyyntikojun ja vilvoittelukatoksen rajaama-alue on lisäksi aidattu. Vilvoittelukatoksen takana sijaitsee luiska sisälle.

Etujulkisivussa sijaitsee tanssilattialle valoa antava nauhaikkuna, jonka vieressä sijaitsee toinen rakennuksen liukuovista. Toinen sisäänkäynti sijaitsee vilvoittelukatoksen vieressä lounaisjulkisivussa. Artistien sisäänkäynti sijaitsee rakennuksen koillissivustalla, josta on suora pääsy niin esiintymislavalle kuin pukuhuoneeseenkin. Etuosan nauhaikkunan lisäksi rakennuksessa on ikkunoita ainoastaan takajulkisivussa: ravintolan kohdalla ikkunat muodostavat nauhamaisen elementin, kun taas WC-tilojen kohdalla ikkunat ovat yksittäisiä.

Sisätiloja hallitsee suuri tanssilattia. Esiintymislava on rakennuksen koillisseinällä korotetulla alueella. Sen vieressä on artistin pukuhuone ja nurkassa yleiset WC-tilat, joiden jatkona luoteiseinällä sijaitsee myyntitiski keittiöineen . Loput korotetusta alueesta on ravintolaa, jollainen rakennuksessa on ollut alusta lähtien.

Voimistelu- ja urheiluseura Kuhmoisten Kumu Ry on perustettu tammikuussa 1934. Seuran tarkoituksena oli jäsentensä ruumiillisen kunnon ja henkisen vireyden kehittäminen ja ylläpitämisen avulla kasvattaa heistä työkykynsä ja henkisten ominaisuuksiensa puolesta yhteiskunnalle hyödyllisiä kansalaisia, tarjota heille terveitä vapaa-ajan harrastuksia sekä edistää toiminta-alueellaan seuran tarkoituksen mukaista toimintaa.

1920- ja 1930-luvulla tanssiminen oli harvinainen ajanviettotapa, koska seurat halusivat kehittää jäseniensä sivistystasoa ja tanssia pidettiin moraalisesti arveluttavana. Esimerkiksi tanssi poistettiin Pihlajalahden Nuorisoseuran kuukausikokouksista, ja sallittiin vain vuosikokouksissa ja pikkujouluissa 1920-luvun alussa. 1930-luvun alussa myös huvilupa rajoitti tanssia: iltamat täytyi päättää viimeistään puolilta öin ja tanssia sai olla korkeintaan kaksi tuntia. 1930-luvun lopulla tanssin osuus huvittelutapana lisääntyi. Nuorisoseuroissa ja työväenyhdistyksissä järjestettiin tansseja enemmän kuin ennen. Varsinainen tanssi-into alkoi marraskuussa 1944, kun sotien aikainen tanssikielto päättyi. Sotien jälkeiseen tanssi-intoon vastattiin rakentamalla lavoja. Säännöstelykaudella lavan rakentaminen oli helpompi toteuttaa kuin seurantalo. Sopivia paikkoja tanssilavoille oli luonnonkauniilla paikkakunnalla runsaasti. Kuhmoisten tanssilavoja olivat esimerkiksi: Ruolahden työväen yhdistyksen lava (1920-luku), Pihlajalahden työväenyhdistyksen lava (1945), Pataveden pienviljelijäyhdistyksen lava (1945) ja Korkeen pienviljelijäyhdistyksen lava (1950-luku).

Myös Voimistelu- ja urheiluseura Kumu ry:n Harmoisten osasto järjesti heti ensimmäisestä toimintavuodestaan 1945 lähtien ahkerasti tansseja esimerkiksi työväentalolla ja nuorisotalolla. Harmoislaiset harkitsivat myös oman lavan rakentamista Pippurin sillan lähelle, mutta nuorisoseuran vastustaessa siitä luovuttiin. Tanssiinto ei osoittanut laantumisen merkkejä vielä 1950-ja 1960-luvulla. Kuhmoisten nuorisoseuralaisten varsinainen tanssibuumi alkoi Pälsilänharjun lavalta 1950-luvun lopulla. Seuraavan vuosikymmenen puolivälissä seuran varat eivät riittäneet lava ylläpitoon, joten lava purettiin ja myytiin polttopuiksi.

Vuonna 1966 Kuhmoisten Kumu vuokrasi tontin tanssilavaa varten Gallus Hovilan perikunnalta. Perikunnan edustajan Niilo Hovilan kanssa sovittiin vuokra-ajaksi kymmenen vuotta. Maa-ala sijaitse kolme kilometriä kirkonkylästä Jämsään päin. Tonttia alettiin heti raivata, mutta tanssilavan suunnittelutyöt veivät hetken. Maalikuussa 1967 haki Voimistelu- ja urheiluseura Kuhmoisten Kumu Ry lupaa huvilavan rakentamiseen. Pulpettikattoisen, neliönmallisen rakennuksen oli suunnitellut Kuhmoisten rakennustarkastajana toiminut rakennusmestari Leo Korhonen. Luvan saatuaan rakennustöihin ryhdyttiin heti. Rakennustyöt suoritti Tapio Mustapään porukka Kuhmoisista. Tapio Mustapää kuului Kumun johtokuntaan. Apuna rakennustöissä oli Ossi Viidan mukaan paikkakunnan eri yhdistykset ja kuorma-autoilijat. Rakennusluvan mukaan lava pystytettiin puisista täyselementeistä, ja neliöitä siihen tuli 545 kappaletta.

Toukokuussa 1967 lava nimettiin Honkahoviksi. Yksikertaisessa lautaverhotussa ja ikkunanauhan omaavassa rakennuksessa oli sisäänkäynti kahdessa julkisivussa, kaakossa ja lounaassa. Lounaisen sisäänkäynnin viereen suunniteltiin vilvoittelukatos, jossa oli tulisija, peilihuone ja varasto. Sisälle mentäessä vasemmalla oli myyntitiski ja oikeassa nurkassa (etelänurkka) oli kulmittain pieni esiintymislava ja pukuhuone. Luoteis- ja koillisseinää kiersi korotettu ravintola muun lattiapinta-alan jäädessä tanssia varten. Toisen sisäänkäynnin yhteydessä sijaitsi vielä peilisali ja vaatesäilö. Eino Grönin tähdittämiä avajaisia pidettiin kesäkuussa 1967.

Alkuvuosina tanssilavasta ei tuntunut tulevan sellaista rahasampoa kuin oli odotettu. Vuonna 1969 Honkahovi tuotti tappiota vajaat 4 000 mk, koska paikka oli rakennettu osittain velkarahalla. Lainaa oli 30 000 markkaa, ja sen korkomenot ja hoito painoivat seuran taloutta. Honkahovin tilanne muuttui, kun lainan takaajat päättivät tehdä Kumulle palveluksen ja maksoivat lainan pois. Kun Honkahovilla alkoi mennä paremmin 1970-luvulla, maksoi Kumu velan takaajille. Jo kesäkausi 1970 oli menestys, kun tanssi- ja ravintolatulot olivat yli 8 000 markkaa. Honkahovilla oli hyvä maine myös rauhallisena tanssipaikkana, koska järjestyshäiriöt olivat harvinaisia. Kuhmoisten Kumu osti Honkahovin maa-alan itselleen vuonna 1978.

Kuhmoisissa tanssit jatkuivat Honkahovin lisäksi seurojentaloilla. Osan tansseista lopetti kuitenkin kova kilpailu, esimerkiksi kirkonkylän työväentalolla tanssitoiminta loppui vuonna 1965 kannattamattomana. Syyksi epäiltiin parkkitilan puutetta, kiristyneet vaatimukset (esimerkiksi sisä-WC) ja seuran jäsenten korkeaa keski-ikää. Lisäksi nuori väki muutti pois Kuhmoisista, jolloin uusia jäseniä ei saatu mukaan toimintaan.

Tasan kaksikymmentä vuotta Honkahovin valmistumisen jälkeen sitä laajennettiin. Vuonna 1987 Kuhmoisten Kumun itse toteuttama laajennus toi lisäneliöitä taka- eli luoteisseinälle ja osittain myös koillisseinälle. Rakennuksen pinta-ala kasvoi 110 neliöllä, ja suunnittelija oli kotoisin Kuhmoisista (J. J.?). Laajennuksen tarpeen aiheuttivat toiminnalliset muutokset. Vanha esiintymislava oli pieni ja rakennuksessa ei ollut WC-tiloja. Eteläkulmassa ollut esiintymislava purettiin, ja orkesterin paikka siirtyi koillisseinälle, korotetun ravintolan alalle. Koillisseinälle rakennettuun laajennukseen tuli esiintyjän pukuhuone ja sisäänkäynti. Pohjoisnurkkaan rakennettiin WC-tilat, jolloin rakennus liittyi myös vesi- ja viemäriverkostoon. Vilvoittelukatoksen sisäänkäynnin vierestä, länsinurkasta poistui myyntitiski ja alueesta tehtiin korotettua ravintola-alaa. WC-tilojen viereen rakennettiin myyntitiski huoltotiloineen. Lipunmyyntikoju rakennettiin ulos lounaisjulkisivulle, nykyiselle paikalle. Vilvoittelukatoksen peilisali ja varasto muutettiin kokonaan varastoksi. Myös sisätiloista poistettiin peilisali ja vaatesäilö toisen sisäänkäynnin vierestä. Vilvoittelukatoksen taakse rakennettiin luiska, josta pääsi ravintolan tasanteelle (esteettömyys).

Honkahovin toiminta on ollut välillä vilkkaampaa, välillä vähäisempää. Honkahovin alkuaikoina lavan tanssiyleisö oli lähinnä paikallisia, mutta Kuhmoisten väkiluvun vähennyttyä ja kesäasukkaiden lisäännyttyä muodostui Honkahovista yhä enemmässä määrin kesäasukkaiden kohtauspaikka. Siten Honkahovi vältti monien muiden kuhmoistaisten tanssilavojen kohtalon, purkamisen. Vuonna 2009 Honkahovissa kuvattiin Kesäillan valssit -nimistä televisio-ohjelmaa, jota varten lavaa vähän remontoitiin. Se muun muassa maalattiin ulkopuolelta, uusittiin ikkunapuitteet ja asennettiin paneelit sisäseiniin. Tanssilava on vieläkin toiminnassa.