Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa Tampereella Vellamonkatu 2:ssa olevan entisen rautatieläisten seuraintalo Morkun suojelua koskevasta esityksestä. Hakija esittää rakennuksen suojelua Rakennusperinnön suojelua koskevan lain nojalla. Maakuntamuseo on useaan otteeseen ottanut kantaa ko. rakennuksen säilyttämiseen niin aluetta koskevassa asemakaavaprosessissa (viimeisin lausunto uudistetusta kaavaehdotuksesta diar. 485/2013) kuin sen jälkeen vireille saatetuissa purkamislupaprosesseissa (diar.204/2016 ja diar.541/2016). Maakuntamuseo ei ole puoltanut ko. rakennuksen purkamiseen johtavaa asemakaavaa eikä viimeisintä Morkulle haettua purkamislupaa, sillä asemakaavassa purkamisen edellytyksenä oli vieressä olevan ns. tavara-aseman siirtäminen Morkun paikalle, mistä sittemmin luovuttiin.

Seuraintalo Morkku on arkkitehti Bruno Granholmin suunnittelema ja edusti alkuperäisasussaan hienostunutta rakentamisajalleen ja Granholmille tyypillistä kansallisromanttista puuarkkitehtuuria. Seuraintalo Morkku rakennettiin rautatieläisten virkistystoiminnan käyttöön talkoilla ja sen sosiaalihistoriallinen arvo on erityinen. Morkkua on uudistettu suhteellisen paljon ja ulkoasusta on vaikea tunnistaa alkuperäisen arkkitehtuurin perusratkaisua mm. 1900-luvun puolivälissä tehdyn laajennuksen vuoksi. Sen sijaan rakennuksen sisällä on säilynyt vanhojen rakennusosien lisäksi rakennuksen toiminnan kannalta keskeisin tila; sali näyttämöineen. Toisaalta eri toimintavaiheissa syntynyt rakennuksen ajallinen kerrostuneisuus lisää rakennuksen historiallista arvoa, vaikka rakennushistoriallinen merkitys on kaventunut. Morkulla on erityinen merkitys osana vielä jäljellä olevaa historiallisten, Tampereen ratapiha-alueeseen liittyvien rakennusten muodostamaa kokonaisuutta. Morkun vieressä oleva rautatieläisten puurunkoinen asuinrakennus vuodelta 1902 on osoitettu em. asemakaavassa suojeltavaksi, kuten myös ratavarteen sijoittuvat tiilirunkoiset asuinkerrostalot; vuodelta 1925 oleva Kastinlinna ja vuodelta 1923 oleva Lompanlinna.

Alueella on vireillä asemakaavan muutosprosessi, minkä yhteydessä tulisi huolehtia, että historiallisten rakennusten muodostama kulttuurihistoriallinen ympäristö huomioidaan kokonaisuutena ja ympäristön muutokset toteutetaan laadukkaasti ja siten, että rakennukset voivat säilyttää arvokkaat piirteensä. Ratapiha-alueen rakennukset: erityisesti tavara-asema, Morkku ja rautatieläisten entiset asuinrakennukset ovat sidoksissa toisiinsa toiminnallishistoriallisesti. Ideaaliratkaisussa rakennusten yhteys toisiinsa säilyy ja rakennukset voidaan mieltää osaksi historiallista rautatiealuekokonaisuutta, jossa jossa alueen historiallinen ydin muotoutuu seuraintalo Morkun ympärille. Lähtökohtaisesti maakuntamuseo katsoo, että seuraintalo Morkun suojelu olisi ensisijaisesti tapahduttava asemakaavoituksen yhteyessä huomioiden alueen arvot kokonaisuutena. Asemakaavan tavoitteeksi on kuitenkin asetettu edellä esitetyn vastaisesti seuraintalo Morkun purkaminen, vaikka tavara-aseman siirrosta on luovuttu.

Edellä esiintuodut seikat ja vireillä olevan asemakaavanmuutoksen tavoiteasettelu huomioon ottaen, Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että mikäli seuraintalo Morkun säilyttäminen ja suojeleminen ei ole mahdollista asemakaavoituksen keinoin, rakennusperinnön suojelusta annetun lain käyttö rakennuksen säilymisen turvaamiseksi on puollettavissa.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa Tampereella Vellamonkatu 2:ssa olevan entisen rautatieläisten seuraintalo Morkun suojelua koskevasta esityksestä. Hakija esittää rakennuksen suojelua Rakennusperinnön suojelua koskevan lain nojalla. Maakuntamuseo on useaan otteeseen ottanut kantaa ko. rakennuksen säilyttämiseen niin aluetta koskevassa asemakaavaprosessissa (viimeisin lausunto uudistetusta kaavaehdotuksesta diar. 485/2013) kuin sen jälkeen vireille saatetuissa purkamislupaprosesseissa (diar.204/2016 ja diar.541/2016). Maakuntamuseo ei ole puoltanut ko. rakennuksen purkamiseen johtavaa asemakaavaa eikä viimeisintä Morkulle haettua purkamislupaa, sillä asemakaavassa purkamisen edellytyksenä oli vieressä olevan ns. tavara-aseman siirtäminen Morkun paikalle, mistä sittemmin luovuttiin.Seuraintalo Morkku on arkkitehti Bruno Granholmin suunnittelema ja edusti alkuperäisasussaan hienostunutta rakentamisajalleen ja Granholmille tyypillistä kansallisromanttista puuarkkitehtuuria. Seuraintalo Morkku rakennettiin rautatieläisten virkistystoiminnan käyttöön talkoilla ja sen sosiaalihistoriallinen arvo on erityinen. Morkkua on uudistettu suhteellisen paljon ja ulkoasusta on vaikea tunnistaa alkuperäisen arkkitehtuurin perusratkaisua mm. 1900-luvun puolivälissä tehdyn laajennuksen vuoksi. Sen sijaan rakennuksen sisällä on säilynyt vanhojen rakennusosien lisäksi rakennuksen toiminnan kannalta keskeisin tila; sali näyttämöineen. Toisaalta eri toimintavaiheissa syntynyt rakennuksen ajallinen kerrostuneisuus lisää rakennuksen historiallista arvoa, vaikka rakennushistoriallinen merkitys on kaventunut. Morkulla on erityinen merkitys osana vielä jäljellä olevaa historiallisten, Tampereen ratapiha-alueeseen liittyvien rakennusten muodostamaa kokonaisuutta. Morkun vieressä oleva rautatieläisten puurunkoinen asuinrakennus vuodelta 1902 on osoitettu em. asemakaavassa suojeltavaksi, kuten myös ratavarteen sijoittuvat tiilirunkoiset asuinkerrostalot; vuodelta 1925 oleva Kastinlinna ja vuodelta 1923 oleva Lompanlinna.Alueella on vireillä asemakaavan muutosprosessi, minkä yhteydessä tulisi huolehtia, että historiallisten rakennusten muodostama kulttuurihistoriallinen ympäristö huomioidaan kokonaisuutena ja ympäristön muutokset toteutetaan laadukkaasti ja siten, että rakennukset voivat säilyttää arvokkaat piirteensä. Ratapiha-alueen rakennukset: erityisesti tavara-asema, Morkku ja rautatieläisten entiset asuinrakennukset ovat sidoksissa toisiinsa toiminnallishistoriallisesti. Ideaaliratkaisussa rakennusten yhteys toisiinsa säilyy ja rakennukset voidaan mieltää osaksi historiallista rautatiealuekokonaisuutta, jossa jossa alueen historiallinen ydin muotoutuu seuraintalo Morkun ympärille. Lähtökohtaisesti maakuntamuseo katsoo, että seuraintalo Morkun suojelu olisi ensisijaisesti tapahduttava asemakaavoituksen yhteyessä huomioiden alueen arvot kokonaisuutena. Asemakaavan tavoitteeksi on kuitenkin asetettu edellä esitetyn vastaisesti seuraintalo Morkun purkaminen, vaikka tavara-aseman siirrosta on luovuttu.Edellä esiintuodut seikat ja vireillä olevan asemakaavanmuutoksen tavoiteasettelu huomioon ottaen, Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että mikäli seuraintalo Morkun säilyttäminen ja suojeleminen ei ole mahdollista asemakaavoituksen keinoin, rakennusperinnön suojelusta annetun lain käyttö rakennuksen säilymisen turvaamiseksi on puollettavissa.