Paikallisesti arvokas.

Kaukolanmäen koulukeskukseen liittyy paljon Kuhmoisten koulu- ja sivistyshistoriaa. Koulukeskuksen alueelle on rakennettu liikuntahallien lisäksi myös paljon urheilu- ja leikkialueita, jolloin alueesta on muodostunut myös urheilun ja vapaa-ajan aluetta.

Alueella voi havaita eri vuosikymmenten rakentamisen ilmiöitä. Vanha yhteiskoulu liikuntasaleineen edustaa 1960-luvun arkkitehtuurin ihanteita ja rakennustekniikkaa. Pajarakennuksen ja ala-asteen hahmossa näkyy 1990-luvun ilmiö tasakattojen muuttamisesta harja- tai aumakatoiksi eli sen ajan tietämys hyvästä tasakaton korjauksesta. Uudessa liikuntasalissa puolestaan näkee rakennustekniikan kehityksen, jonka avulla on aikaansaatu entistä suuremmat tilat.

Kokonaisuus muodostaa maisemallisesti merkittävän alueen Ala-Karkjärven pohjoispuolelle seututeiden varteen.

Ala-Karkjärven pohjoisosassa, Länkipohjantien ja Velisjärventien risteyksen lähellä sijaitsee Kuhmoisten koulukeskus. Kokonaisuutta kutsutaan myös Kaukolanmäeksi. Koulukeskuksen lähellä sijaitsee valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö Päijälänraitti, joka jatkuu pohjoisemmaksi vanhan asutuksen ja 1980-luvun asuinalueena sekoituksena. Vanhaa asutusta löytyy myös koulukeskuksen etelä- ja länsipuolelta. Koulukeskuksen eteläpuolella sijaitsee muun muassa vanha Takalan maatila peltoineen.

Kaukolassa koulutoiminta alkoi vuonna 1956 vanhassa Kaukolan tilan päärakennuksessa, jonka kunta oli lahjoittanut yhdistyksen voimin perustetulle yhteiskoululle (oppikoulu). Koulukeskuksen alue muuttui 1960-luvun kuluessa, kun alueelle rakennettiin uusia koulurakennuksia. Koulukeskuksen alueella sijaitsee yläaste ja lukiorakennus (vanha yhteiskoulu 1960, 1963), kansakouluksi vuonna 1969 rakennettu ala-aste sekä verstastiloja ja erityisluokkia sisältävä pajarakennus (1968). Yläaste ja lukiorakennuksen yhteyteen valmistui betonirunkoinen punatiilellä verhottu liikuntahallisiipi vuonna 1998. Kaukolan tilan vanhat rakennukset ja koulurakennukset on purettu.

Koulukeskuksen alueella sijaitsee myös paljon vapaa-ajan ja liikunnan ympäristöjä. Länkipohjantien suuntaisesti alueen itäreunassa sijaitsee hiekkapintainen kenttä ja ulkorakennus. Kentän ja koulurakennusten väliin jää tenniskenttä, leikkivälineitä ja skeittirata. Ala-asteen edessä sijaitsee asfaltoitu piha-alue, jonka reunoilla on koripallotelineet. Lisäksi koulun ympäristöön on viime vuosina rakennettu frisbeegolfkenttä. Koulun liikuntasalit ovat kuntalaisten ahkerassa käytössä. Yhteiskoulussa perustettiin myös vuonna 1962 oma urheiluseura, Kuhmoisten Yhteiskoulun Urheilijat, oppilaiden ollessa innokkaita urheilijoita. Hyvän alun jälkeen toiminta kuihtui runsas kymmenen vuotta myöhemmin.

(päivitys 9/2022 M. R.-L.)

Vuodesta 2004 alkaen kaikki Kuhmoisten koulut ovat toimineet samassa koulukeskuksessa. Kuhmoisten yhtenäiskoulun kolmessa rakennuksessa sijaitsevat esi- ja perusopetus ja lukiokoulutus ( Kuhmoisten yhtenäiskoulun lukio ja Kuhmoisten yhtenäiskoulu / Länkipohjantie 64 , 17800 Kuhmoinen ).

Uusi koulurakennus valmistui v. 2021 ( Arkkitehdit Oy Latva ja Vaara) ( luokat 5-9 ja lukio )

Arvoalueet ja kohteet: Pirkanmaan rakennetun ympäristön kohteet; Kaukolanmäen koulukeskus. Hanketieto Kuhmoisten modernin rakennusperinnön inventointi.

Kiinteistötietojärjestelmän mukaan Kaukolan tila on muodostettu isojaon perusteella vuonna 1852. Tuolloin tilan pinta-alaksi tuli noin 275 hehtaaria. Tämän jälkeen siitä on muodostettu pienempiä tiloja ja asuinpaikkoja sekä useampia tontteja 1960-luvulta eteenpäin. Kuhmoisten kunta osti Kaukolan tilan itselleen vuonna 1956.

Vuonna 1866 voimaan tuli kansakouluasetus, jonka myötä kansanopetuksen vastuu siirtyi kirkolta kunnille. Kuhmoisissa kiertokouluja oli järjestetty vuodesta 1859 lähtien. Kuhmoisissa ei hätäilty kansakoulua perustettaessa, mutta toimittiin kuitenkin voimakkaasti kansakoulujen puolesta. Kirkon ja kunnan toimesta perustettu Syrjänmäen eli kirkonkylän kansakoulu aloitti toimintansa vuonna 1881. Muut maaseudun kylissä olleet koulut perustettiin vuosien 1895–1919 aikana. Kuhmoisissa Koulun toimitilat vuokrattiin kirkonkylän vanhoista rakennuksista, mutta pian luokkahuoneet kävivät ahtaiksi. Vuonna 1891 valmistui kirkonkylään Syrjämäen koulu, joka oli suurin Kuhmoisten kouluista. Rakennusurakka oli suurin sitten kirkon rakentamisen jälkeen. Kansakouluasetuksen mukaan opettajan velvollisuudeksi tuli antaa vähintään yhtenä iltapäivänä viikossa opetusta kansakoulun päättäneille tai muille asiasta kiinnostuneille. Kuhmoisissa alettiin antaa jatko-opetusta syksyllä 1898, mutta vähäisen kiinnostuksen vuoksi opetus lakkasi vuotta myöhemmin. Uudelleen opetustyö käynnistyi vuonna 1913. Lainmukainen jatko-opetus koko Kuhmoisten kunnassa toteutui kuitenkin vasta 1940-luvulla.

Ennen vuoden 1921 oppivelvollisuuslakia Kuhmoisiin oli ehditty perustaa jo kymmenen koulua; vuonna 1927 Kuhmoisissa oli kouluja kolmetoista. Oppivelvollisuuslain mukaan jokaisessa kunnassa tuli olla sekä kaksivuotinen alakansakoulu ja nelivuotinen yläkansakoulu. Ala-kansakoulua pidettiin ensin Vekkailassa ja sitten kunnantalossa Hokkalassa. Uudisrakentamiseen ei haluttu ryhtyä, koska uskottiin muiden rakenteilla olevien koulujen ottavat osan oppilaista. Myös Syrjämäen koulu kärsi tilanahtaudesta jo 1920-luvun alussa. Kirkonkylän kouluolot paranivat paljon, kun vuonna 1929 valmistui uusi alakansakoulurakennus lähelle Syrjämäen koulua. Siihen sijoitettiin luokkahuone, keittola, alakoulun opettajan ja vahtimestarin asunnot sekä käsityösali.

Kuhmoisten edistyksellisyyttä ja halua opilliseen sivistykseen osoittaa se, että pitäjään puuhattiin oppikoulua jo vuonna 1927. Kun tästä luovuttiin, perustettiin niin sanottu kotikoulu, jossa yleensä saatiin keskikoulun ensimmäisen ja toisen vuosikurssin opetusta. Kotikoulu toimi Kuhmoisten Säästöpankin talossa Rauhalassa vuosina 1927–29, Korolan pappilassa ja Korppilassa. Tarvetta omaan opetukseen oli, koska etäisyydet lähimpiin oppikouluihin nousivat usein liian suuriksi.

Kansakoulutaloista tuli koko kylän valistuksen ja yhteisen rientojen kokoontumispaikkoja. 1930-luvulla koulussa alkoi toimia kouluhoitaja, ja hammaslääkäri kuntaan saatiin sotien jälkeen. Sotien jälkeen lähes kaikki Kuhmoisten koulut kärsivät tilanahtaudesta, kun siirtoväen lapset otettiin myös mukaan opetukseen ja syntyvyyskin kasvoi. Tilanahtaudesta huolimatta Syrjänmäelle ei rakennettu lisärakennusta, jota koulunjohtokunta esitti moneen kertaan kunnan päättäjille. Koululta puuttuivat kunnolliset liikunta- ja ruokailutilat. Koulun keittolaan mahtui ruokailemaan vain 40 koulu 176 oppilaasta, liikuntatunnit pidettiin ulkona ja suuremmat tilaisuudet Kuhmolassa. Kirkonkylän oppilaspaineen ajateltiin vähenevän perustamalla vastustuksesta huolimatta kirkonkylän pohjoisosaan uusi Karkjärven koulupiiri vuonna 1950.

Vuonna 1946 tuli laki kunnallisesta keskikoulusta, jolloin Kuhmoisissakin heräsi halu saada oma keskikoulu. Vaikeutena oli kuitenkin opetustilojen puute sekä opettaja- ja asuntolakysymykset. Kouluhallitus ei antanut lupaa edes kokeilujaksolle. Kun omaa keskikoulua ei saatu, Kuhmoinen maksoi oppilaspaikoista Jämsälle ja Vääksylle. Keskikoululle oli kuitenkin selvä tarve suuren oppilasmäärän vuoksi. Lopulta Kuhmoisiin perustettiin yksityinen keskikoulu kannatusyhdistyksen toimesta vuonna 1950. Koulu aloitti toimintansa neljä vuotta myöhemmin vuokratiloissa. Vuonna 1961 yhteiskoulu laajeni, kun aloitettiin lukio-opetus.

Uudet tilat löytyivät vuonna 1956 kunnan omistamasta Kaukolan tilan päärakennuksesta, joka sijaitsi nykyisen koulukeskuksen parkkipaikan alueen tuntumassa. Yhdistys teki rakennuksiin tarvittavat muutos- ja korjaustyöt omalla kustannuksella. Tilat kävivät ahtaiksi jo vuoden kuluttua. Päärakennuksen viereen rakennutettiin kevytrakenteisen kahden luokkahuoneen lisärakennus vuonna 1957. Uuden koulurakennuksen yhdistys rakennutti vuonna 1960. Yhteiskoulua laajennettiin kolme vuotta myöhemmin. Kuhmoisten kouluolot paranivat jälleen: rakennukseen tuli mm. ruokalatilat ja liikuntahalli. Lisäksi rakennuksen taakse valmistui työpajarakennus vuonna 1968 ja vuotta myöhemmin keskuspiirinkoulu, johon muutti Syrjämäen kansakoulu. Vanha kansakoulu rakennus jäi tyhjilleen.

Vuoden 1957 kansakoululaki tiesi kunnallisten kansalaiskoulujen perustamista. Aikaa kansalaiskoulun järjestämiseen annettiin syksyyn 1975 saakka. Kuhmoisissa kurssimainen kansakoulun päättäneiden opetus jatkui. Kansalaiskoulu ehti toimia Kuhmoisissa täysipainoisesti vajaat kymmenen vuotta, kunnes se lakkautettiin uuden peruskoulun tieltä.

Kuhmoisten väkimäärä kääntyi jyrkkään laskuun 1960-luvun puolen välin jälkeen, ja myös lasten määrä romahti. Tämä aiheutti monen juuri nykyaikaiseksi tehdyn koulun lakkauttamisen. Vuonna 1975 Kuhmoisissa siirryttiin peruskoulujärjestelmään, jolloin uusi kansakoulurakennus sai nimekseen peruskoulun ala-aste. Yhteiskoulurakennukseen sijoittui ylä-aste ja lukio. Tämän jälkeen Kaukolanmäelle on valmistunut uusi liikuntahalli vuonna 1998, ja ulkoliikunta-alueita. Viimeisenä Kaukolanmäen vanhoista koulurakennuksista purettiin vuonna 1995 vuonna 1957 rakennettu puukoulu. Vanhaa linja-autoasemaa, nykyistä ase- ja varusmuseota, vastapäätä ja Kuhmoisten nuorisotalon vieressä sijainnut Syrjämäen koulu purettiin 1970-luvun alussa uusien tiejärjestelyjen tieltä. Vanha alakoulurakennus on vielä olemassa; se muutettiin ja remontoitiin Nuorisotaloksi 1980-luvulla.

Kaukolanmäen koulurakennukset peruskorjattiin 1990-luvulla, jolloin muun muassa tasakatot muutettiin harjakatoiksi ajan vallinneiden käytäntöjen mukaisesti. Vuonna 1997–98 Kaukolan mäellä suoritettiin korjaus- ja muutostöitä, jolloin mm. yläaste ja lukio sekä pajarakennus peruskorjattiin. Samalla alueelle rakennettiin myös uusi jätekatos, ja rakentaminen huipentui uuden liikuntahalliosan valmistumiseen vuonna 1998. Viimeisimmän suuren rakennusvaiheen suunnitteli arkkitehti Kalle Nurminen Kuhmoisista.

Rakennusten alueella ei ole ollenkaan asemakaavaa.

päivitys 9/2022 M. R.-L.

Kaavatilanne: Yleiskaava valmisteilla, suojelutilanne määrittämätön

Kohde kuuluu vuoden 1989 inventointiin, jolloin siitä kerättiin tietoa kunnan omistamana kiinteistönä. Tuolloin kohde arviointiin historialliseksi ja rakennushistorialliseksi. Koulukeskuksen alueell oli vielä olemassa vuonna 1957 rakennettu parakkikoulu, joka purettiin vuonna 1995.