Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikon mukaisesta hankkeesta. Maakuntamuseo ilmoittaa olevansa osallisena hankkeessa ja toteaa lausuntonaan seuraavaa.

Killon omakotialueen vanhinta osaa koskeva aluesuunnitelma on alkuperältään Killon rakennussuunnitelma (1948), jonka on ajan myötä tulkittu muuttuneen rakennuskaavaksi (1959) ja edelleen asemakaavaksi (2000). Asemakaavan muutoksen tavoitteena on päivittää rakentamispaineen alaisen alueen asemakaava sellaiseksi, jossa on riiittävällä tavalla huomioitu kulttuuriympäristön suojelun vaatimukset ja mahdollisuudet laajentaa ja korjata vanhaa rakennuskantaa. Lisäksi on pidetty tärkeänä saada tietoa olevasta rakennuskannasta selvitysten muodossa ja laatia alueen identiteetin ylläpitämiseksi riittävän kattavat rakennustapaohjeet.

Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Pohjoiselta reunaltaan alue rajautuu Pyhäjärven ympäristön kehittämisvyöhykkeeseen, jonka määräyksen mukaan on muun muassa kiinnitettävä erityistä huomiota kulttuuriarvojen säilymiseen. Yleiskaavassa alue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuinalueeksi, jolla ympäristö säilytetään. Määräyksen mukaan on huomioitava, että rakentaminen soveltuu rakennustavaltaan ja sijainniltaan olemassa olevaan rakennuskantaan ja ympäristöön ja että olevat rakennukset ja rakenteet säilyvät. Urheilukentän seutu on urheilu- ja virkistyspalveluiden aluetta.

Asemakaavamuutoksen vaikutuksia arvioitaessa maakuntamuseo pitää myönteisenä OAS:n toteamusta, että muutosalueen kaupunkikuvallisia vaikutuksia arvioidaan asemakaavarajausta laajempana kokonaisuutena, joka käsittää koko Killon alueen. Ympäristövaikutusten arviointia varten on laadittu Killon alueen kulttuuriympäristöselvitys (Ramboll Oy 2020). Kokonaisuutena selvitystä voidaan pitää sellaisena asemakaavatason selvityksenä, joka antaa riittävän kuvan alueen rakennetun kulttuuriympäristön arvoista. Erityisen ansiokkaana maakuntamuseo pitää tontinkäyttöperiaatteiden ja rakennusten ja katutilan välisen suhteen analyysiä sekä yhtenäisen julkisivurytmin käsitettä ja sitä hyvin ilmentävien kokonaisuuksien esittämistä. Maakuntamuseo toivoo, että asemakaavassa huomioidaan nämä alueen yleisilmeeseen keskeisesti vaikuttavat tekijät.

Selvityksessä on myös ansiokkaasti tutkittu asuinrakennusten varta vasten tälle alueelle suunnitelluista talotyypeistä ja jälleenrakennusajan olosuhteista johtuvia omaispiirteitä, kuten pohjakaavaa, kerroslukua, julkisivumateriaaleja ja pihatiloja. Rakennustapaohje tulisikin perustaa näihin huomioihin. Maakuntamuseo toivoo erityisesti, että rakennustapaohjeessa käsitellään myös pihatilojen rakentamista ja pihan luonnetta alueen rakennushistoriallisena piirteenä.

Maakuntamuseo huomauttaa, että kulttuuriympäristöselvitys keskittyy Killon alueen asuinrakentamisen ominaispiirteisiin eikä siinä ole riittävästi huomioitu seuraavia alueen rakenteeseen vaikuttavia seikkoja: 1. aukiotilojen ja yleisten viheralueiden (kuten Killontori Killontorintien ja Killontien nivelkohdassa, vapaamuotoinen aukio Killontien ja Teivaantien risteyksessä, pihatien muodostama kolmio Vesarintien keskivaiheilla, Killon pallokenttä) luonne ja merkitys alueen maisemakuvassa, 2. alkuperältään kaupallisten tilojen sijainti tonttirakenteessa ja 3. alueen sisäisten korkeuserojen vaikutus tonttien välisiin näkymiin. Maakuntamuseo toivoo selvitystä täydennettävän näiltä osin.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta huomautettavaa. Kaavaselostuksessa on syytä mainita kaava-alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsevat, yleiskaavaan merkityt arkeologiset kohteet.

Asemakaavaluonnos rakennustapaohjeineen ja selvitystä täydentävine tietoineen pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten.

Killon omakotialueen vanhinta osaa koskeva aluesuunnitelma on alkuperältään Killon rakennussuunnitelma (1948), jonka on ajan myötä tulkittu muuttuneen rakennuskaavaksi (1959) ja edelleen asemakaavaksi (2000). Asemakaavan muutoksen tavoitteena on päivittää rakentamispaineen alaisen alueen asemakaava sellaiseksi, jossa on riiittävällä tavalla huomioitu kulttuuriympäristön suojelun vaatimukset ja mahdollisuudet laajentaa ja korjata vanhaa rakennuskantaa. Lisäksi on pidetty tärkeänä saada tietoa olevasta rakennuskannasta selvitysten muodossa ja laatia alueen identiteetin ylläpitämiseksi riittävän kattavat rakennustapaohjeet.

Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Pohjoiselta reunaltaan alue rajautuu Pyhäjärven ympäristön kehittämisvyöhykkeeseen, jonka määräyksen mukaan on muun muassa kiinnitettävä erityistä huomiota kulttuuriarvojen säilymiseen. Yleiskaavassa alue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuinalueeksi, jolla ympäristö säilytetään. Määräyksen mukaan on huomioitava, että rakentaminen soveltuu rakennustavaltaan ja sijainniltaan olemassa olevaan rakennuskantaan ja ympäristöön ja että olevat rakennukset ja rakenteet säilyvät. Urheilukentän seutu on urheilu- ja virkistyspalveluiden aluetta.

Asemakaavamuutoksen vaikutuksia arvioitaessa maakuntamuseo pitää myönteisenä OAS:n toteamusta, että muutosalueen kaupunkikuvallisia vaikutuksia arvioidaan asemakaavarajausta laajempana kokonaisuutena, joka käsittää koko Killon alueen. Ympäristövaikutusten arviointia varten on laadittu Killon alueen kulttuuriympäristöselvitys (Ramboll Oy 2020). Kokonaisuutena selvitystä voidaan pitää sellaisena asemakaavatason selvityksenä, joka antaa riittävän kuvan alueen rakennetun kulttuuriympäristön arvoista. Erityisen ansiokkaana maakuntamuseo pitää tontinkäyttöperiaatteiden ja rakennusten ja katutilan välisen suhteen analyysiä sekä yhtenäisen julkisivurytmin käsitettä ja sitä hyvin ilmentävien kokonaisuuksien esittämistä. Maakuntamuseo toivoo, että asemakaavassa huomioidaan nämä alueen yleisilmeeseen keskeisesti vaikuttavat tekijät.

Selvityksessä on myös ansiokkaasti tutkittu asuinrakennusten varta vasten tälle alueelle suunnitelluista talotyypeistä ja jälleenrakennusajan olosuhteista johtuvia omaispiirteitä, kuten pohjakaavaa, kerroslukua, julkisivumateriaaleja ja pihatiloja. Rakennustapaohje tulisikin perustaa näihin huomioihin. Maakuntamuseo toivoo erityisesti, että rakennustapaohjeessa käsitellään myös pihatilojen rakentamista ja pihan luonnetta alueen rakennushistoriallisena piirteenä.

Maakuntamuseo huomauttaa, että kulttuuriympäristöselvitys keskittyy Killon alueen asuinrakentamisen ominaispiirteisiin eikä siinä ole riittävästi huomioitu seuraavia alueen rakenteeseen vaikuttavia seikkoja: 1. aukiotilojen ja yleisten viheralueiden (kuten Killontori Killontorintien ja Killontien nivelkohdassa, vapaamuotoinen aukio Killontien ja Teivaantien risteyksessä, pihatien muodostama kolmio Vesarintien keskivaiheilla, Killon pallokenttä) luonne ja merkitys alueen maisemakuvassa, 2. alkuperältään kaupallisten tilojen sijainti tonttirakenteessa ja 3. alueen sisäisten korkeuserojen vaikutus tonttien välisiin näkymiin. Maakuntamuseo toivoo selvitystä täydennettävän näiltä osin.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta huomautettavaa. Kaavaselostuksessa on syytä mainita kaava-alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsevat, yleiskaavaan merkityt arkeologiset kohteet.

Asemakaavaluonnos rakennustapaohjeineen ja selvitystä täydentävine tietoineen pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten.