Hämeenkyrön kunnan rakennustarkastaja on myöntänyt Härkikuja 5:ssä sijaitsevalle Hämeenkyrön entiselle virkailijatalolle purkamisluvan 27.9.2023 (LIITE 1). Pirkanmaan maakuntamuseo ilmaisee tyytymättömyytensä päätökseen ja vaatii saada asian Hämeenkyrön Elinympäristölautakunnan lupajaoston käsiteltäväksi. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että päätös purkamisluvan myöntämisestä tulee perua maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 118 §:n ja 139 §:n vastaisena ja rakennuksen kohtalo ratkaista purkamislupamenettelyn sijaan käynnissä olevan Hollitien alueen asemakaavamuutoksen yhteydessä.

Pirkanmaan maakuntamuseon tehtävä ja asianosaisuus

Pirkanmaan maakuntamuseo on 1.1.2020 voimaan tulleen museolain (314/2019) määrittelemä alueellinen vastuumuseo Pirkanmaan alueella. Museolain 7 §:n mukaan alueellisen vastuumuseon tehtävänä on toimia kulttuuriympäristön, erityisesti rakennetun ympäristön ja arkeologisen kulttuuriperinnön asiantuntijana, joka antaa lausuntoja, osallistuu asiantuntijana viranomaisneuvotteluihin ja antaa neuvontaa, sekä kehittää ja edistää kulttuuriympäristön vaalimista (LIITE 2). Tehtävässään alueellisena vastuumuseona Pirkanmaan maakuntamuseo vastaa pääsääntöisesti Pirkanmaan alueen maakunta-, yleis- ja asemakaavoitukseen sekä rakennusvalvontaan liittyvistä kulttuuriympäristön asiantuntija- ja viranomaistehtävistä. Hämeenkyrö kuuluu Pirkanmaan maakuntamuseon toimialueeseen.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain (808/2019) 7 §:n mukaan viranomainen saa hakea muutosta valittamalla, jos valittaminen on tarpeen viranomaisen valvottavana olevan yleisen edun vuoksi. Lain tarkoittamana viranomaisena on pidettävä myös alueellista vastuumuseota, joka on museolain mukaista julkista hallintotehtävää hoitava toimija. Museolain 7 §:n 1 momentin 2 kohdassa nimenomaisesti määritellään alueellisen vastuumuseon tehtäväksi edistää kulttuuriympäristön vaalimista. Kulttuuriympäristön vaaliminen on yleinen etu, jonka turvaaminen edellyttää alueellisen vastuumuseon mahdollisuutta tarvittaessa tehdä oikaisuvaatimus tai valitus kulttuuriympäristöä koskevista päätöksistä. Rakennettu ympäristö on yksi kulttuuriympäristön osa-alueista. Myös maankäyttö- ja rakennuslain 192 §:n 2 momentin ensimmäisen kohdan mukaan valitusoikeus purkamislupaa koskevasta päätöksestä on sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa.

Pirkanmaan maakuntamuseon kanta virkailijatalon purkamiseen

Pirkanmaan maakuntamuseo on antanut 6.3.2023 lausunnon päätöksen kohteena olevasta virkailijatalon purkamisesta (diar. 20/2023, LIITE 3). Lausunnossaan maakuntamuseo totesi mm. seuraavaa:

Hämeenkyrön keskustassa sijaitsevan entisen kunnan virkailijoiden asuinrakennuksen kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot on tunnistettu useissa selvityksissä. Museoviraston viimeksi vuonna 2009 päivittämässä valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt inventoinnissa (RKY) Maaseudun keskusrakennustoimiston piirustuksilla rakennettu virkailijoiden asuinrakennus mainitaan valtakunnallisesti merkittävän rakennetun ympäristön, Hämeenkyrön vanhan keskustan  arvoalueen kuvauksessa yhtenä alueen arvokohteista. Myös Ympäristöministeriön valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventoinnissa (VAMA 2021) tunnistetun Hämeenkyrön kulttuurimaiseman kuvauksessa mainitaan Hämeenkyrön kirkonkylän liike- ja virkamiestalot, joihin myös virkailijatalo kuuluu. Sekä valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä että valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita koskevat Valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT). Kyseisten tavoitteiden mukaisesti kaikessa maankäytössä tulee huolehtia, että alueiden kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot säilyvät.

Alueella käynnissä olevia osayleiskaavan ja asemakaavan muutoksia varten laadituissa Hollitien asemakaavamuutoksen rakennetun kulttuuriympäristön inventoinnissa ja Hämeenkyrön osayleiskaavainventoinnissa (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy, 2017) virkailijatalo on arvotettu ensimmäiseen, eli kulttuurihistorialliselta arvoltaan korkeimpaan luokkaan.

Alueella voimassa olevat vuonna 1965 hyväksytty asemakaava ja 1996 valtuuston hyväksymä Hämeenkyrön keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava 2010 on molemmat todettu vanhentuneeksi, mistä johtuen alueen osayleiskaavan uudistamistyö ja Hollitien alueen asemakaavanmuutoksen valmistelu on käynnistetty vuonna 2016. Lupapäätöksen ratkaiseminen vanhentuneen asemakaavan perusteella ei ole mahdollista. 

Voimassa oleviin Hämeenkyrön strategiseen yleiskaavaan 2040 ja Pirkanmaan 2040 maakuntakaavaan on molempiin merkitty edellä mainitut rakennetun ympäristön ja maiseman valtakunnallisesti arvokkaat arvoalueet. Maakuntakaavan RKY-alueita koskevan suunnittelumääräyksen mukaan: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen arvot säilyvät. Uusi rakentaminen on sopeutettava alueen kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin ja ajalliseen kerroksellisuuteen.

Lupahakemuksen liitteenä oli useita rakennuksen kuntoon, korjattavuuteen ja purkamiseen liittyviä dokumentteja. Niiden perusteella rakennuksessa on mm. erilaisia haitta-aineita, ns. riskirakenteita ja korjausvelkaa, joiden vuoksi korjaustarveselvityksessä on päädytty suosittelemaan erittäin laajamittaista korjaustapaa, jossa alkuperäisestä virkailijatalosta hyödynnettäisiin käytännössä ainoastaan kantava runko.

Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että arkeologisen kulttuuriperinnön osalta sillä ei ole hankkeesta huomautettavaa. Sen sijaan rakennetun kulttuuriympäristön osalta virkailijatalolla on erityistä kulttuurihistoriallista arvoa, mistä johtuen maakuntamuseo vastustaa purkamisluvan myöntämistä. Maankäyttö- ja rakennuslain 118 §:n mukaan Rakentamisessa, rakennuksen korjaus- ja muutostyössä ja muita toimenpiteitä suoritettaessa samoin kuin rakennuksen tai sen osan purkamisessa on huolehdittava siitä, ettei historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai kaupunkikuvaa turmella. MRL  139 §:ssä todetaan puolestaan, että Purkamisluvan myöntämisen edellytyksenä on, ettei purkaminen merkitse rakennettuun ympäristöön sisältyvien perinne-, kauneus- tai muiden arvojen hävittämistä eikä haittaa kaavoituksen toteuttamista. Purkamisluvan myöntäminen inventoinneissa arvokkaaksi tunnistetulle ja valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön yhtenä arvokohteena mainitulle virkailijatalolle merkitsee mitä ilmeisimmin rakennetun ympäristön perinne- ja kauneusarvojen hävittämistä.

Maakuntamuseo painottaa, että virkailijatalon purkamisluvan myöntäminen kesken käynnissä olevia osayleiskaavan ja asemakaavan muutosten valmistelua haittaa kaavoitusta ja on ristiriidassa kaavan valmistelussa käytetyn aineiston kanssa. Kaavamuutoksia laaditaan niitä varten laadittujen selvitysten pohjalta. Selvitysten suosituksissa virkailijataloa esitetään kunnostettavaksi, säilytettäväksi ja varustettavaksi asianmukaisella suojelumerkinnällä. Purkamisluvan myöntäminen olisi selvitystietoon nähden ristiriitainen päätös. Maakuntamuseo esittää, että virkailijatalon säilyttäminen, uudelleenkäyttö tai purkaminen tulisi ratkaista käynnissä olevan asemakaavamuutoksen yhteydessä.

Maakuntamuseo pitäytyy edelleen purkamislupalausunnossa esittämässään kannassa. Purkamislupapäätöksessä luvan myöntämistä perustellaan mm. virkailijatalon huonolla kunnolla, korjausvelalla, korkeilla korjauskustannuksilla, heikoilla myyntinäkymillä, kunnan säästötavoitteilla, rakennuksen tarpeettomuudella, alueen kehittämissuunnitelmilla sekä sillä, että rakennusta ei ole suojeltu.

Pirkanmaan maakuntamuseo huomauttaa, että Suomessa rakennussuojelu toteutetaan ensisijassa asemakaavoituksen avulla, osoittamalla selvityksissä kulttuurihistoriallisesti ja/tai maisemallisesti arvokkaiksi tunnistetuille rakennuksille erilaisia suojelumerkintöjä. Alueen nykyinen asemakaava (Kirkonseudun rakennuskaava) on peräisin vuodelta 1965. Se on laadittu vain noin kymmenen vuotta virkailijatalon valmistumisen jälkeen. Rakennussuojeluun tähtääviä merkintöjä on alettu osoittaa asemakaavoissa 1980-luvulta lähtien, mutta käytännössä kaikissa ennen vuotta 2000 eli nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) voimaantuloa laadituissa asemakaavoissa kulttuuriympäristön arvojen huomioiminen on ollut epätasaista eikä nykyiseen tapaan selvitystietoon perustuvaa. Edellä esitetyn perusteella selvityksessä arvokkaaksi todetun rakennuksen purkamispäätöstä ei voida perustaa vuonna 1965 hyväksyttyyn asemakaavaan, josta kulttuuriympäristön suojeluun tähtäävät merkinnät puuttuvat, vaan alueen asemakaava tulisi saattaa ajantasalle.

Maankäyttö- ja rakennuslain 51 §:n mukaan asemakaava on laadittava ja pidettävä ajan tasalla sitä mukaa kuin kunnan kehitys taikka maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää, ja 60 §:n mukaan kunnan tulee seurata asemakaavojen ajanmukaisuutta ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin vanhentuneiden asemakaavojen uudistamiseksi. Hämeenkyrön kunta on tunnistanut alueen asemakaavan vanhentuneisuuden ja käynnistänyt Hollitien alueen asemakaavanmuutoksen valmistelun jo vuonna 2016. Virallisesti asemakaavanmuutos on käynnistynyt kunnanhallituksen 5.6.2023 tekemällä päätöksellä (§ 139).

Myös Pirkanmaan ELY-keskus on 6.3.2023 antamassaan virkailijatalon purkamislupahakemukseen liittyvässä lausunnossaan sekä aiempaa täydentävässä 15.3.2023 päivätyssä lausunnossa vastustanut purkamisluvan myöntämistä ja edellyttänyt, että virkailijatalon suojelu, säilyttäminen tai purkaminen tulee ratkaista alueella parhaillaan vireillä olevassa asemakaavassa.

Maankäyttö- ja rakennuslain 139 §:n mukaan purkamisluvan myöntämisen edellytyksenä on, ettei purkaminen merkitse rakennettuun ympäristöön sisältyvien perinne-, kauneus- tai muiden arvojen hävittämistä eikä haittaa kaavoituksen toteuttamista. Hyvin alkuperäiset piirteensä säilyttäneellä virkailijatalolla on useissa selvityksissä todettu olevan erityistä kulttuurihistoriallista arvoa. Nämä arvot vääjäämättä ja lainvastaisesti tuhoutuvat, mikäli tehty purkamislupa jää voimaan ja rakennus puretaan. Lisäksi valtakunnallisesti arvokkaaksi todetulla alueella sijaitsevan rakennuksen purkaminen erillisen purkamislupamenettelyn kautta haittaa merkittävästi kaavoituksen toteuttamista.

Selvitysten ja maastokäyntien perusteella virkailijatalo on vesikatteen uusimista lukuun ottamatta pääosin alkuperäiskuntoinen. Rakennusta ei ole peruskorjattu. Rakennuksesta on sen jäätyä tyhjilleen katkaistu lämmitys ja se on jätetty kylmilleen. Pirkanmaan maakuntamuseo muistuttaa, että kiinteistön omistajan tulee huolehtia rakennusten kunnossapidosta (MRL 166 §), eikä tämän velvoitteen laiminlyöminen voi olla hyväksyttävä peruste purkamisluvan myöntämiselle. Hämeenkyrön kunnan moitittava toiminta virkailijatalon huollon ja kunnostuksen laiminlyönnin osalta on siten katsottava lainvastaiseksi.

Pirkanmaan maakuntamuseon oikaisuvaatimus

Pirkanmaan maakuntamuseo vaatii, että Hämeenkyrön elinympäristölautakunnan lupajaosto ottaa virkailijatalon purkamislupa-asian uudelleen käsittelyyn ja huomioi päätöksenteossaan Pirkanmaan maakuntamuseon lausunnossa ja tässä oikaisuvaatimuksessa esitetyt seikat. Pirkanmaan maakuntamuseo, alueellinen vastuumuseo, katsoo, että virkailijatalon purkaminen heikentäisi huomattavasti rakennetun kulttuuriympäristön todettuja arvoja, erityisesti 1950-luvulta alkaen kehittyneen Hämeenkyrön kunnan palvelujen ja hallinnon rakennusten keskittymän yhtenäisyyttä ja historiallista merkitystä, eivätkä maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset purkamisen edellytykset täyty. Purkamislupamenettelyn sijasta asia tulee ratkaista asemakaavoituksen yhteydessä.

Elinympäristölautakunnan lupajaoston päätös valitusosoituksineen pyydetään toimittamaan viipymättä tiedoksi Pirkanmaan maakuntamuseoon.

Hämeenkyrön kunnan rakennustarkastaja on myöntänyt Härkikuja 5:ssä sijaitsevalle Hämeenkyrön entiselle virkailijatalolle purkamisluvan 27.9.2023 (LIITE 1). Pirkanmaan maakuntamuseo ilmaisee tyytymättömyytensä päätökseen ja vaatii saada asian Hämeenkyrön Elinympäristölautakunnan lupajaoston käsiteltäväksi. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että päätös purkamisluvan myöntämisestä tulee perua maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 118 §:n ja 139 §:n vastaisena ja rakennuksen kohtalo ratkaista purkamislupamenettelyn sijaan käynnissä olevan Hollitien alueen asemakaavamuutoksen yhteydessä.

Pirkanmaan maakuntamuseon tehtävä ja asianosaisuus

Pirkanmaan maakuntamuseo on 1.1.2020 voimaan tulleen museolain (314/2019) määrittelemä alueellinen vastuumuseo Pirkanmaan alueella. Museolain 7 §:n mukaan alueellisen vastuumuseon tehtävänä on toimia kulttuuriympäristön, erityisesti rakennetun ympäristön ja arkeologisen kulttuuriperinnön asiantuntijana, joka antaa lausuntoja, osallistuu asiantuntijana viranomaisneuvotteluihin ja antaa neuvontaa, sekä kehittää ja edistää kulttuuriympäristön vaalimista (LIITE 2). Tehtävässään alueellisena vastuumuseona Pirkanmaan maakuntamuseo vastaa pääsääntöisesti Pirkanmaan alueen maakunta-, yleis- ja asemakaavoitukseen sekä rakennusvalvontaan liittyvistä kulttuuriympäristön asiantuntija- ja viranomaistehtävistä. Hämeenkyrö kuuluu Pirkanmaan maakuntamuseon toimialueeseen.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain (808/2019) 7 §:n mukaan viranomainen saa hakea muutosta valittamalla, jos valittaminen on tarpeen viranomaisen valvottavana olevan yleisen edun vuoksi. Lain tarkoittamana viranomaisena on pidettävä myös alueellista vastuumuseota, joka on museolain mukaista julkista hallintotehtävää hoitava toimija. Museolain 7 §:n 1 momentin 2 kohdassa nimenomaisesti määritellään alueellisen vastuumuseon tehtäväksi edistää kulttuuriympäristön vaalimista. Kulttuuriympäristön vaaliminen on yleinen etu, jonka turvaaminen edellyttää alueellisen vastuumuseon mahdollisuutta tarvittaessa tehdä oikaisuvaatimus tai valitus kulttuuriympäristöä koskevista päätöksistä. Rakennettu ympäristö on yksi kulttuuriympäristön osa-alueista. Myös maankäyttö- ja rakennuslain 192 §:n 2 momentin ensimmäisen kohdan mukaan valitusoikeus purkamislupaa koskevasta päätöksestä on sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa.

Pirkanmaan maakuntamuseon kanta virkailijatalon purkamiseen

Pirkanmaan maakuntamuseo on antanut 6.3.2023 lausunnon päätöksen kohteena olevasta virkailijatalon purkamisesta (diar. 20/2023, LIITE 3). Lausunnossaan maakuntamuseo totesi mm. seuraavaa:

Hämeenkyrön keskustassa sijaitsevan entisen kunnan virkailijoiden asuinrakennuksen kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot on tunnistettu useissa selvityksissä. Museoviraston viimeksi vuonna 2009 päivittämässä valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt inventoinnissa (RKY) Maaseudun keskusrakennustoimiston piirustuksilla rakennettu virkailijoiden asuinrakennus mainitaan valtakunnallisesti merkittävän rakennetun ympäristön, Hämeenkyrön vanhan keskustan  arvoalueen kuvauksessa yhtenä alueen arvokohteista. Myös Ympäristöministeriön valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventoinnissa (VAMA 2021) tunnistetun Hämeenkyrön kulttuurimaiseman kuvauksessa mainitaan Hämeenkyrön kirkonkylän liike- ja virkamiestalot, joihin myös virkailijatalo kuuluu. Sekä valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä että valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita koskevat Valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT). Kyseisten tavoitteiden mukaisesti kaikessa maankäytössä tulee huolehtia, että alueiden kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot säilyvät.

Alueella käynnissä olevia osayleiskaavan ja asemakaavan muutoksia varten laadituissa Hollitien asemakaavamuutoksen rakennetun kulttuuriympäristön inventoinnissa ja Hämeenkyrön osayleiskaavainventoinnissa (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy, 2017) virkailijatalo on arvotettu ensimmäiseen, eli kulttuurihistorialliselta arvoltaan korkeimpaan luokkaan.

Alueella voimassa olevat vuonna 1965 hyväksytty asemakaava ja 1996 valtuuston hyväksymä Hämeenkyrön keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava 2010 on molemmat todettu vanhentuneeksi, mistä johtuen alueen osayleiskaavan uudistamistyö ja Hollitien alueen asemakaavanmuutoksen valmistelu on käynnistetty vuonna 2016. Lupapäätöksen ratkaiseminen vanhentuneen asemakaavan perusteella ei ole mahdollista. 

Voimassa oleviin Hämeenkyrön strategiseen yleiskaavaan 2040 ja Pirkanmaan 2040 maakuntakaavaan on molempiin merkitty edellä mainitut rakennetun ympäristön ja maiseman valtakunnallisesti arvokkaat arvoalueet. Maakuntakaavan RKY-alueita koskevan suunnittelumääräyksen mukaan: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen arvot säilyvät. Uusi rakentaminen on sopeutettava alueen kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin ja ajalliseen kerroksellisuuteen.

Lupahakemuksen liitteenä oli useita rakennuksen kuntoon, korjattavuuteen ja purkamiseen liittyviä dokumentteja. Niiden perusteella rakennuksessa on mm. erilaisia haitta-aineita, ns. riskirakenteita ja korjausvelkaa, joiden vuoksi korjaustarveselvityksessä on päädytty suosittelemaan erittäin laajamittaista korjaustapaa, jossa alkuperäisestä virkailijatalosta hyödynnettäisiin käytännössä ainoastaan kantava runko.

Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että arkeologisen kulttuuriperinnön osalta sillä ei ole hankkeesta huomautettavaa. Sen sijaan rakennetun kulttuuriympäristön osalta virkailijatalolla on erityistä kulttuurihistoriallista arvoa, mistä johtuen maakuntamuseo vastustaa purkamisluvan myöntämistä. Maankäyttö- ja rakennuslain 118 §:n mukaan Rakentamisessa, rakennuksen korjaus- ja muutostyössä ja muita toimenpiteitä suoritettaessa samoin kuin rakennuksen tai sen osan purkamisessa on huolehdittava siitä, ettei historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai kaupunkikuvaa turmella. MRL  139 §:ssä todetaan puolestaan, että Purkamisluvan myöntämisen edellytyksenä on, ettei purkaminen merkitse rakennettuun ympäristöön sisältyvien perinne-, kauneus- tai muiden arvojen hävittämistä eikä haittaa kaavoituksen toteuttamista. Purkamisluvan myöntäminen inventoinneissa arvokkaaksi tunnistetulle ja valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön yhtenä arvokohteena mainitulle virkailijatalolle merkitsee mitä ilmeisimmin rakennetun ympäristön perinne- ja kauneusarvojen hävittämistä.

Maakuntamuseo painottaa, että virkailijatalon purkamisluvan myöntäminen kesken käynnissä olevia osayleiskaavan ja asemakaavan muutosten valmistelua haittaa kaavoitusta ja on ristiriidassa kaavan valmistelussa käytetyn aineiston kanssa. Kaavamuutoksia laaditaan niitä varten laadittujen selvitysten pohjalta. Selvitysten suosituksissa virkailijataloa esitetään kunnostettavaksi, säilytettäväksi ja varustettavaksi asianmukaisella suojelumerkinnällä. Purkamisluvan myöntäminen olisi selvitystietoon nähden ristiriitainen päätös. Maakuntamuseo esittää, että virkailijatalon säilyttäminen, uudelleenkäyttö tai purkaminen tulisi ratkaista käynnissä olevan asemakaavamuutoksen yhteydessä.

Maakuntamuseo pitäytyy edelleen purkamislupalausunnossa esittämässään kannassa. Purkamislupapäätöksessä luvan myöntämistä perustellaan mm. virkailijatalon huonolla kunnolla, korjausvelalla, korkeilla korjauskustannuksilla, heikoilla myyntinäkymillä, kunnan säästötavoitteilla, rakennuksen tarpeettomuudella, alueen kehittämissuunnitelmilla sekä sillä, että rakennusta ei ole suojeltu.

Pirkanmaan maakuntamuseo huomauttaa, että Suomessa rakennussuojelu toteutetaan ensisijassa asemakaavoituksen avulla, osoittamalla selvityksissä kulttuurihistoriallisesti ja/tai maisemallisesti arvokkaiksi tunnistetuille rakennuksille erilaisia suojelumerkintöjä. Alueen nykyinen asemakaava (Kirkonseudun rakennuskaava) on peräisin vuodelta 1965. Se on laadittu vain noin kymmenen vuotta virkailijatalon valmistumisen jälkeen. Rakennussuojeluun tähtääviä merkintöjä on alettu osoittaa asemakaavoissa 1980-luvulta lähtien, mutta käytännössä kaikissa ennen vuotta 2000 eli nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) voimaantuloa laadituissa asemakaavoissa kulttuuriympäristön arvojen huomioiminen on ollut epätasaista eikä nykyiseen tapaan selvitystietoon perustuvaa. Edellä esitetyn perusteella selvityksessä arvokkaaksi todetun rakennuksen purkamispäätöstä ei voida perustaa vuonna 1965 hyväksyttyyn asemakaavaan, josta kulttuuriympäristön suojeluun tähtäävät merkinnät puuttuvat, vaan alueen asemakaava tulisi saattaa ajantasalle.

Maankäyttö- ja rakennuslain 51 §:n mukaan asemakaava on laadittava ja pidettävä ajan tasalla sitä mukaa kuin kunnan kehitys taikka maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää, ja 60 §:n mukaan kunnan tulee seurata asemakaavojen ajanmukaisuutta ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin vanhentuneiden asemakaavojen uudistamiseksi. Hämeenkyrön kunta on tunnistanut alueen asemakaavan vanhentuneisuuden ja käynnistänyt Hollitien alueen asemakaavanmuutoksen valmistelun jo vuonna 2016. Virallisesti asemakaavanmuutos on käynnistynyt kunnanhallituksen 5.6.2023 tekemällä päätöksellä (§ 139).

Myös Pirkanmaan ELY-keskus on 6.3.2023 antamassaan virkailijatalon purkamislupahakemukseen liittyvässä lausunnossaan sekä aiempaa täydentävässä 15.3.2023 päivätyssä lausunnossa vastustanut purkamisluvan myöntämistä ja edellyttänyt, että virkailijatalon suojelu, säilyttäminen tai purkaminen tulee ratkaista alueella parhaillaan vireillä olevassa asemakaavassa.

Maankäyttö- ja rakennuslain 139 §:n mukaan purkamisluvan myöntämisen edellytyksenä on, ettei purkaminen merkitse rakennettuun ympäristöön sisältyvien perinne-, kauneus- tai muiden arvojen hävittämistä eikä haittaa kaavoituksen toteuttamista. Hyvin alkuperäiset piirteensä säilyttäneellä virkailijatalolla on useissa selvityksissä todettu olevan erityistä kulttuurihistoriallista arvoa. Nämä arvot vääjäämättä ja lainvastaisesti tuhoutuvat, mikäli tehty purkamislupa jää voimaan ja rakennus puretaan. Lisäksi valtakunnallisesti arvokkaaksi todetulla alueella sijaitsevan rakennuksen purkaminen erillisen purkamislupamenettelyn kautta haittaa merkittävästi kaavoituksen toteuttamista.

Selvitysten ja maastokäyntien perusteella virkailijatalo on vesikatteen uusimista lukuun ottamatta pääosin alkuperäiskuntoinen. Rakennusta ei ole peruskorjattu. Rakennuksesta on sen jäätyä tyhjilleen katkaistu lämmitys ja se on jätetty kylmilleen. Pirkanmaan maakuntamuseo muistuttaa, että kiinteistön omistajan tulee huolehtia rakennusten kunnossapidosta (MRL 166 §), eikä tämän velvoitteen laiminlyöminen voi olla hyväksyttävä peruste purkamisluvan myöntämiselle. Hämeenkyrön kunnan moitittava toiminta virkailijatalon huollon ja kunnostuksen laiminlyönnin osalta on siten katsottava lainvastaiseksi.

Pirkanmaan maakuntamuseon oikaisuvaatimus

Pirkanmaan maakuntamuseo vaatii, että Hämeenkyrön elinympäristölautakunnan lupajaosto ottaa virkailijatalon purkamislupa-asian uudelleen käsittelyyn ja huomioi päätöksenteossaan Pirkanmaan maakuntamuseon lausunnossa ja tässä oikaisuvaatimuksessa esitetyt seikat. Pirkanmaan maakuntamuseo, alueellinen vastuumuseo, katsoo, että virkailijatalon purkaminen heikentäisi huomattavasti rakennetun kulttuuriympäristön todettuja arvoja, erityisesti 1950-luvulta alkaen kehittyneen Hämeenkyrön kunnan palvelujen ja hallinnon rakennusten keskittymän yhtenäisyyttä ja historiallista merkitystä, eivätkä maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset purkamisen edellytykset täyty. Purkamislupamenettelyn sijasta asia tulee ratkaista asemakaavoituksen yhteydessä.

Elinympäristölautakunnan lupajaoston päätös valitusosoituksineen pyydetään toimittamaan viipymättä tiedoksi Pirkanmaan maakuntamuseoon.