Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut Lempäälän Rikalan kanavan kunnostussuunnitelman tarkempaan työselostukseen ja suunnitelmakarttoihin. Työselostuksen laatimiseen ovat osallistuneet Suunnittelutoimisto Aluetekniikka ja Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho. Kunnostustyön rakennuttajana toimii Lempäälän kunta. Pirkanmaan maakuntamuseo on antanut aikaisemmin samaa hanketta koskevat lausunnot 7.6.2012 (Diar: 158/2012), 19.8.2008 (Tre 2885/12.03.02/2008) ja 7.3.2007 (Diar. 28/5423/2007). Maakuntamuseo viittaa edelleen em. lausunnoissa kerrottuihin, Rikalan kanavahankkeen kiinteää muinaisjäännöstä koskeviin tietoihin tämänkin lausunnon yhteydessä.

Työselostuksessa selvitetään seikkaperäisesti 1700-luvun lopulla alkaneen ja keskeneräiseksi jääneen Rikalan kanavan avaamiseen liittyviä näkökohtia ja työhön vaikuttavia teknisiä tai ympäristöön liittyviä tekijöitä. Selostuksesta tulee lisäksi ilmetä selkeästi, että hanke kohdistuu muinaismuistolailla rauhoitettuun kiinteään muinaisjäännökseen (mj.rek.nro 1000001953, valtakunnallisesti merkittävä muinaisjäännösalue), josta johtuu useita kanava-alueen käsittelyyn ja hankkeen toteuttamiseen vaikuttavia ehtoja. Arkeologisia toimenpiteitä edellyttävät osat tulee merkitä selvästi työselostukseen ja hankkeen toteutuksessa tulee huolehtia siitä, että kaikki maastossa työskentelevät toimijat saavat riittävät tiedot muinaisjäännöksen vaikutuksesta työhön sekä työmaalla liikkumiseen koneilla. Selostusta tulee täydentää vielä tältä osin.

Historiallisen kanavahankkeen jälkiä on säilynyt useissa kohdissa (ks. maakun-tamuseon aikaisemmat lausunnot). Osa alueesta on kuitenkin muokattua ja uo-maa on kaivettu aikaisemmin monin paikoin. Tästä syystä museo katsoo, että uomaa voidaan avata, jäljempänä kerrotut ehdot huomioon ottaen, ja kaivaa lappoputki alueen itäosaan, juoksutusputki sulkualueen eteläpuolelle sekä avartaa uoman linjaa suunnitellulla tavalla. Hankkeen toteuttaminen merkitsee uomaan asennettavien putkien lisäksi pusikoituneen reuna-alueen raivaamista ja puuston poistamista, maa-ainesten kaivamista ja läjitystä sekä kanavan maaston ja miljöön siistimistä veden virtaamista parantavien toimenpiteiden jäl-keen.

Museo korostaa, että kanavan ilmeessä tulee parannustoimenpiteiden jälkeenkin säilyä vesielementti eikä länsipään sulkualuetta saa vahingoittaa ja länsiosan avokanavan maavalleja muuttaa olennaisesti. Läjitetyt maa-ainekset tulee siirtää alueelta mahdollisimman joutuisasti samoin kuin poistettu vesaikko ja puut. Koneilla liikkuminen ja ajoreitit tulee suunnitella huolella siten, että muinaisjäännösalueella liikkuminen on kohteen säilymisen kannalta hyvin hallittua. Muinaisjäännösaluetta ei saa käyttää työmaalla koneiden tai materiaalien varastointiin. Historiallisen kanavan lisäksi edeltävät periaatteet koskevat läheisyydessä sijaitsevaa Rikalan kylätonttia. Maakuntamuseo pyytää hankkeesta vastaavia informoimaan museota työmaan tarkemmasta aikataulusta ja sopimaan tarvittavista katselmuksista länsiosan avokanavan kaivutyön aikana, alueen siistimisvaiheessa sekä hoitosuunnitelman laatimisen yhteydessä. Muinaisjäännösalueen rajaus on merkitty lausunnon liitekartoille 1-2.

Sulkualueen eteläpuolelle peltoalueelle voidaan kaivaa putket sulkualueen, myllynpaikan ja kanavan varressa sijaitsevan kivirakenteen (liitekartta 3) eteläpuolelle suunnitelmassa esitetyllä tavalla. Putkien kanavan puoleiset päät tulee sijoittaa kuitenkin niin etäälle sulkualueen itäisimmästä osasta ja em. kivirakenteesta, että suunnitelmaan merkitty pohjapato luiskineen ei vahingoita mahdolliseen padon perustukseen liittyvää kivirakennetta eikä heikennä rakenteen ymmärrettävyyttä. Etäisyys luiskan yläreunasta kivirakenteeseen tulee olla vähintään viisi metriä. Tämä etäisyys on hyvä merkitä maastoon ennen putkilinjan kaivutyön aloittamista. Työmaan ajolinjoja ei tule sijoittaa kylätontin alueelle.

Putkilinjan rakentamisen kaivutyöt tulee tehdä arkeologin valvonnassa, koska linja sijoittuu Rikalan kylätontin välittömään läheisyyteen eikä sen tarkkaa maanalaista laajuutta tunneta. Valvonta on välttämätön, vaikka kaivettava alue on osittain peltoa. Valvontaa edellyttävä kaivutyö tulee tehdä mahdollisten rakenteiden, esineiden ja maakerrosten havainnoinnin onnistumiseksi sellaisissa olosuhteissa, joissa maaperä on roudatonta. Mikäli kaivutyö on ehdottomasti aloitettava lähiaikoina, kaivettavalta alueelta tulee poistaa lumet riittävän leveältä alalta ja huolehdittava siitä, että lunta ei pääse kaivantoon.

Maakuntamuseo selvitti lausunnossaan 158/2012 hankkeen toteutusmahdolli-suutta vanhan käytöstä jääneen tien ja sillan kohdalla, missä on havaittu vuoden 2007 arkeologisessa inventoinnissa kivimuodostelmia. Ne saattavat olla sillan rakenteita. Mikäli putki voidaan tässä kohdassa kaivaa uoman pohjaan siten, että luiskia ja penkereitä ei tarvitse kajota, putken kaivutyö voidaan tehdä arkeologin valvonnassa. Työ voidaan tehdä roudattomana ajankohtana ja sellaisissa olosuhteissa, joissa lumi ei estä maapohjan ja kivimuodostelmien havainnointia. Työ on syytä siirtää kevääseen. Mikäli on tarvetta kaivaa penkereitä ja luiskia vanhan tien kohdalla, museo toistaa, että kivimuodostelmien luonne ja mahdollisten rakenteiden säilyneisyys ja arvo tulee selvittää inventointia tarkemmalla menetelmällä eli tekemällä tarvittavat koetutkimukset tässä kohdassa. Tutkimustulosten perusteella ratkaistaan, minkälaisia toimenpiteitä ko. kohdassa voidaan käyttää veden virtauksen parantamiseksi.

Lisäksi maakuntamuseo toistaa, että työselostus tulee lähettää kanavan länsi-osassa sijaitsevan avokanavan kaivamisen osalta Museovirastoon, joka ottaa suunnitelmaan kantaa vedenalaisen kulttuuriperinnön osalta.

Rikalan kanavahankkeen alue on valtakunnallisesti merkittävä muinaisjäännösalue. Kohteen arvon ja ymmärrettävyyden kannalta on oleellista, että maamassojen ja puuston poistamisen jälkeen alueen siistiminen ja maisemointi tehdään historialliset arvot ja muinaisjäännöksen merkittävät ominaispiirteet huomioon ottavalla tavalla. Alueelle on tarpeen tehdä hoitosuunnitelma, jolla huolehditaan kulttuuriympäristön tilasta jatkossa. Hoitoa koskevia ohjeita saa Museovirastosta (erikoissuunnittelija Olli Soininen, p. 040 1286185). Maisemoinnin toimenpiteitä ja hoidon suunnittelua on tarpeen suunnitella vielä maastokatselmuksessa, joka voidaan tehdä kevään aikana. Tarkemmat maisemointia koskevat suunnitelmat tulee lähettää maakuntamuseoon ennen toimenpiteiden toteuttamista.