rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Rakennushistoriallinen arvo – Rakennusperinteinen

Yksittäispientalotyyppinen asuinrakennus on rakennettu mahdollisesti 1917, kuitenkin viimeistään 1920-luvun alussa ja puurunkoinen piharakennus 002 samoihin aikoihin. Toisen puurunkoisen piharakennuksen 003 rakennusaika ei ole tiedossa. Asuinrakennus on säilyttänyt hyvin alkuperäisen runkomuotonsa, sekä alkuperäiset tai niitä vastaavat rakennusosat ja -materiaalit, kuten saumapeltikatettu mansardikatto, avoräystäät, symmetrinen julkisivujen aukotus, listoitus- ja laudoitustapa sekä korkea mansardikattoinen kuisti. Piharakennukset ovat vaatimattomia ja 1900-luvun alkupuolelle tyypillisiä, pihapiiriin kokonaisuudelle olennaisia. Pihan pinnat ja kasvillisuus ovat pääosin perinteiset.

Historiallinen arvo – Sosiaalihistoria

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen ja elämisen tapa, asunto puutalossa, aputiloja piharakennuksissa, on säilynyt.

Ympäristöarvo – Maisemallisesti keskeinen sijainti

Saunasaarenkadun loppupäässä ja Pyhäjärven rannassa sijaitsevalla tontilla, piharakennuksilla ja erityisesti katulinjaan rakennetulla asuinrakennuksella on suurehko maisemallinen merkitys.

Saunasaarenkadun itäpuolella, kadun ja Pyhäjärven rannassa kulkevan kevyenliikenteenväylän kulmauksessa sijaitseva, loivasti rantaan laskeva tontti, jolla 1910-luvun lopun ja 1920-luvun alun välisenä aikana valmistuneet yksittäispientalotyyppinen asuinrakennus ja samanikäinen puurunkoinen piharakennus 002 sekä nuorempi mahdollisesti 1930-50-luvuilla rakennettu pihasauna 003.

Vanhojen valokuvien, ilmakuvien, 1930 asemakartan ja kiinteistön aiemman omistajan kertoman perusteella Saunasaarenkatu 2 tontin asuinrakennus ja piharakennus 002 on rakennettu 1910-luvun lopun ja 1920-luvun alun välisenä aikana, mahdollisesti vuonna 1917. Tontti oli nykyistä suurempi ulottuen Pyhäjärven rantaan. PIhasauna on rakennettu myöhemmin, mahdollisesti 1930-50-luvuilla. Asuinrakennukseen on tehty vähäisiä muutoksia edellisten omistajien toimesta. Nykyinen omistaja on ostanut kiinteistön huhtikuussa 2013 ja suunnittelee peruskorjausta.

Rakennus sijaitsee lähellä Pyhäjärven rantaa, maastollisesti melko tasaisella alueella. Kohteen välittömässä lähiympäristössä on muutamia alueen perinteistä 1900-luvun alun rakentamista edustavia yksittäispientaloja, pohjoispuolella on uudehko omakotitalo ja itäpuolella laaja rakentamaton lehtipuuta ja vesakkoa kasvava tontti.

Ajotie pihaan on Saunasaarenkadulta, asuinrakennuksen pohjoispuolelta metalliputkiportista. Kuistin ja pihavaraston 002 edustat on laatoitettu betonikivin, muutoin piha on nurmella. Piha on rajattu verkko- ja pensasaidoilla ja siellä kasvaa runsaasti pensaita ja kukkaistutuksia sekä muutamia omenapuita. Tontin yleisilme, jäsentely ja kasvillisuus on laatoitusta lukuun ottamatta säilynyt pääosin perinteisenä.

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennuksen ja kahden pienen piharakennuksen, pihan pintojen ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen eheän pihapiirin säilyminen.

Kolmen rakennuksen muodostaman historiallisesti yhteenkuuluvan rakennusryhmän säilyminen.

Rakennusten julkisivujen aukotuksen, kattomuodon, runkomuodon, rakennusajankohdalle ominaisten julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Pihapiirin ja erityisesti asuinrakennuksen aseman säilyminen katumaisemassa.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Anu Eerikäinen/ 17.4.2002. 2002 inventoinnin kohdenumero 120.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Rakennus- ja muutosluvat, Tampereen kaupunki, Rakennusvalvonnan arkisto.

- Viistoilmakuvat, http://www.bing.com/maps (Bird’s eye view).

Rakennustutkija Hannele Kuitunen, huhtikuu 2013

Kiinteistönomistaja 17.4.2013