Tellervo Tuominen pyytää Pirkanmaan maakuntamuseolta lausuntoa tontilla 837-589-10-49 sijaitsevan kiinteän muinaisjäännöksen vaikutuksesta rakennusoikeuteen. Kyseessä on rautakautinen, pääosin viikinkiaikainen, polttokenttäkalmisto Veijankuja (mj.tunnus 837010022), jonka alueelta on saatu runsaasti arkeologisia löytöjä 1800-luvun lopulta lähtien. Kalmisto sijaitsee laajalla alueella Veijanmäenkadun molemmin puolin. Kyseisen tontin kaakkoisosassa tehtiin v. 1986 arkeologisia koekaivauksia, joissa rautakautisen kalmiston todettiin ulottuvan tutkitulle alueelle. Muinaisjäännöksen koko laajuutta ja sitä, ulottuuko se myös muualle tontille, ei ole selvitetty.

Alue, joka Museoviraston ylläpitämän muinaisjäännösrekisterin mukaan kuuluu kiinteään muinaisjäännökseen, on merkitty lausunnon liitekarttaan 1 punaisella rasteroinnilla. Muinaismuistolain 1 §:n mukaan kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen ilman ko. lain nojalla annettua lupaa on kielletty. Kiinteään muinaisjäännökseen kuuluu lisäksi suoja-alue, joka on tarpeen kohteen säilymiseksi sekä sen laadun ja merkityksen kannalta välttämättömän tilan varaamiseksi sen ympärille (MML 4 §). Muinaisjäännösrekisterin rajauksessa on vuoden 1986 kaivaustulosten lisäksi otettu huomioon myöhemmissä tutkimuksissa tehdyt havainnot ja tulkinnat kohteen merkityksestä, suoja-aluetarve sekä maaston topografia.

Alueella on voimassa asemakaava nro 6138 (vahvistettu 3.3.1986), jossa ko. tontti kuuluu erillispientalojen korttelialueeseen AO-6. Tontin itäosaan on merkitty sm-rajaus (muinaismuistoalue), joka eroaa laajudeltaan hieman nykyisestä muinaisjäännösrekisterin aluerajauksesta. Tontille on merkitty kolme rakennusalaa, joista yksi on kokonaan ja kaksi osittain päällekkäisiä sm-rajauksen kanssa. Asemakaavan merkinnät ko. tontin osalta ovat vanhentuneet ja ristiriidassa muinaismuistolain kanssa. Kaava ei ota huomioon muinaisjäännöksen merkitystä ja sitä, että kohteen todellinen laajuus voi olla tunnettua suurempi.

Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että arkeologisen kulttuuriperinnön suojelun kannalta rakentaminen ko. tontille vuoden 1986 asemakaavan mukaisesti ei ole mahdollista. Rakentamismahdollisuuksien arviointi tontilla, myös nykyisen muinaisjäännösrajauksen ulkopuolella, edellyttää kiinteän muinaisjäännöksen laajuuden selvittämistä koekaivauksin koko tontin laajuudella. Tontin itäosassa todettu hyvin merkittävä ja hyvin säilynyt kiinteä muinaisjäännös tulee jatkossakin rajoittamaan tontin maankäyttöä voimakkaasti.

Mikäli tontille haetaan rakennus- tai purkulupaa tai laaditaan uutta asemakaavaa, tulee suunnitelmista pyytää hyvissä ajoin lausunto Pirkanmaan maakuntamuseolta. Lausunnossaan maakuntamuseo arvioi tarkemmin arkeologiseen kulttuuriperintöön liittyvien selvitysten tarpeen. 

Tellervo Tuominen pyytää Pirkanmaan maakuntamuseolta lausuntoa tontilla 837-589-10-49 sijaitsevan kiinteän muinaisjäännöksen vaikutuksesta rakennusoikeuteen. Kyseessä on rautakautinen, pääosin viikinkiaikainen, polttokenttäkalmisto Veijankuja (mj.tunnus 837010022), jonka alueelta on saatu runsaasti arkeologisia löytöjä 1800-luvun lopulta lähtien. Kalmisto sijaitsee laajalla alueella Veijanmäenkadun molemmin puolin. Kyseisen tontin kaakkoisosassa tehtiin v. 1986 arkeologisia koekaivauksia, joissa rautakautisen kalmiston todettiin ulottuvan tutkitulle alueelle. Muinaisjäännöksen koko laajuutta ja sitä, ulottuuko se myös muualle tontille, ei ole selvitetty.

Alue, joka Museoviraston ylläpitämän muinaisjäännösrekisterin mukaan kuuluu kiinteään muinaisjäännökseen, on merkitty lausunnon liitekarttaan 1 punaisella rasteroinnilla. Muinaismuistolain 1 §:n mukaan kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen ilman ko. lain nojalla annettua lupaa on kielletty. Kiinteään muinaisjäännökseen kuuluu lisäksi suoja-alue, joka on tarpeen kohteen säilymiseksi sekä sen laadun ja merkityksen kannalta välttämättömän tilan varaamiseksi sen ympärille (MML 4 §). Muinaisjäännösrekisterin rajauksessa on vuoden 1986 kaivaustulosten lisäksi otettu huomioon myöhemmissä tutkimuksissa tehdyt havainnot ja tulkinnat kohteen merkityksestä, suoja-aluetarve sekä maaston topografia.

Alueella on voimassa asemakaava nro 6138 (vahvistettu 3.3.1986), jossa ko. tontti kuuluu erillispientalojen korttelialueeseen AO-6. Tontin itäosaan on merkitty sm-rajaus (muinaismuistoalue), joka eroaa laajudeltaan hieman nykyisestä muinaisjäännösrekisterin aluerajauksesta. Tontille on merkitty kolme rakennusalaa, joista yksi on kokonaan ja kaksi osittain päällekkäisiä sm-rajauksen kanssa. Asemakaavan merkinnät ko. tontin osalta ovat vanhentuneet ja ristiriidassa muinaismuistolain kanssa. Kaava ei ota huomioon muinaisjäännöksen merkitystä ja sitä, että kohteen todellinen laajuus voi olla tunnettua suurempi.

Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että arkeologisen kulttuuriperinnön suojelun kannalta rakentaminen ko. tontille vuoden 1986 asemakaavan mukaisesti ei ole mahdollista. Rakentamismahdollisuuksien arviointi tontilla, myös nykyisen muinaisjäännösrajauksen ulkopuolella, edellyttää kiinteän muinaisjäännöksen laajuuden selvittämistä koekaivauksin koko tontin laajuudella. Tontin itäosassa todettu hyvin merkittävä ja hyvin säilynyt kiinteä muinaisjäännös tulee jatkossakin rajoittamaan tontin maankäyttöä voimakkaasti.

Mikäli tontille haetaan rakennus- tai purkulupaa tai laaditaan uutta asemakaavaa, tulee suunnitelmista pyytää hyvissä ajoin lausunto Pirkanmaan maakuntamuseolta. Lausunnossaan maakuntamuseo arvioi tarkemmin arkeologiseen kulttuuriperintöön liittyvien selvitysten tarpeen.