Tampereen kaupunki laatii Messukylänkadulle liikenteen ja maankäytön yleissuunnitelmaa, jossa muodostetaan pidemmän aikavälin tavoitetilanne Messukylänkadun liikenteelle, katuympäristölle sekä maankäytölle. Suunnittelualue käsittää Messukylänkadun varren Hervannan valtaväylän liittymästä Osuusmyllynkadun risteykseen. Messukylänkatu itsessään noudattaa Tammerkoski-Hämeenlinna -maantien linjausta, jonka tiedetään olleen käytössä viimeistään keskiajalla. Suunnittelualueelle sijoittuvat Messukylän kirkkojen ja lähiympäristön maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö ja sen ydinkohteet: Aakkulan seurakuntatalo, Messukylän kirkot ja hautausmaat, lainaviljamakasiini, työväentalo, koulu, muuntamo, liikerakennuksia (mm. entinen kunnantalo), urheilukenttä sekä osa Aakkulan omakotialueesta.
Hankealueella on vireillä ja käynnistymässä useita asemakaavahankkeita. Pirkanmaan maakuntamuseo pitää näin ollen alueen yleissuunnitelman laatimista hyvänä askelena alueen tarkastelemiseksi kokonaisuutena. Messukylänkadun käsiteltävänä oleva osuus halkoo entistä Messukylän pitäjänkeskusta, jossa on tärkeää säilyttää vanhan keskustan ominaispiirteet. Ne kiinnittyvät sekä alueen keskeisiin vanhoihin rakennuksiin että uudisrakentamisen tyyliin ja etenkin mittakaavaan. Alueella on tärkeää vaalia sen vanhoja rakennuksia, pienimuotoista mittakaavaa ja väljyyttä.
Messukylänkadun maankäytön yleissuunnitelmassa alueen kulttuuriympäristön arvot on huomioitu asianmukaisesti ja seurakuntatalon ja koulun kaupunkikuvallisen aseman osalta niitä pyritään myös parantamaan. Messukylän keskustan ydinalueelle on osoitettu lähtökohtaisesti alueen ominaispiirteisiin sovitettavissa olevaa, maltillista uudisrakentamista, ja alueen arvokkaimmat vanhat rakennukset on tarkoitus säilyttää jatkossakin osana alueen monikerroksista kulttuuriympäristöä. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että maankäytön yleissuunnitelman pääperiaatteet ovat rakennetun kulttuuriympäristön arvojen osalta hyväksyttävissä.
Arkeologisen kulttuuriympäristön osalta maakuntamuseo toteaa, että suunnitelma-alueella sijaitsee kiinteä muinaisjäännös Messukylän kirkko (muinaisjäännösrekisteritunnus 1000014805). Messukylän kappelin perustaminen sijoittuu 1400-luvun alkupuolelle. Kivikirkko on säilyttänyt keskiaikaisen asunsa kohtuullisen hyvin. Kivikirkko rakennettiin todennäköisesti vuosien 1510 ja 1530 välissä. Muinaisjäännösrekisterin mukaan kirkon ympäristön muinaisjäännösaluetta ei ole rajattu riittävällä arkeologisella tutkimuksella, joten se todellinen laajuus saattaa olla tunnettua suurempi. Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §). Suunnitelma-alueella ja sen ympäristössä tiedetään olleen asutusta jo rautakaudella. Lisäksi keskiaikaiseen kivikirkkoon on liittynyt eri aikoina toimintaa, josta on voinut jäädä jälkiä. Alueella on sijainnut esimerkiksi sotaväen kokoontumisalue ja historiallinen tielinja.
Vaikka suunnitelma-alueella ja sen ympäristössä on rakennettu, muokattu maata ja asuttu kauan, on mahdollista, että suunnitelma-alueelta, erityisesti sen rakentamattomista osista, löytyy vielä tuntemattomia esihistoriallisia tai historiallisen ajan muinaisjäännöksiä tai muita arkeologisia kulttuuriperintökohteita. Niiden huomioonottaminen edellyttää arkeologisen inventoinnin suorittamista MRL 9 §:n mukaisesti. Inventoinnissa tulee tutkia historialliset lähteet ja kartat ja alueen myöhempi asutushistoria ja määrittää alueet, joissa on vielä mahdollista löytää muinaisjäännöstä tai muita arkeologisia kohteita. Potentiaaliset alueet tulee tarkastaa maastossa. Inventoinnin tulokset tulee huomioida yleissuunnitelmassa. Mahdollinen lisätutkimustarve arvioidaan inventoinnin jälkeen.
Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita ja muita Museoviraston ohjeita. Työhankkeeseen liittyvistä tutkimuskustannuksista vastaa hankkeen toteuttaja MML 15 §:n perusteella. Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta tai Museoviraston verkkosivulta (https://www.museovirasto.fi/fi/kulttuuriymparisto/arkeologinen-kulttuuriperinto/arkeologisen-kulttuuriperinnon-tutkimus/arkeologisten-kenttatoiden-tilaaminen). Arkeologisia kenttätutkimuksia koskevat Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeet.
Tampereen kaupunki laatii Messukylänkadulle liikenteen ja maankäytön yleissuunnitelmaa, jossa muodostetaan pidemmän aikavälin tavoitetilanne Messukylänkadun liikenteelle, katuympäristölle sekä maankäytölle. Suunnittelualue käsittää Messukylänkadun varren Hervannan valtaväylän liittymästä Osuusmyllynkadun risteykseen. Messukylänkatu itsessään noudattaa Tammerkoski-Hämeenlinna -maantien linjausta, jonka tiedetään olleen käytössä viimeistään keskiajalla. Suunnittelualueelle sijoittuvat Messukylän kirkkojen ja lähiympäristön maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö ja sen ydinkohteet: Aakkulan seurakuntatalo, Messukylän kirkot ja hautausmaat, lainaviljamakasiini, työväentalo, koulu, muuntamo, liikerakennuksia (mm. entinen kunnantalo), urheilukenttä sekä osa Aakkulan omakotialueesta.
Hankealueella on vireillä ja käynnistymässä useita asemakaavahankkeita. Pirkanmaan maakuntamuseo pitää näin ollen alueen yleissuunnitelman laatimista hyvänä askelena alueen tarkastelemiseksi kokonaisuutena. Messukylänkadun käsiteltävänä oleva osuus halkoo entistä Messukylän pitäjänkeskusta, jossa on tärkeää säilyttää vanhan keskustan ominaispiirteet. Ne kiinnittyvät sekä alueen keskeisiin vanhoihin rakennuksiin että uudisrakentamisen tyyliin ja etenkin mittakaavaan. Alueella on tärkeää vaalia sen vanhoja rakennuksia, pienimuotoista mittakaavaa ja väljyyttä.
Messukylänkadun maankäytön yleissuunnitelmassa alueen kulttuuriympäristön arvot on huomioitu asianmukaisesti ja seurakuntatalon ja koulun kaupunkikuvallisen aseman osalta niitä pyritään myös parantamaan. Messukylän keskustan ydinalueelle on osoitettu lähtökohtaisesti alueen ominaispiirteisiin sovitettavissa olevaa, maltillista uudisrakentamista, ja alueen arvokkaimmat vanhat rakennukset on tarkoitus säilyttää jatkossakin osana alueen monikerroksista kulttuuriympäristöä. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että maankäytön yleissuunnitelman pääperiaatteet ovat rakennetun kulttuuriympäristön arvojen osalta hyväksyttävissä.
Arkeologisen kulttuuriympäristön osalta maakuntamuseo toteaa, että suunnitelma-alueella sijaitsee kiinteä muinaisjäännös Messukylän kirkko (muinaisjäännösrekisteritunnus 1000014805). Messukylän kappelin perustaminen sijoittuu 1400-luvun alkupuolelle. Kivikirkko on säilyttänyt keskiaikaisen asunsa kohtuullisen hyvin. Kivikirkko rakennettiin todennäköisesti vuosien 1510 ja 1530 välissä. Muinaisjäännösrekisterin mukaan kirkon ympäristön muinaisjäännösaluetta ei ole rajattu riittävällä arkeologisella tutkimuksella, joten se todellinen laajuus saattaa olla tunnettua suurempi. Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §). Suunnitelma-alueella ja sen ympäristössä tiedetään olleen asutusta jo rautakaudella. Lisäksi keskiaikaiseen kivikirkkoon on liittynyt eri aikoina toimintaa, josta on voinut jäädä jälkiä. Alueella on sijainnut esimerkiksi sotaväen kokoontumisalue ja historiallinen tielinja.
Vaikka suunnitelma-alueella ja sen ympäristössä on rakennettu, muokattu maata ja asuttu kauan, on mahdollista, että suunnitelma-alueelta, erityisesti sen rakentamattomista osista, löytyy vielä tuntemattomia esihistoriallisia tai historiallisen ajan muinaisjäännöksiä tai muita arkeologisia kulttuuriperintökohteita. Niiden huomioonottaminen edellyttää arkeologisen inventoinnin suorittamista MRL 9 §:n mukaisesti. Inventoinnissa tulee tutkia historialliset lähteet ja kartat ja alueen myöhempi asutushistoria ja määrittää alueet, joissa on vielä mahdollista löytää muinaisjäännöstä tai muita arkeologisia kohteita. Potentiaaliset alueet tulee tarkastaa maastossa. Inventoinnin tulokset tulee huomioida yleissuunnitelmassa. Mahdollinen lisätutkimustarve arvioidaan inventoinnin jälkeen.
Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita ja muita Museoviraston ohjeita. Työhankkeeseen liittyvistä tutkimuskustannuksista vastaa hankkeen toteuttaja MML 15 §:n perusteella. Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta tai Museoviraston verkkosivulta (https://www.museovirasto.fi/fi/kulttuuriymparisto/arkeologinen-kulttuuriperinto/arkeologisen-kulttuuriperinnon-tutkimus/arkeologisten-kenttatoiden-tilaaminen). Arkeologisia kenttätutkimuksia koskevat Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeet.