Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikon mukaisesta kaavahankkeesta. Tutustuttuaan sille toimitettuun aineistoon maakuntamuseo toteaa seuraavaa.
Rakennettu ympäristö ja maisema
Pirkanmaan maakuntamuseo on antanut hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta aikaisemman lausunnon DIAR: 507/2022 (16.08.2022). Siinä maakuntamuseo toi ilmi suunnittelualueen ja sen ympäristön arvot valtakunnallisena maisema-alueena, kävi läpi aikaisemmissa selvityksissä esiin tuotuja rakennetun ympäristön arvoja ja suunnittelualuetta koskevia kaavamääräyksiä. Lausunnossa todettiin, että 10-20 vuoden takaisia selvityksiä on syytä täydentää ja päivittää. Maakuntamuseo korosti kaavan maisemavaikutusten huolellista arviointia sekä sitä, että kaavaselostukseen tulee kirjata selkeästi suunnittelualueen ja sen vaikutusalueiden ominaispiirteet, muutoksensietokyky ja -herkkyys. Lisäksi painotettiin, että kaavaratkaisut tulee tehdä maiseman ominaispiirteet huomioiden, mihin jo maakuntakaavan määräykset ohjaavat. Näiltä osin maakuntamuseo viittaa aikaisempaan lausuntoonsa.
Kaavan taustaselvitykseksi on laadittu rakennetun ympäristön selvitys (Vesilahden osayleiskaava, Rakennetun kulttuuriympäristön selvitys, Sweco Infra & Rail Oy / Hanna Ojutkangas 2022). Selvitys on asianmukaisesti toteutettu ja pääasiallisesti riittävä kaavan taustaselvitykseksi. Kilpalan autioituneen tilakeskuksen tiedoissa vaikuttaa olevan epätarkkuuksia. Asuinrakennuksen on katsottu olevan talousrakennus, vaikka se on merkitty asuinrakennukseksi selvitykseen sisältyvissä historiallisissa peruskarttaotteissa. Tältä osin selvitystekstiä on syytä tarkistaa.
Vesilahden valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen luokituksen osalta maakuntamuseo huomauttaa, että valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventoinnin tulos (VAMA 2021) otettiin valtioneuvoston päätöksellä 18.11.2021 maankäyttö- ja rakennuslain mukaisten valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi. VAMA 2021 on siis korvannut valtioneuvoston 5.1.1995 periaatepäätöksen mukaisen aiemman inventoinnin. Tältä osin rakennetun ympäristön selvityksen tietoja olisi hyvä tarkentaa, vaikka maakuntakaavan merkinnät ovatkin vuotta 2021 edeltävältä ajalta.
Selvityksessä on arvoluokituksessa noudatettu samaa periaatetta kuin Kirkonkylän osayleiskaavan muutosta ja laajennusta (2006) varten laaditussa rakennetun ympäristön selvityksessä Vesilahti, Kirkonkylän ja sen ympäristön rakennusinventointi ja maisemahistorian selvitys (Heiskanen, Jari 2006). Siinä kohteet jaoteltiin kolmeen arvoluokkaan: maakunnallisesti (I), paikallisesti (II) ja maisemallisesti/historiallisesti (III) arvokkaiksi. Suunnittelualueelta tunnistettiin tuolloin neljä rakennetun kulttuuriympäristön arvokohdetta, joista Kesola ja Kovelo III sijoitettiin arvoluokkaan II ja Kukkaro ja Pelppo luokkaan III. Kesola, Pelppo ja Kilpalantien varsi osoitettiin Kirkonkylän osayleiskaavassa suojeltaviksi merkinnällä /s: Alue, jolla ympäristö säilytetään. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen purkamiseen tulee olla pakottava syy ja rakennusvalvontaviranomaisen lupa. Rakennuksissa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että kohteen kulttuurihistorialliset arvot säilyvät. Uudisrakentaminen tulee sopeuttaa alueen maisemallisiin ja kulttuurihistoriallisiin arvoihin. Ympäristöä on hoidettava niin, että maiseman luonne ei oleellisesti muutu.
Uudessa selvityksessä Kovelo III:n rakennuksen on ilman perusteluja katsottu olevan vähemmän arvokas kuin Kesolan pihapiirin. Selvityksen kappaleessa 5.2 Suositukset on todettu, että alueella selkeänä suojelun arvoisena kohteena erottuu Kesolan päärakennus sekä pihapiirin riviaitta ja sauna. Myös Kovelo III:n asuinrakennus tulisi suojella, mutta sen yhteydessä on mahdollista käyttää kevyempää suojelumerkintää. Kovelo III on Valkkistentien ja Kilpalantien risteyksen pohjoispuolella vuosina 1951–1971 toimineen tiilitehtaan entinen toimisto- ja asuinrakennus. Se eroaa kookkaana tiilirakenteisena ja rapattuna 1950-luvun rakennuksena muusta alueella sijaitsevasta saman aikakauden asuinrakentamisesta ja kertoo alueen teollisuushistoriasta. Kilpalantien ympäristössä myös monet talousrakennukset ovat tiilitehtaan läheisyydestä johtuen kokonaan tai osittain tiilirakenteisia. Kulttuurihistoriallisen arvon lisäksi Kovelo III sijaitsee maisemallisesti tärkeällä paikalla ja näkyy ainakin lehdettömänä aikana ympäristöään korkeammalta sijaintipaikaltaan esteettä sekä Valkkistentielle että Vesilahdentielle. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että Kovelo III tulisi suojella samalla merkinnällä (SR-1) kuin Kesola.
Kukkaron entinen kaupparakennus ja Pelppo on osoitettu suojelumerkinnällä SR-2. Kilpalantien varrella sijaitsevat jälleenrakennuskauden rakennukset talousrakennuksineen olisi kokonaisuuden hahmottumisen vuoksi tarkoituksenmukaista säilyttää. Maakuntamuseo esittää jälleenrakennuskauden rakennuskannalle esimerkiksi /s-merkintää.
Suojelumerkintään SR-1 eli kulttuurihistoriallisesti merkittävä rakennetun ympäristön kohde liittyy määräys: Kohde on rakennetun kulttuuriympäristön kannalta merkittävä, ja se tulisi säilyttää. Korjausrakentamisessa tulee kiinnittää huomiota rakennuksen kulttuurihistoriallisiin ominaispiirteisiin. Rakennuksessa tehtäviin muutoksiin on haettava lupa. Merkintään SR-2 eli Huomionarvoinen rakennus liittyy määräys: Merkinnällä on osoitettu kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja/tai maisemakuvan kannalta huomion arvoiset rakennukset, jotka tulee pyrkiä säilyttämään. Rakennuksissa tehtäviin muutoksiin on haettava lupa. Maakuntamuseo toteaa, että kumpikaan määräys ei riittävällä tavalla suojaa kohteita ja voimassaolevan kaavan suojelumerkintään verrattuna suojelun taso jopa laskee. Maakuntamuseon näkemyksen mukaan kaavan laatu- ja suojelutavoitteita vastaa parhaiten muotoilu, jossa määrätään, ettei rakennusta saa purkaa.
Kilpalan rakennukset näkyvät pitkälle etelään Valkkistentielle sekä pohjoiseen ja länteen Vesilahdentielle. Pihapiirin rakennukset ovat olleet pitkään tyhjillään ja ne ovat kärsineet kunnossapidon puutteesta. Pihapiiriin liittyy vanhaa pihapuustoa ja sen läheisyydessä on pieni metsäsaareke, jolla kasvaa mm. katajaa ja kookkaita havupuita. Voimassaolevassa kaavassa pihapiiri on osoitettu AM-merkinnällä maatilan talouskeskuksen alueeksi. Kaavaluonnoksessa se sisältyy pientalovaltaiselle asuntoalueelle (AP-1). Määräyksen mukaan avoimien peltoalueiden läheisyydessä rakennusten tulee sopeutua maisemaan. Avoimen ja rakentuvan maiseman rajaa on pehmennettävä kasvillisuudella. Avoimiin alueisiin rajautuville alueille tulee istuttaa suojakasvillisuutta uusien rakennusten ympärille. AP-1 -alueiden rakentaminen muuttaisi Valkkistentien alkupään ja Kilpalantien ympäristöä sekä lähimaisemaa voimakkaasti. Tätä tai pihapiirin kohtaloa ei ole huomioitu vaikutustenarvioinnissa.
A-1 korttelialueet on pyritty sijoittamaan maisemallisesti vähemmän näkyville alueille. Ne varataan pääasiassa tiivistä ja monimuotoista asuinrakentamista varten. Mikäli alueille on tarkoitus sijoittaa korkeampaa rakennuskantaa, maisemavaikutukset saattavat kuitenkin ulottua maisemallisesti herkemmille alueille.
Kaava-alueella on tarkoitus säilyttää maatalousalueena (MT) Kesolan ja Valkkistentien välinen peltoaukean pohjoisosa, minkä lisäksi maisemallisesti arvokkaaksi peltoalueeksi (MA) on osoitettu kaava-alueella sijaitseva osa peltoalueesta Kilpalan pihapiirin etelä- ja lounaispuolella. MA-alueen määräyksen mukaan Merkinnällä on osoitettu maiseman kannalta tärkeät yhtenäiset tai yhtenäiseen kokonaisuuteen kuuluvat peltoaukeat. Alueen säilyminen avoimena ja viljelykäytössä on maisemakuvan kannalta tärkeää. Rakennettu ympäristö ja maisema on huomioitu hyvin kaavan yleismääräyksissä: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota rakennusten sijoittumiseen. Uudet rakennukset tulee toteuttaa koon, muodon, materiaalien ja värityksen osalta siten, että ne sopivat ympäröivään maisemaan, taajamakuvaan ja maasto-olosuhteeseen. Maisemallisesti arvokkaiden peltoalueiden (MA) vaikutuspiirissä olevia alueita asemakaavoitettaessa on kaavan yleismääräysten mukaan laadittava yksityiskohtaiset rakentamistapaohjeet rakentamisen sopeuttamiseksi maisemaan. Rakennustapaohjeiden laatiminen olisi eduksi myös muilla AP-1 alueilla. MT-merkintään ei kaavaluonnoksessa liity peltomaiseman avoimena pitoon liittyviä määräyksiä voimassaolevan yleiskaavan tapaan. Tätä mahdollisuutta olisi hyvä vielä tutkia, sillä esimerkiksi Kesolan maisemallinen asema ja näkyvyys Valkkistentielle riippuu MT-alueen avoimuudesta.
P-, TP- ja LH-alueiden kaavamääräyksissä todetaan, että taajamakuvalliseen ilmeeseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. T-alueen kohdalla määrätään, että avoimiin alueisiin rajautuville alueille tulee jättää tai istuttaa suojapuustoa. Maakuntamuseo pitää myönteisenä sitä, että ympäristön laatuun on kiinnitetty huomiota. EN/T-alueelta ympäristön laatuun liittyvä merkintä vielä puuttuu.
Kaavan rakennettuun ympäristöön ja maisemaan kohdistuvien vaikutusten arviointi on vielä hyvin suppea ja sitä tulee täydentää. Maakuntamuseo esittää viitesuunnitelman laatimista vaikutustenarvioinnin tueksi. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota Kilpalantien varren rakennuskannan maisemallisen aseman muutoksiin ja uudisrakentamisen näkyvyyteen maisemassa.
Arkeologinen kulttuuriperintö
Kaava-alueelle on laadittu kaavoituksen tausta-aineistona arkeologinen selvitys (Mikroliitti Oy: Vesilahti, Vesilahdentien eteläisen osayleiskaavan suunnittelualueen arkeologinen inventointi 2022), jonka koko nimi tulisi käydä ilmi kaavaselostuksesta. Maakuntamuseo on arvioinut inventointia ja toteaa sen olevan riittävä. Kaavaselostuksen sivulle 14, kappaleeseen 3.2.10. Muut mahdolliset selvitykset, hankkeet ja inventoinnit tulee vielä lisätä toinen Mikroliitti Oy:n vuonna 2022 tekemä ja kaava-aluetta koskeva arkeologinen inventointi (Vesilahti, Hailianmäki, suunnitellun maa-aineksen ottoalueen arkeologinen inventointi 2022).
Kaikkiaan kaava-alueella on seitsemän arkeologista suojelukohdetta, joista kuusi kiinteää muinaisjäännöstä (rajamerkkejä) ja yksi nk. muu kulttuuriperintökohde (maarakenne – mahdollinen nauriskuoppa). Kohteiden sijainti käy ilmi lausunnon liitekartasta 1. Lisäksi alueella on osa historiallista Vesilahti - Akaa -tielinjaa. Kohteet on mainittu kaavaselostuksessa, johon kohteen Hailianmäki 4 nimi tulee vielä korjata oikeaan muotoon; nyt selostuksessa on kohde Hailianmäki 3 kaksi kertaa. Maakuntamuseo on pyytänyt myös inventoinnin tehnyttä konsulttia (Mikroliitti Oy) korjaamaan kohteen virheellisen nimen inventointiraporttiin. Korjattu raportti on toimitettu maakuntamuseolle. Kaavaselostuksen kohdetietojen yhteyteen tulisi vielä lisätä kohteiden muinaisjäännösrekisteritunnukset:
Muurankorpi (1000046328) = kaavamerkintä sm 1
Hailianmäki (1000042260) = kaavamerkintä sm 4
Hailianmäki 2 (1000046110) = kaavamerkintä sm 5
Hailianmäki 3 (1000046112) = kaavamerkintä sm 6
Hailianmäki 4 (1000046443) = kaavamerkintä sm 2
Kesola (1000046331) = kaavamerkintä sm 3
Hailianmäki B (1000044481) = kaavamerkintä s 7
Vuoden 2022 inventoinnissa ei onnistuttu paikantamaan muuta kulttuuriperintökohdetta Hailianmäki B. Pirkanmaan maakuntamuseo tekee kohteelle maastotarkastuksen keväällä lumien sulettua. Mikäli kohdetta ei pystytä paikantamaan ja sen katsotaan tuhoutuneen alueen metsänhakkuussa, tulee kohdetta koskeva kaavamerkintä poistaa kaavakartalta ja kohteen tiedot kaavaselostuksesta. Maakuntamuseo tiedottaa kaavan laatijaa kevään tarkastuksen tuloksesta ilman erillistä pyyntöä.
Arkeologiset kohteet on varustettu kaavakarttaan asianmukaisin suojelumerkinnöin. Kiinteitä muinaisjäännöksiä koskeva kaavamääräys pitäisi kuitenkin muuttaa muotoon: Muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Kohteen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty. Kohdetta koskevista suunnitelmista on pyydettävä alueellisen vastuumuseon (Pirkanmaan maakuntamuseo) lausunto. Muun kulttuuriperintökohteen määräys tulisi kuulua: Muu kulttuuriperintökohde (elinkeinohistoriallinen kohde): Alueella olevat elinkeinohistorialliset rakenteet on säilytettävä. Suuremmista kohdetta koskevista suunnitelmista tulee neuvotella alueellisen vastuumuseon (Pirkanmaan maakuntamuseo) kanssa. Historiallista tielinjaa koskevaa määräys tulisi korjata seuraavaan muotoon: Historiallinen tielinja. Tien maisemalliset ja historialliset ominaispiirteet tulee säilyttää. Tien linjaa, sen rakenteita ja päällysteitä sekä lähiympäristöä koskevista suunnitelmista ja toimenpiteistä tulee neuvotella alueellisen vastuumuseon (Pirkanmaan maakuntamuseo) kanssa. Merkinnällä on osoitettu Valkkistentie. Normaali teiden hoito sekä päällysteen ylläpito ja hoito ovat sallittuja.
Kaavan maankäyttöön liittyvien aluevarausten osalta maakuntamuseo toteaa, että kiinteän muinaisjäännöksen Kesola (kaavassa sm-3) sijainti AP-1 (Pientalovaltainen asuntoalue) ja A-1 (Asuntoalue) aluevarausten rajalla on ristiriidassa muinaismuistolain kanssa. Mikäli merkintä halutaan säilyttää nyt esitetyn mukaisena, voi kyseeseen tulla tarve järjestää mml 13 §:n mukainen neuvottelu Museoviraston kanssa. Kaavan vaikutustenarvioinnissa tulisikin arvioida luonnoksessa esitetyn maankäyttöratkaisun vaikutusta kiinteään muinaisjäännökseen Kesola (sm-3). Sen sijaan kiinteän muinaisjäännöksen Hailianmäki 3 (kaavassa sm-6) koskevaa päämaankäyttömerkintää on luonnosvaiheen viranomaisneuvottelun jälkeen kehitetty muinaisjäännöksen säilymisen kannalta myönteiseen suuntaan; kohde sijaitsee nyt lähivirkistysalueella, mitä maakuntamuseo pitää hyvänä ratkaisuna.
Kaavaehdotus pyydetään lähettämään Pirkanmaan maakuntamuseolle lausunnon antamista varten.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikon mukaisesta kaavahankkeesta. Tutustuttuaan sille toimitettuun aineistoon maakuntamuseo toteaa seuraavaa.
Rakennettu ympäristö ja maisema
Pirkanmaan maakuntamuseo on antanut hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta aikaisemman lausunnon DIAR: 507/2022 (16.08.2022). Siinä maakuntamuseo toi ilmi suunnittelualueen ja sen ympäristön arvot valtakunnallisena maisema-alueena, kävi läpi aikaisemmissa selvityksissä esiin tuotuja rakennetun ympäristön arvoja ja suunnittelualuetta koskevia kaavamääräyksiä. Lausunnossa todettiin, että 10-20 vuoden takaisia selvityksiä on syytä täydentää ja päivittää. Maakuntamuseo korosti kaavan maisemavaikutusten huolellista arviointia sekä sitä, että kaavaselostukseen tulee kirjata selkeästi suunnittelualueen ja sen vaikutusalueiden ominaispiirteet, muutoksensietokyky ja -herkkyys. Lisäksi painotettiin, että kaavaratkaisut tulee tehdä maiseman ominaispiirteet huomioiden, mihin jo maakuntakaavan määräykset ohjaavat. Näiltä osin maakuntamuseo viittaa aikaisempaan lausuntoonsa.
Kaavan taustaselvitykseksi on laadittu rakennetun ympäristön selvitys (Vesilahden osayleiskaava, Rakennetun kulttuuriympäristön selvitys, Sweco Infra & Rail Oy / Hanna Ojutkangas 2022). Selvitys on asianmukaisesti toteutettu ja pääasiallisesti riittävä kaavan taustaselvitykseksi. Kilpalan autioituneen tilakeskuksen tiedoissa vaikuttaa olevan epätarkkuuksia. Asuinrakennuksen on katsottu olevan talousrakennus, vaikka se on merkitty asuinrakennukseksi selvitykseen sisältyvissä historiallisissa peruskarttaotteissa. Tältä osin selvitystekstiä on syytä tarkistaa.
Vesilahden valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen luokituksen osalta maakuntamuseo huomauttaa, että valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventoinnin tulos (VAMA 2021) otettiin valtioneuvoston päätöksellä 18.11.2021 maankäyttö- ja rakennuslain mukaisten valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi. VAMA 2021 on siis korvannut valtioneuvoston 5.1.1995 periaatepäätöksen mukaisen aiemman inventoinnin. Tältä osin rakennetun ympäristön selvityksen tietoja olisi hyvä tarkentaa, vaikka maakuntakaavan merkinnät ovatkin vuotta 2021 edeltävältä ajalta.
Selvityksessä on arvoluokituksessa noudatettu samaa periaatetta kuin Kirkonkylän osayleiskaavan muutosta ja laajennusta (2006) varten laaditussa rakennetun ympäristön selvityksessä Vesilahti, Kirkonkylän ja sen ympäristön rakennusinventointi ja maisemahistorian selvitys (Heiskanen, Jari 2006). Siinä kohteet jaoteltiin kolmeen arvoluokkaan: maakunnallisesti (I), paikallisesti (II) ja maisemallisesti/historiallisesti (III) arvokkaiksi. Suunnittelualueelta tunnistettiin tuolloin neljä rakennetun kulttuuriympäristön arvokohdetta, joista Kesola ja Kovelo III sijoitettiin arvoluokkaan II ja Kukkaro ja Pelppo luokkaan III. Kesola, Pelppo ja Kilpalantien varsi osoitettiin Kirkonkylän osayleiskaavassa suojeltaviksi merkinnällä /s: Alue, jolla ympäristö säilytetään. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen purkamiseen tulee olla pakottava syy ja rakennusvalvontaviranomaisen lupa. Rakennuksissa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että kohteen kulttuurihistorialliset arvot säilyvät. Uudisrakentaminen tulee sopeuttaa alueen maisemallisiin ja kulttuurihistoriallisiin arvoihin. Ympäristöä on hoidettava niin, että maiseman luonne ei oleellisesti muutu.
Uudessa selvityksessä Kovelo III:n rakennuksen on ilman perusteluja katsottu olevan vähemmän arvokas kuin Kesolan pihapiirin. Selvityksen kappaleessa 5.2 Suositukset on todettu, että alueella selkeänä suojelun arvoisena kohteena erottuu Kesolan päärakennus sekä pihapiirin riviaitta ja sauna. Myös Kovelo III:n asuinrakennus tulisi suojella, mutta sen yhteydessä on mahdollista käyttää kevyempää suojelumerkintää. Kovelo III on Valkkistentien ja Kilpalantien risteyksen pohjoispuolella vuosina 1951–1971 toimineen tiilitehtaan entinen toimisto- ja asuinrakennus. Se eroaa kookkaana tiilirakenteisena ja rapattuna 1950-luvun rakennuksena muusta alueella sijaitsevasta saman aikakauden asuinrakentamisesta ja kertoo alueen teollisuushistoriasta. Kilpalantien ympäristössä myös monet talousrakennukset ovat tiilitehtaan läheisyydestä johtuen kokonaan tai osittain tiilirakenteisia. Kulttuurihistoriallisen arvon lisäksi Kovelo III sijaitsee maisemallisesti tärkeällä paikalla ja näkyy ainakin lehdettömänä aikana ympäristöään korkeammalta sijaintipaikaltaan esteettä sekä Valkkistentielle että Vesilahdentielle. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että Kovelo III tulisi suojella samalla merkinnällä (SR-1) kuin Kesola.
Kukkaron entinen kaupparakennus ja Pelppo on osoitettu suojelumerkinnällä SR-2. Kilpalantien varrella sijaitsevat jälleenrakennuskauden rakennukset talousrakennuksineen olisi kokonaisuuden hahmottumisen vuoksi tarkoituksenmukaista säilyttää. Maakuntamuseo esittää jälleenrakennuskauden rakennuskannalle esimerkiksi /s-merkintää.
Suojelumerkintään SR-1 eli kulttuurihistoriallisesti merkittävä rakennetun ympäristön kohde liittyy määräys: Kohde on rakennetun kulttuuriympäristön kannalta merkittävä, ja se tulisi säilyttää. Korjausrakentamisessa tulee kiinnittää huomiota rakennuksen kulttuurihistoriallisiin ominaispiirteisiin. Rakennuksessa tehtäviin muutoksiin on haettava lupa. Merkintään SR-2 eli Huomionarvoinen rakennus liittyy määräys: Merkinnällä on osoitettu kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja/tai maisemakuvan kannalta huomion arvoiset rakennukset, jotka tulee pyrkiä säilyttämään. Rakennuksissa tehtäviin muutoksiin on haettava lupa. Maakuntamuseo toteaa, että kumpikaan määräys ei riittävällä tavalla suojaa kohteita ja voimassaolevan kaavan suojelumerkintään verrattuna suojelun taso jopa laskee. Maakuntamuseon näkemyksen mukaan kaavan laatu- ja suojelutavoitteita vastaa parhaiten muotoilu, jossa määrätään, ettei rakennusta saa purkaa.
Kilpalan rakennukset näkyvät pitkälle etelään Valkkistentielle sekä pohjoiseen ja länteen Vesilahdentielle. Pihapiirin rakennukset ovat olleet pitkään tyhjillään ja ne ovat kärsineet kunnossapidon puutteesta. Pihapiiriin liittyy vanhaa pihapuustoa ja sen läheisyydessä on pieni metsäsaareke, jolla kasvaa mm. katajaa ja kookkaita havupuita. Voimassaolevassa kaavassa pihapiiri on osoitettu AM-merkinnällä maatilan talouskeskuksen alueeksi. Kaavaluonnoksessa se sisältyy pientalovaltaiselle asuntoalueelle (AP-1). Määräyksen mukaan avoimien peltoalueiden läheisyydessä rakennusten tulee sopeutua maisemaan. Avoimen ja rakentuvan maiseman rajaa on pehmennettävä kasvillisuudella. Avoimiin alueisiin rajautuville alueille tulee istuttaa suojakasvillisuutta uusien rakennusten ympärille. AP-1 -alueiden rakentaminen muuttaisi Valkkistentien alkupään ja Kilpalantien ympäristöä sekä lähimaisemaa voimakkaasti. Tätä tai pihapiirin kohtaloa ei ole huomioitu vaikutustenarvioinnissa.
A-1 korttelialueet on pyritty sijoittamaan maisemallisesti vähemmän näkyville alueille. Ne varataan pääasiassa tiivistä ja monimuotoista asuinrakentamista varten. Mikäli alueille on tarkoitus sijoittaa korkeampaa rakennuskantaa, maisemavaikutukset saattavat kuitenkin ulottua maisemallisesti herkemmille alueille.
Kaava-alueella on tarkoitus säilyttää maatalousalueena (MT) Kesolan ja Valkkistentien välinen peltoaukean pohjoisosa, minkä lisäksi maisemallisesti arvokkaaksi peltoalueeksi (MA) on osoitettu kaava-alueella sijaitseva osa peltoalueesta Kilpalan pihapiirin etelä- ja lounaispuolella. MA-alueen määräyksen mukaan Merkinnällä on osoitettu maiseman kannalta tärkeät yhtenäiset tai yhtenäiseen kokonaisuuteen kuuluvat peltoaukeat. Alueen säilyminen avoimena ja viljelykäytössä on maisemakuvan kannalta tärkeää. Rakennettu ympäristö ja maisema on huomioitu hyvin kaavan yleismääräyksissä: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota rakennusten sijoittumiseen. Uudet rakennukset tulee toteuttaa koon, muodon, materiaalien ja värityksen osalta siten, että ne sopivat ympäröivään maisemaan, taajamakuvaan ja maasto-olosuhteeseen. Maisemallisesti arvokkaiden peltoalueiden (MA) vaikutuspiirissä olevia alueita asemakaavoitettaessa on kaavan yleismääräysten mukaan laadittava yksityiskohtaiset rakentamistapaohjeet rakentamisen sopeuttamiseksi maisemaan. Rakennustapaohjeiden laatiminen olisi eduksi myös muilla AP-1 alueilla. MT-merkintään ei kaavaluonnoksessa liity peltomaiseman avoimena pitoon liittyviä määräyksiä voimassaolevan yleiskaavan tapaan. Tätä mahdollisuutta olisi hyvä vielä tutkia, sillä esimerkiksi Kesolan maisemallinen asema ja näkyvyys Valkkistentielle riippuu MT-alueen avoimuudesta.
P-, TP- ja LH-alueiden kaavamääräyksissä todetaan, että taajamakuvalliseen ilmeeseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. T-alueen kohdalla määrätään, että avoimiin alueisiin rajautuville alueille tulee jättää tai istuttaa suojapuustoa. Maakuntamuseo pitää myönteisenä sitä, että ympäristön laatuun on kiinnitetty huomiota. EN/T-alueelta ympäristön laatuun liittyvä merkintä vielä puuttuu.
Kaavan rakennettuun ympäristöön ja maisemaan kohdistuvien vaikutusten arviointi on vielä hyvin suppea ja sitä tulee täydentää. Maakuntamuseo esittää viitesuunnitelman laatimista vaikutustenarvioinnin tueksi. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota Kilpalantien varren rakennuskannan maisemallisen aseman muutoksiin ja uudisrakentamisen näkyvyyteen maisemassa.
Arkeologinen kulttuuriperintö
Kaava-alueelle on laadittu kaavoituksen tausta-aineistona arkeologinen selvitys (Mikroliitti Oy: Vesilahti, Vesilahdentien eteläisen osayleiskaavan suunnittelualueen arkeologinen inventointi 2022), jonka koko nimi tulisi käydä ilmi kaavaselostuksesta. Maakuntamuseo on arvioinut inventointia ja toteaa sen olevan riittävä. Kaavaselostuksen sivulle 14, kappaleeseen 3.2.10. Muut mahdolliset selvitykset, hankkeet ja inventoinnit tulee vielä lisätä toinen Mikroliitti Oy:n vuonna 2022 tekemä ja kaava-aluetta koskeva arkeologinen inventointi (Vesilahti, Hailianmäki, suunnitellun maa-aineksen ottoalueen arkeologinen inventointi 2022).
Kaikkiaan kaava-alueella on seitsemän arkeologista suojelukohdetta, joista kuusi kiinteää muinaisjäännöstä (rajamerkkejä) ja yksi nk. muu kulttuuriperintökohde (maarakenne – mahdollinen nauriskuoppa). Kohteiden sijainti käy ilmi lausunnon liitekartasta 1. Lisäksi alueella on osa historiallista Vesilahti - Akaa -tielinjaa. Kohteet on mainittu kaavaselostuksessa, johon kohteen Hailianmäki 4 nimi tulee vielä korjata oikeaan muotoon; nyt selostuksessa on kohde Hailianmäki 3 kaksi kertaa. Maakuntamuseo on pyytänyt myös inventoinnin tehnyttä konsulttia (Mikroliitti Oy) korjaamaan kohteen virheellisen nimen inventointiraporttiin. Korjattu raportti on toimitettu maakuntamuseolle. Kaavaselostuksen kohdetietojen yhteyteen tulisi vielä lisätä kohteiden muinaisjäännösrekisteritunnukset:
Muurankorpi (1000046328) = kaavamerkintä sm 1
Hailianmäki (1000042260) = kaavamerkintä sm 4
Hailianmäki 2 (1000046110) = kaavamerkintä sm 5
Hailianmäki 3 (1000046112) = kaavamerkintä sm 6
Hailianmäki 4 (1000046443) = kaavamerkintä sm 2
Kesola (1000046331) = kaavamerkintä sm 3
Hailianmäki B (1000044481) = kaavamerkintä s 7
Vuoden 2022 inventoinnissa ei onnistuttu paikantamaan muuta kulttuuriperintökohdetta Hailianmäki B. Pirkanmaan maakuntamuseo tekee kohteelle maastotarkastuksen keväällä lumien sulettua. Mikäli kohdetta ei pystytä paikantamaan ja sen katsotaan tuhoutuneen alueen metsänhakkuussa, tulee kohdetta koskeva kaavamerkintä poistaa kaavakartalta ja kohteen tiedot kaavaselostuksesta. Maakuntamuseo tiedottaa kaavan laatijaa kevään tarkastuksen tuloksesta ilman erillistä pyyntöä.
Arkeologiset kohteet on varustettu kaavakarttaan asianmukaisin suojelumerkinnöin. Kiinteitä muinaisjäännöksiä koskeva kaavamääräys pitäisi kuitenkin muuttaa muotoon: Muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Kohteen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty. Kohdetta koskevista suunnitelmista on pyydettävä alueellisen vastuumuseon (Pirkanmaan maakuntamuseo) lausunto. Muun kulttuuriperintökohteen määräys tulisi kuulua: Muu kulttuuriperintökohde (elinkeinohistoriallinen kohde): Alueella olevat elinkeinohistorialliset rakenteet on säilytettävä. Suuremmista kohdetta koskevista suunnitelmista tulee neuvotella alueellisen vastuumuseon (Pirkanmaan maakuntamuseo) kanssa. Historiallista tielinjaa koskevaa määräys tulisi korjata seuraavaan muotoon: Historiallinen tielinja. Tien maisemalliset ja historialliset ominaispiirteet tulee säilyttää. Tien linjaa, sen rakenteita ja päällysteitä sekä lähiympäristöä koskevista suunnitelmista ja toimenpiteistä tulee neuvotella alueellisen vastuumuseon (Pirkanmaan maakuntamuseo) kanssa. Merkinnällä on osoitettu Valkkistentie. Normaali teiden hoito sekä päällysteen ylläpito ja hoito ovat sallittuja.
Kaavan maankäyttöön liittyvien aluevarausten osalta maakuntamuseo toteaa, että kiinteän muinaisjäännöksen Kesola (kaavassa sm-3) sijainti AP-1 (Pientalovaltainen asuntoalue) ja A-1 (Asuntoalue) aluevarausten rajalla on ristiriidassa muinaismuistolain kanssa. Mikäli merkintä halutaan säilyttää nyt esitetyn mukaisena, voi kyseeseen tulla tarve järjestää mml 13 §:n mukainen neuvottelu Museoviraston kanssa. Kaavan vaikutustenarvioinnissa tulisikin arvioida luonnoksessa esitetyn maankäyttöratkaisun vaikutusta kiinteään muinaisjäännökseen Kesola (sm-3). Sen sijaan kiinteän muinaisjäännöksen Hailianmäki 3 (kaavassa sm-6) koskevaa päämaankäyttömerkintää on luonnosvaiheen viranomaisneuvottelun jälkeen kehitetty muinaisjäännöksen säilymisen kannalta myönteiseen suuntaan; kohde sijaitsee nyt lähivirkistysalueella, mitä maakuntamuseo pitää hyvänä ratkaisuna.
Kaavaehdotus pyydetään lähettämään Pirkanmaan maakuntamuseolle lausunnon antamista varten.
Jaa
Facebookissa