Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa poikkeuslupahakemukseen, joka mahdollistaisi Tampereen Santalahden kaupunginosan ja Pispalan valtatien yhdistävän kevyenliikenteen sillan sekä porras- ja hissitornin rakentamisen. Rakennelma sijoittuisi Haulipuiston, Rivinterinpuiston ja Santalahden aukion tuntumaan, missä se ylittäisi Pispalan harjua pitkin kulkevan rautatiealueen. Maaston korkeuseroista johtuen sillan Santalahden puoleiseen päähän rakennettaisiin kymmenkerroksinen porrashuonetorni, johon tulisi radan ylityksen esteettömyyden takaamiseksi myös hissi. Suunniteltu silta poikkeaa alueella voimassa olevien asemakaavojen käyttötarkoitus- ja rakennusalamerkinnöistä ja porrashuonetorni ylittää asemakaavan rakennusoikeuden. Lisäksi osalla kiinteistöistä on voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimista varten. Poikkeaminen on katsottavissa melko vähäiseksi, etenkin kun sillan sijainti on merkitty mm. Santalahden 2015 hyväksyttyyn asemakaavaan.
Pirkanmaan maakuntamuseolle on lupahakemuksen liitteenä toimitettu alustava yleispiirustus suunnitellusta sillasta sekä rakennuspiirustukset porras- ja hissitornista. Lisäksi pyynnöstä toimitettiin sillasta tehty videoleike. Niiden perusteella rakennettaisiin katettu, lasitettu, punaiseksi maalattu, ristikkorakenteinen terässilta. Silta vaikuttaisi hakeneen muotokieltä läheisestä Pispalan haulitornista. Porras- ja hissitorni taas on julkisivuiltaan alueen muutamien säilyneiden vanhojen teollisuusrakennusten tapaan tiilimuurattu ja liittyisi viereiseen yhdeksänkerroksiseen kerrostaloon. Hissi olisi maisemahissi ja kooltaan riittävän suuri polkupyörän kuljetukseen. Rakennelma vaikuttaa kenties juuri tästä syystä kokonaisuudessaan melko massiiviselta, vaikka tavoitteena on selkeästi ollut kevytilmeinen teräsrakennesilta ja piippumainen porras- ja hissitorni.
Suunnitellun sillan eteläpää ulottuu Pispalanrinteen valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön (RKY) alueelle. Jyrkkärinteisellä harjulla kahden järven välissä sijaitseva alue on yksi Suomen tunnetuimmista 1800- ja 1900-lukujen taitteessa rakentuneista työväen asuinalueista, kulttuurihistoriallisesti erittäin arvokas ja muutosherkkä. Nyt suunniteltu silta yhdistyy suoraan alueen pääliikenneväylälle, Pispalan valtatielle. Melko lähellä sijaitsee myös Pispalan maamerkki, Haulitorni. Sillan rakentamisella ei aineiston perusteella kuitenkaan voida havaita olevan merkittäviä vaikutuksia RKY-alueen arvoille. Suunnitelma onkin ulkoasultaan hyväksyttävissä maisemaan.
Yleispiirustuksen mukaan sillan pohjoispään tukijalkojen rakentaminen kuitenkin saattaa edellyttää paikalla sijaitsevan asemakaavassa suojellun Santalahden seisakkeen kivimuurin osittaisen purkamisen. Muuri on voimassa olevassa, vuonna 2015 hyväksytyssä asemakaavassa suojeltu sr-r -merkinnällä, jota koskee määräys ”Historiallisesti ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakenne, jota ei saa purkaa.” Suunnitelmia tulisi pyrkiä muokkaamaan niin, että muurin purkamiselta vältyttäisiin. Mikäli tämä on mahdotonta, tulee muuri ennen purkua dokumentoida ja palauttaa sillan rakentamisen jälkeen huolellisesti nykyistä vastaavaksi.
Edellä mainituin ehdoin Pirkanmaan maakuntamuseo puoltaa poikkeusluvan myöntämistä. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa poikkeuslupahakemukseen, joka mahdollistaisi Tampereen Santalahden kaupunginosan ja Pispalan valtatien yhdistävän kevyenliikenteen sillan sekä porras- ja hissitornin rakentamisen. Rakennelma sijoittuisi Haulipuiston, Rivinterinpuiston ja Santalahden aukion tuntumaan, missä se ylittäisi Pispalan harjua pitkin kulkevan rautatiealueen. Maaston korkeuseroista johtuen sillan Santalahden puoleiseen päähän rakennettaisiin kymmenkerroksinen porrashuonetorni, johon tulisi radan ylityksen esteettömyyden takaamiseksi myös hissi. Suunniteltu silta poikkeaa alueella voimassa olevien asemakaavojen käyttötarkoitus- ja rakennusalamerkinnöistä ja porrashuonetorni ylittää asemakaavan rakennusoikeuden. Lisäksi osalla kiinteistöistä on voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimista varten. Poikkeaminen on katsottavissa melko vähäiseksi, etenkin kun sillan sijainti on merkitty mm. Santalahden 2015 hyväksyttyyn asemakaavaan.
Pirkanmaan maakuntamuseolle on lupahakemuksen liitteenä toimitettu alustava yleispiirustus suunnitellusta sillasta sekä rakennuspiirustukset porras- ja hissitornista. Lisäksi pyynnöstä toimitettiin sillasta tehty videoleike. Niiden perusteella rakennettaisiin katettu, lasitettu, punaiseksi maalattu, ristikkorakenteinen terässilta. Silta vaikuttaisi hakeneen muotokieltä läheisestä Pispalan haulitornista. Porras- ja hissitorni taas on julkisivuiltaan alueen muutamien säilyneiden vanhojen teollisuusrakennusten tapaan tiilimuurattu ja liittyisi viereiseen yhdeksänkerroksiseen kerrostaloon. Hissi olisi maisemahissi ja kooltaan riittävän suuri polkupyörän kuljetukseen. Rakennelma vaikuttaa kenties juuri tästä syystä kokonaisuudessaan melko massiiviselta, vaikka tavoitteena on selkeästi ollut kevytilmeinen teräsrakennesilta ja piippumainen porras- ja hissitorni.
Suunnitellun sillan eteläpää ulottuu Pispalanrinteen valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön (RKY) alueelle. Jyrkkärinteisellä harjulla kahden järven välissä sijaitseva alue on yksi Suomen tunnetuimmista 1800- ja 1900-lukujen taitteessa rakentuneista työväen asuinalueista, kulttuurihistoriallisesti erittäin arvokas ja muutosherkkä. Nyt suunniteltu silta yhdistyy suoraan alueen pääliikenneväylälle, Pispalan valtatielle. Melko lähellä sijaitsee myös Pispalan maamerkki, Haulitorni. Sillan rakentamisella ei aineiston perusteella kuitenkaan voida havaita olevan merkittäviä vaikutuksia RKY-alueen arvoille. Suunnitelma onkin ulkoasultaan hyväksyttävissä maisemaan.
Yleispiirustuksen mukaan sillan pohjoispään tukijalkojen rakentaminen kuitenkin saattaa edellyttää paikalla sijaitsevan asemakaavassa suojellun Santalahden seisakkeen kivimuurin osittaisen purkamisen. Muuri on voimassa olevassa, vuonna 2015 hyväksytyssä asemakaavassa suojeltu sr-r -merkinnällä, jota koskee määräys ”Historiallisesti ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakenne, jota ei saa purkaa.” Suunnitelmia tulisi pyrkiä muokkaamaan niin, että muurin purkamiselta vältyttäisiin. Mikäli tämä on mahdotonta, tulee muuri ennen purkua dokumentoida ja palauttaa sillan rakentamisen jälkeen huolellisesti nykyistä vastaavaksi.
Edellä mainituin ehdoin Pirkanmaan maakuntamuseo puoltaa poikkeusluvan myöntämistä. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.
Jaa
Facebookissa