Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa hankkeesta, jossa suunnitellaan uusittavan osa Fingrid Oyj 110 kV voimajohdosta Tampereen Lahdesjärven ja Nokian Melon sähköasemien välillä. Hankealueen pituus on noin 23 km. Hankkeessa on tarkoitus korvata ikääntyneet voimajohdot sekä vahvistaa Tampereen alueen kantaverkon siirtokykyä. Uusi voimajohto on suunniteltu rakennettavaksi osittain nykyisen voimajohdon paikalle ja osittain sen rinnalle. Voimajohto rakennetaan teräspylväsrakenteiseksi osittain harustetulla yhteispylväsrakenteella ja osittain vapaasti seisovalla pylväsrakenteella. Pylväskorkeus kasvaa muutamalla metrillä, kun nykyinen pylväs korvataan harustetulla pylväällä ja noin 10 metrillä pylvästyypin muuttuessa harustetusta vapaasti seisovaan.

Ecobio Oy laatii voimajohtoreitiltä ympäristöselvitystä Fingridin toimeksiannosta. Ympäristöselvityksessä voimajohdon vaikutuksia tarkastellaan noin 100 metriä leveältä vyöhykkeeltä johtoreitin molemmin puolin, jonka mukaiselta alueelta pyydetäänkin Pirkanmaan maakuntamuseon lausuntoa. Lausuntopyynnössä pyydetään arvioimaan hankkeen vaikutuksia muinaisjäännöksiin ja kulttuuriperintökohteisiin sekä arviota johtoalueen arkeologisesta inventointitarpeesta. Hankkeella on kuitenkin myös vaikutuksia rakennettuun ympäristöön ja maisemaan, jonka vuoksi museolain mukaista kulttuuriympäristön vaalimistehtävää Pirkanmaalla hoitava alueellinen vastuumuseo kommentoi hanketta myös näiltä osin.

Yleistä

Lausuntopyynnön liitteenä olevalle kartalle on merkitty uusittavan voimajohtolinjan lisäksi mm. muinaisjäännöskohteet pisteinä, rakennusperintörekisterin aluemaiset kohteet sekä RKY 1993 -arvoalueet. Pirkanmaan maakuntamuseo huomauttaa, että em. aineistot ovat monin osin vanhentuneita, puutteellisia ja korvautuneet päivitetyillä inventoinneilla. Niiden sijaan tulisi käyttää ajantasaisia aineistoja, joita ovat mm. Pirkanmaan 2040 maakuntakaavaan merkityt valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, kulttuurimaisemat ja rakennetut kulttuuriympäristöt, valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (Museoviraston RKY-inventointi 2009) sekä Museoviraston muinaisjäännösrekisteri.

Rakennetun ympäristön ja maiseman osalta hankkeeseen ei liity lisäinventointitarpeita, mutta korkeamman pylvästyypin tai levenevän johtoalueen aiheuttamat maisemavaikutukset myöhemmin mainittuihin selvityksissä tunnistettuihin hankkeen vaikutusalueen arvokohteisiin ja -alueisiin tulee huomioida. Vaikutustenarviointi tulee maiseman osalta ulottaa koko sille alueelle, mille uudistettu sähkölinja tulee näkymään. Alustavasti arvioiden hankkeen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan kohdistuvat muutokset ovat pääosin vähäisiä ja koskevat olemassa olevaa voimalinjaa, joka on jo vakiintunut elementti maisemassa.

Johto-osuus A-B (Tampere, Lahdesjärvi-Multisilta)

Johto-osuudella A-B johtoalueen leveys säilyy ennallaan (50 m), mutta pylväät ovat noin 5 m nykyistä korkeampia.

Johto-osuus B-C (Tampere, Multisilta)

Johto-osuudella B-C johtoalueen leveys säilyy ennallaan (50 m). Uusi kahden virtapiirin voimajohto toteutetaan vapaasti seisovalla pylväsrakenteella, joka on nykyistä 20 m korkeaa pylvästyyppiä 10 m korkeampi.

Johto-osuus C-D (Tampere, Multisilta - Pirkkala, Kaivannonsalmi)

Johto-osuudella C-D johtoalue levenee nykyisestään 6 metrillä 56 m leveäksi. Toinen voimajohdoista puretaan ja jäljelle jäävä uusitaan siten, että pylväskorkeus on noin 5 m nykyistä korkeampi.

Linjan ko. osuudella, sen itäpäässä sijaitsee kiinteä muinaisjäännös Peltolammin kipinäaidat (muinaisjäännösrekisteritunnus 1000037223). Kipinäaidat kuuluvat Hämeenlinnan-Tampereen rataan, joka valmistui v. 1876. Tarkemmat tiedot tunnetuista arkeologisista kohteista ja niiden sijainnista löytyvät Kulttuuriympäristön palveluikkunasta www.kyppi.fi ja Museoviraston karttapalvelusta: https://kartta.museoverkko.fi/

Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §). Ennen töiden aloittamista on varmistettava, että muinaisjäännös suoja-alueineen (suositeltava suojavyöhyke: 10 m) on merkitty maastoon ja on kaikkien alueella toimivien tiedossa.

Suunnitelman pisin johto-osuus C-D on jäänyt pääosin tutkimatta aiemmissa arkeologisissa inventoinneissa. Maakuntamuseo pitää inventoinnin suorittamista tarpeellisena oheiseen liitekarttaan sinisellä merkityillä linjaosuuksilla. Inventoinnissa on tarkastettava mahdollisimman kattavasti suunnitelman mukaisen johtoalueen arkeologisesti potentiaaliset osat ottaen huomioon myös mahdolliset vaihtoehtoiset linja- ja johtoalueratkaisut.

Johto-osuuden länsiosa sijoittuu Pirkanmaan maakuntakaavaan 2040 merkityn maakunnallisesti arvokkaan Topparin ja Savilahden kulttuurimaiseman alueelle.

Johto-osuus D-E (Nokia, Kaivannonsalmi - Tervasuo)

Johto-osuudella D-E johtoalueen leveys säilyy ennallaan (50 m). Uusi kahden virtapiirin voimajohto toteutetaan vapaasti seisovalla pylväsrakenteella, joka on nykyistä 20 m korkeaa pylvästyyppiä 10 m korkeampi.

Luodon saaren pohjoisosassa välittömästi voimalinjan koillispuolella kulkee Pirkanmaan maakuntakaavaan merkityn arkeologisen perinnön ydinalueen Sotka-Keho-Kattilainen lounaisraja.

Luodon saarelle sijoittuva voimajohdon linjaosuus on aiemmin tutkimaton ja vaatii kokonaisuudessaan arkeologista inventointia.

Johto-osuuden koillispuolella noin 750 m etäisyydellä sijaitsee Pirkanmaan maakuntakaavaan 2040 merkitty maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö Nokian asemanseutu ja asuinalueet/Kehon ryhmäpuutarha-alue.

Johto-osuus E-F (Tervasuo-Melo)

Johto-osuudella E-F johtoalueen leveys säilyy ennallaan (70 m). Johtoalueen olemassa olevista voimajohdoista toinen säilyy ennallaan ja toinen uusitaan kahden virtapiirin voimajohtona vapaasti seisovalla pylväsrakenteella, joka on nykyistä 20 m korkeaa pylvästyyppiä 10 m korkeampi.

Johto-osuuden pohjoisosa Kohmalasta, Nokianvirralle ja Melon voimalaitokselle sijoittuu Pirkanmaan maakuntakaavaan 2040 merkitylle maakunnallisesti arvokkaalle Pyhäjärven - Nokianvirran - Kuloveden kulttuurimaiseman alueelle.

Noin 40 m nykyisestä voimalinjasta lounaaseen sijaitsee kiinteä muinaisjäännös, kivikautinen asuinpaikka Nokia Mattilanpelto (mj-tunnus 1000040062). Esitettyjen suunnitelmien perusteella uusi johtoalueen raja tulisi kulkemaan asuinpaikan koilliskulman läpi. Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §). Tarkemmat suunnitelmat koskien muinaisjäännösaluetta tulee lähettää maakuntamuseolle lausuntoa varten.

Toiseksi lähinnä voimalinjaa sijaitsee muu kulttuuriperintökohde, historiallinen asuinpaikka Nokia Kohmala (mj-tunnus 1000029939), jonka etäisyys linjasta on n. 85 m SW.

Lisäksi Kohman alueella linjan koillispuolella sijaitsee maakuntakaavaan merkitty arkeologisen perinnön ydinalue Haavisto-Nokianvuori, jonka rajan etäisyys nykyiseen voimalinjaan on n. 50 m. Kaavamääräyksen mukaan alueella sijaitsevien muinaisjäännösalueiden ja niiden lähialueiden maankäyttöä, rakentamista ja hoitoa suunniteltaessa on kiinteiden muinaisjäännösten lisäksi otettava huomioon muinaisjäännösten suoja-alueet, maisemallinen sijainti ja mahdollinen liittyminen arvokkaisiin maisema-alueisiin ja/tai kulttuuriympäristöihin. Alueella sijaitsee mm. laaja rautakautinen kalmisto- ja asuinpaikkakokonaisuus, johon kuuluvat kohteet Mattila (536010013) ja Kuirinmäki (536010014). Mattilan tilan alueella sijaitsee myös historiallisen Taipaleen kylän tonttimaa. Mattilan-Kuirinmäen muinaisjäännöskompleksilta on suora näköyhteys voimalinjalle, ja etäisyys siihen on n. 200 m. Linjasta 125 m lounaaseen sijaitsee lisäksi historiallisen asutukseen liittyvä kulttuuriperintökohde Kohmala 4-5 (1000038685).

Taivalkunnantien luoteis- ja erityisesti kaakkoispuolella voimalinja kulkee siis maanviljelymaisemassa, jonka juuret ovat rautakaudessa. Linja sijoittuu Kohmalan ja Taipaleen kylien vanhalle rintapelto- ja niittyaukealle, joka on merkitty jo alueen vanhimpiin karttoihin (1760-luku). Alueen maisema muodostaa tärkeimmän osan linjan molemmin puolin sijaitsevien, edellä mainittujen arkeologisten kohteiden ympäristöstä, ja sillä on tärkeä rooli kohteiden ymmärrettävyyden sekä arvon säilymisen näkökulmasta. Museoviraston ohjeen mukaan rakentamisessa tai muussa maankäytössä tulisi ottaa huomioon muinaisjäännöksiä ympäröivien alueiden maisemalliset arvot ja välttää maiseman olennaista muuttamista. Maakuntamuseo esittääkin tutkittavaksi mahdollisuutta toteuttaa voimajohto Kohmanlahden ja Kahtalammen välisellä osuudella pylväsrakenteella, joka kooltaan vastaisi mahdollisimman hyvin nykyistä.

Kohde Nokia Kohma (1000040063) on mahdollinen kivikautinen löytöpaikka, jonka tutkimuksissa ei ole todettu kiinteää muinaisjäännöstä (Kohmalan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013). Tämänhetkisen tiedon perusteella kohdetta ei siis ole tarpeen huomioida suunnittelussa.

Arkeologista inventointia vaativat linjaosuudet on merkitty oheiseen liitekarttaan sinisellä.

Arkeologisessa inventoinnissa on huomioitava sekä erityyppiset ja -ikäiset kiinteät muinaisjäännökset että muut kulttuuriperintökohteet. Arkeologisia inventointeja voidaan tehdä vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Arkeologisen tutkimuksen tekijän tulee toimittaa raportti digitaalisena arviointia varten Pirkanmaan maakuntamuseolle (pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi). Arvioinnissa varmistetaan, että tutkimus vastaa sille asetettuja tavoitteita ja laatuvaatimuksia. Raportti toimitetaan arvioinnin jälkeen Museovirastoon, jossa se tallennetaan sähköiseen asianhallintajärjestelmään ja julkaistaan palvelussa https://asiat.museovirasto.fi/. Tutkimusraporttien tiedot tallennetaan myös muinaisjäännösrekisteriin, jonka tietoja voi selata kaikille avoimessa Kulttuuriympäristön palveluikkunassa www.kyppi.fi. Verkossa julkaistava tutkimusraportti ei saa sisältää yksityishenkilöiden henkilötietoja, esim. maanomistajien nimiä tai osoitteita. Raportin lisäksi museolle on toimitettava kohteiden sijaintitiedot ja rajaukset digitaalisena paikkatietomuodossa. Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta. Tämä lausunto on liitettävä tutkimusta koskevaan tarjouspyyntöön.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa hankkeesta, jossa suunnitellaan uusittavan osa Fingrid Oyj 110 kV voimajohdosta Tampereen Lahdesjärven ja Nokian Melon sähköasemien välillä. Hankealueen pituus on noin 23 km. Hankkeessa on tarkoitus korvata ikääntyneet voimajohdot sekä vahvistaa Tampereen alueen kantaverkon siirtokykyä. Uusi voimajohto on suunniteltu rakennettavaksi osittain nykyisen voimajohdon paikalle ja osittain sen rinnalle. Voimajohto rakennetaan teräspylväsrakenteiseksi osittain harustetulla yhteispylväsrakenteella ja osittain vapaasti seisovalla pylväsrakenteella. Pylväskorkeus kasvaa muutamalla metrillä, kun nykyinen pylväs korvataan harustetulla pylväällä ja noin 10 metrillä pylvästyypin muuttuessa harustetusta vapaasti seisovaan.

Ecobio Oy laatii voimajohtoreitiltä ympäristöselvitystä Fingridin toimeksiannosta. Ympäristöselvityksessä voimajohdon vaikutuksia tarkastellaan noin 100 metriä leveältä vyöhykkeeltä johtoreitin molemmin puolin, jonka mukaiselta alueelta pyydetäänkin Pirkanmaan maakuntamuseon lausuntoa. Lausuntopyynnössä pyydetään arvioimaan hankkeen vaikutuksia muinaisjäännöksiin ja kulttuuriperintökohteisiin sekä arviota johtoalueen arkeologisesta inventointitarpeesta. Hankkeella on kuitenkin myös vaikutuksia rakennettuun ympäristöön ja maisemaan, jonka vuoksi museolain mukaista kulttuuriympäristön vaalimistehtävää Pirkanmaalla hoitava alueellinen vastuumuseo kommentoi hanketta myös näiltä osin.

Yleistä

Lausuntopyynnön liitteenä olevalle kartalle on merkitty uusittavan voimajohtolinjan lisäksi mm. muinaisjäännöskohteet pisteinä, rakennusperintörekisterin aluemaiset kohteet sekä RKY 1993 -arvoalueet. Pirkanmaan maakuntamuseo huomauttaa, että em. aineistot ovat monin osin vanhentuneita, puutteellisia ja korvautuneet päivitetyillä inventoinneilla. Niiden sijaan tulisi käyttää ajantasaisia aineistoja, joita ovat mm. Pirkanmaan 2040 maakuntakaavaan merkityt valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, kulttuurimaisemat ja rakennetut kulttuuriympäristöt, valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (Museoviraston RKY-inventointi 2009) sekä Museoviraston muinaisjäännösrekisteri.

Rakennetun ympäristön ja maiseman osalta hankkeeseen ei liity lisäinventointitarpeita, mutta korkeamman pylvästyypin tai levenevän johtoalueen aiheuttamat maisemavaikutukset myöhemmin mainittuihin selvityksissä tunnistettuihin hankkeen vaikutusalueen arvokohteisiin ja -alueisiin tulee huomioida. Vaikutustenarviointi tulee maiseman osalta ulottaa koko sille alueelle, mille uudistettu sähkölinja tulee näkymään. Alustavasti arvioiden hankkeen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan kohdistuvat muutokset ovat pääosin vähäisiä ja koskevat olemassa olevaa voimalinjaa, joka on jo vakiintunut elementti maisemassa.

Johto-osuus A-B (Tampere, Lahdesjärvi-Multisilta)

Johto-osuudella A-B johtoalueen leveys säilyy ennallaan (50 m), mutta pylväät ovat noin 5 m nykyistä korkeampia.

Johto-osuus B-C (Tampere, Multisilta)

Johto-osuudella B-C johtoalueen leveys säilyy ennallaan (50 m). Uusi kahden virtapiirin voimajohto toteutetaan vapaasti seisovalla pylväsrakenteella, joka on nykyistä 20 m korkeaa pylvästyyppiä 10 m korkeampi.

Johto-osuus C-D (Tampere, Multisilta - Pirkkala, Kaivannonsalmi)

Johto-osuudella C-D johtoalue levenee nykyisestään 6 metrillä 56 m leveäksi. Toinen voimajohdoista puretaan ja jäljelle jäävä uusitaan siten, että pylväskorkeus on noin 5 m nykyistä korkeampi.

Linjan ko. osuudella, sen itäpäässä sijaitsee kiinteä muinaisjäännös Peltolammin kipinäaidat (muinaisjäännösrekisteritunnus 1000037223). Kipinäaidat kuuluvat Hämeenlinnan-Tampereen rataan, joka valmistui v. 1876. Tarkemmat tiedot tunnetuista arkeologisista kohteista ja niiden sijainnista löytyvät Kulttuuriympäristön palveluikkunasta www.kyppi.fi ja Museoviraston karttapalvelusta: https://kartta.museoverkko.fi/

Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §). Ennen töiden aloittamista on varmistettava, että muinaisjäännös suoja-alueineen (suositeltava suojavyöhyke: 10 m) on merkitty maastoon ja on kaikkien alueella toimivien tiedossa.

Suunnitelman pisin johto-osuus C-D on jäänyt pääosin tutkimatta aiemmissa arkeologisissa inventoinneissa. Maakuntamuseo pitää inventoinnin suorittamista tarpeellisena oheiseen liitekarttaan sinisellä merkityillä linjaosuuksilla. Inventoinnissa on tarkastettava mahdollisimman kattavasti suunnitelman mukaisen johtoalueen arkeologisesti potentiaaliset osat ottaen huomioon myös mahdolliset vaihtoehtoiset linja- ja johtoalueratkaisut.

Johto-osuuden länsiosa sijoittuu Pirkanmaan maakuntakaavaan 2040 merkityn maakunnallisesti arvokkaan Topparin ja Savilahden kulttuurimaiseman alueelle.

Johto-osuus D-E (Nokia, Kaivannonsalmi - Tervasuo)

Johto-osuudella D-E johtoalueen leveys säilyy ennallaan (50 m). Uusi kahden virtapiirin voimajohto toteutetaan vapaasti seisovalla pylväsrakenteella, joka on nykyistä 20 m korkeaa pylvästyyppiä 10 m korkeampi.

Luodon saaren pohjoisosassa välittömästi voimalinjan koillispuolella kulkee Pirkanmaan maakuntakaavaan merkityn arkeologisen perinnön ydinalueen Sotka-Keho-Kattilainen lounaisraja.

Luodon saarelle sijoittuva voimajohdon linjaosuus on aiemmin tutkimaton ja vaatii kokonaisuudessaan arkeologista inventointia.

Johto-osuuden koillispuolella noin 750 m etäisyydellä sijaitsee Pirkanmaan maakuntakaavaan 2040 merkitty maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö Nokian asemanseutu ja asuinalueet/Kehon ryhmäpuutarha-alue.

Johto-osuus E-F (Tervasuo-Melo)

Johto-osuudella E-F johtoalueen leveys säilyy ennallaan (70 m). Johtoalueen olemassa olevista voimajohdoista toinen säilyy ennallaan ja toinen uusitaan kahden virtapiirin voimajohtona vapaasti seisovalla pylväsrakenteella, joka on nykyistä 20 m korkeaa pylvästyyppiä 10 m korkeampi.

Johto-osuuden pohjoisosa Kohmalasta, Nokianvirralle ja Melon voimalaitokselle sijoittuu Pirkanmaan maakuntakaavaan 2040 merkitylle maakunnallisesti arvokkaalle Pyhäjärven - Nokianvirran - Kuloveden kulttuurimaiseman alueelle.

Noin 40 m nykyisestä voimalinjasta lounaaseen sijaitsee kiinteä muinaisjäännös, kivikautinen asuinpaikka Nokia Mattilanpelto (mj-tunnus 1000040062). Esitettyjen suunnitelmien perusteella uusi johtoalueen raja tulisi kulkemaan asuinpaikan koilliskulman läpi. Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §). Tarkemmat suunnitelmat koskien muinaisjäännösaluetta tulee lähettää maakuntamuseolle lausuntoa varten.

Toiseksi lähinnä voimalinjaa sijaitsee muu kulttuuriperintökohde, historiallinen asuinpaikka Nokia Kohmala (mj-tunnus 1000029939), jonka etäisyys linjasta on n. 85 m SW.

Lisäksi Kohman alueella linjan koillispuolella sijaitsee maakuntakaavaan merkitty arkeologisen perinnön ydinalue Haavisto-Nokianvuori, jonka rajan etäisyys nykyiseen voimalinjaan on n. 50 m. Kaavamääräyksen mukaan alueella sijaitsevien muinaisjäännösalueiden ja niiden lähialueiden maankäyttöä, rakentamista ja hoitoa suunniteltaessa on kiinteiden muinaisjäännösten lisäksi otettava huomioon muinaisjäännösten suoja-alueet, maisemallinen sijainti ja mahdollinen liittyminen arvokkaisiin maisema-alueisiin ja/tai kulttuuriympäristöihin. Alueella sijaitsee mm. laaja rautakautinen kalmisto- ja asuinpaikkakokonaisuus, johon kuuluvat kohteet Mattila (536010013) ja Kuirinmäki (536010014). Mattilan tilan alueella sijaitsee myös historiallisen Taipaleen kylän tonttimaa. Mattilan-Kuirinmäen muinaisjäännöskompleksilta on suora näköyhteys voimalinjalle, ja etäisyys siihen on n. 200 m. Linjasta 125 m lounaaseen sijaitsee lisäksi historiallisen asutukseen liittyvä kulttuuriperintökohde Kohmala 4-5 (1000038685).

Taivalkunnantien luoteis- ja erityisesti kaakkoispuolella voimalinja kulkee siis maanviljelymaisemassa, jonka juuret ovat rautakaudessa. Linja sijoittuu Kohmalan ja Taipaleen kylien vanhalle rintapelto- ja niittyaukealle, joka on merkitty jo alueen vanhimpiin karttoihin (1760-luku). Alueen maisema muodostaa tärkeimmän osan linjan molemmin puolin sijaitsevien, edellä mainittujen arkeologisten kohteiden ympäristöstä, ja sillä on tärkeä rooli kohteiden ymmärrettävyyden sekä arvon säilymisen näkökulmasta. Museoviraston ohjeen mukaan rakentamisessa tai muussa maankäytössä tulisi ottaa huomioon muinaisjäännöksiä ympäröivien alueiden maisemalliset arvot ja välttää maiseman olennaista muuttamista. Maakuntamuseo esittääkin tutkittavaksi mahdollisuutta toteuttaa voimajohto Kohmanlahden ja Kahtalammen välisellä osuudella pylväsrakenteella, joka kooltaan vastaisi mahdollisimman hyvin nykyistä.

Kohde Nokia Kohma (1000040063) on mahdollinen kivikautinen löytöpaikka, jonka tutkimuksissa ei ole todettu kiinteää muinaisjäännöstä (Kohmalan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013). Tämänhetkisen tiedon perusteella kohdetta ei siis ole tarpeen huomioida suunnittelussa.

Arkeologista inventointia vaativat linjaosuudet on merkitty oheiseen liitekarttaan sinisellä.

Arkeologisessa inventoinnissa on huomioitava sekä erityyppiset ja -ikäiset kiinteät muinaisjäännökset että muut kulttuuriperintökohteet. Arkeologisia inventointeja voidaan tehdä vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Arkeologisen tutkimuksen tekijän tulee toimittaa raportti digitaalisena arviointia varten Pirkanmaan maakuntamuseolle (pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi). Arvioinnissa varmistetaan, että tutkimus vastaa sille asetettuja tavoitteita ja laatuvaatimuksia. Raportti toimitetaan arvioinnin jälkeen Museovirastoon, jossa se tallennetaan sähköiseen asianhallintajärjestelmään ja julkaistaan palvelussa https://asiat.museovirasto.fi/. Tutkimusraporttien tiedot tallennetaan myös muinaisjäännösrekisteriin, jonka tietoja voi selata kaikille avoimessa Kulttuuriympäristön palveluikkunassa www.kyppi.fi. Verkossa julkaistava tutkimusraportti ei saa sisältää yksityishenkilöiden henkilötietoja, esim. maanomistajien nimiä tai osoitteita. Raportin lisäksi museolle on toimitettava kohteiden sijaintitiedot ja rajaukset digitaalisena paikkatietomuodossa. Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta. Tämä lausunto on liitettävä tutkimusta koskevaan tarjouspyyntöön.