rakennusperinteinen

asutushistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Rakennus on hyvin alkuperäisessä muodossaan säilynyt ja sillä on paikallishistoriallista arvoa: Rakennuksessa on toiminut yleinen sauna sekä hyhkyläisten käytössä olleet pesula- ja mankelitilat. Nämä osat ovat edelleen jäljellä rakennuksessa. Rakennuksella on keskeinen sijainti maisemassa ja se muodostaa tärkeän osan Pättiniemenkadun katutilaa.

Mallastehtaankadun ja Pättiniemenkadun risteyksessä sijaitsee jykevä 1929 rakennettu puukerrostalo, pitkä sivu Pättiniemenkadulle päin. Rakennus on aivan pitkän tontin laidassa, miltei katurajassa kiinni. Väliin mahtuu vain rakennusta suojaava korkea sireeniaita. Tontti on tasainen ja sitä reunustavat korkeat puut. Pihan keskelle jää avara nurmikenttä.

Pihapiirissä on lisäksi kevytrakenteinen uudehko huvimaja, mutta ei muita rakennuksia. Huvimaja on rankorakenteinen, 5-lappeinen (kartiokatto) ja katettu vaakan levitetyllä huopakatteella. Vuorauksena on pysty peiterima ja väriltään huvimaja on keltainen, valkoisin listoin.

Kiinteistön asuinrakennusta kutsutaan Saarimäen taloksi alkuperäisen rakentajansa mukaan. Talon on rakentanut rakennusmestari Wäinö Saarimäki, joka oli yksi aikansa mukaisista ns. gryndereistä eli henkilöistä, jotka rakennuttivat ja omistivat useampia vuokrataloja. Rakennuksen valmistumisvuosi oli 1929. Toinen Saarimäen rakentama talo, ns. Lautatalo, sijaitsee näköetäisyydellä (Savenvalajankatu 7) ja on ilmeisesti muutamaa vuotta aikaisemmin rakennettu. Rakennukset ovat malliltaan hyvin samankaltaiset. Saarimäki itse asui vaimonsa kanssa tässä Pättimäenkadun talossa. Taloon rakennettiin heti alusta pitäen myös tilat yleiselle saunalle sekä hyhkyläisten pesula- ja mankelikäyttöön.

Rakennus on osittain edelleen saman suvun halussa.

Pihapiirissä ei ole ollut muita rakennuksia. Sen sijaan tontti on ollut nykyistä suurempi. Muun muassa Mallastehtaankatu ja Pättiniemenkatu ovat vieneet osan tontista. Samoin tonttia on pienennetty pihan puoleta.

Rakennuksen henkilöhistoriaan mahtuu värikkäitä tarinoita sekä vuokranantajista että heidän lukuisista vuokralaisistaan. Talon yläkerta on muun muassa syttynyt kerran palamaan sodasta palanneen väsyneen miehen tupakasta. Kiintoisana yksityiskohtana talon lähihistoriassa on myös se, että talossa on yöpynyt Namibian nykyinen presidentti Sam Nujoma. Hän oli vierailulla lähetystyötä tehneen suomalaisen perheen luona.

Rakennus kehystää katua, luoden kaupunkimaisen katuseinämän tuntua. Myös lähitalot noudattavat osin samaa periaatetta. Näihin 1980-90-lukujen lähitaloihin onkin malli haettu juuri Saarimäen talosta, myös ulkonäöllisesti. Nykyisen asukkaan mukaan taloja suunniteltaessa arkkitehdit kävivät jopa piirtämässä. Saarimäen taloa mallikseen.

Rakennus tulisi entistä paremmin esiin ilman seinustan sireeniaitaa. Rakennuksessa kiinni oleva kasvillisuus edesauttaa myös rakennuksen vaurioitumista (kostea mikroilmasto: maalin rapistuminen, lahoalttius, tuholaiset). Sireeniaita edustaa kuitenkin perinteistä pihakasvillisuutta ja sikäli puolustaa paikkansa. Lisäksi se luo osaltaan katualueen vehreää tunnelmaa.

Asemakaava

Kyllikki Helenius. Hyhky, hyvä kylä. Hyhkyn kaupunginosakirja. 2003, s.33

Tampereen kaupungin Ympäristö- ja Tekninen toimi, rakennus- ja huoneistorekisteri sekä rakennusvalvonnan arkisto (2004).