Museovirasto on välittänyt Pirkanmaan maakuntamuseolle otsikossa mainitun maakaapelointisuunnitelman lausunnon antamista varten. 

Rakennetun ympäristön ja maiseman osalta Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että suunnitelman pohjoisosa Korpilahdentien, Muotiaistentien ja Kyrölahdentien varsilla ulottuu Karhen maakunnallisesti arvokkaan kulttuurimaiseman alueelle. Erityisesti tällä alueella, mutta myös muualla maalaismaisemassa, maanpäälle tulevat rakenteet kuten muuntajarakennukset tulee sijoittaa siten, että niiden maisemallinen vaikutus jää mahdollisimman pieneksi. Rakennukset tulee sijoittaa olevan puuston tai rakennetun ympäristön suojaan, avoimen peltomaiseman ulkopuolelle. Lausuntopyynnön mukana toimitetut kaapelikartat ovat resoluutioltaan melko heikkolaatuisia ja niistä puuttuu merkintöjen selitykset. Suunnitelma näyttää kuitenkin noudattelevan edellä mainittua periaatetta, eikä maakuntamuseolla näin ollen ole siitä maiseman osalta huomautettavaa.

Suunnittelualueen pohjoisosassa maakaapelilinjaus sijoittuu Ylöjärven Karhejärven länsirannan tuntumaan. Täällä suunnitellun maakaapelilinjan läheisyydestä tunnetaan muinaismuistolain suojaama kiinteä muinaisjäännös Nokala NW (muinaisjäännösrekisteritunnus 1000004416). Kohde käsittää hiilimiilun ja rännimäisen tervahaudan ja sijaitsee Karhejärven rantaan vievän mökkitien länsipuolella (liitekartta 1). Maakaapelilinjaus on suunniteltu kulkevan pellon ja metsän rajalla kohteen länsipuolella, noin 20 metrin päästä kohteen länsireunasta.  Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että maakaapelilinjan etäisyys kohteeseen on riittävä. Samoin linjauksen etäisyys Karhejärven länsirannalla sijaitseviin Majaniemen ja Muotiaisen historiallisen ajan asuinpaikkoihin on riittävä (liitekartta 2). Karhejärven etelärannalla sijaitsee myös Korpilahden yhä asuttu historiallinen torpanpaikka (liitekartta 3), jonka historia palautuu 1700-luvun ensimmäiselle puoliskolle. Kohde on  nk. muu kohde, eikä maakaapelin asentaminen näin ollen vaadi arkeologisia toimenpiteitä.

Kylmäjoen varrella on aluetta kuvaavan isojakokartan (1793) mukaan sijainnut kaksi vesimyllynpaikkaa. Maakaapelilinjan etäisyys historialliseen myllynpaikkaan on näistä eteläisemmän, Birckalan myllyn, osalta riittävä. Myllyistä pohjoisempi sijaitsee kohdassa, jossa maakaapelilinja ylittää Kylmäjoen Mattilankankaantietä pitkin (liitekartta 4). Lisäksi isojakokarttaan on samaan kohtaan merkitty nimetty rajakivi, Karhen myllyn kivipyykki. Maakuntamuseo katsoo, että paikalla tulee tehdä arkeologinen inventointi, jossa selvitetään, sijaitseeko alueella historialliseen myllytoimintaan tai rajankäyntiin liittyviä, suojeltavia rakenteita. Maakuntamuseo ottaa erikseen kantaa myllynpaikan läheisyydessä sijaitsevan maakaapelilinjan toteutettavuuteen ja mahdolliseen jatkotutkimustarpeeseen inventoinnin tuloksen perusteella.

Historiallisen kartta-aineiston ja aikaisempien löytöjen perusteella suunnittelualueen eteläosassa, Hämeenkyrön puolella, on paikannettavissa kaksi aluetta, joilta voi löytyä kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita kulttuuriperintökohteita. Majamaantien itäpäässä, Lehtosen tilan pihapiirissä sijaitsee kahden historiallisen pitäjän - Kyrön ja Pirkkalan - välinen rajapiste, joka esiintyy ainakin 1700-luvun kartoissa. Kohde on merkitty oheiseen liitekarttaan 5 vaaleanpunaisella ympyrällä. Majanmaankulman alueelta on aikoinaan löytynyt kaksi kivikautista esinettä: liuskekärki ja oikokirves (KM 2066:111). Aluetta voidaan topografian ja em. esinelöytöjen perusteella pitää potentiaalisena kivikautisen asuinpaikan löytymisen kannalta. Lisäksi 1900-luvun alun kartan mukaan Majamaantien ja Harjuntaustantien risteyksen länsipuolella on sijainnut myöhemmin autioitunut torppa. Alustavasti paikannettu torpanpaikka on merkitty karttaan sinisellä.

Maakuntamuseo pitää tärkeänä, että ennen suunnitelman hyväksymistä näiden kohteiden osalta suoritetaan arkeologinen inventointi edellä mainitun liitekartta 4:n kohteen lisäksi. Inventoinnissa tarkastettaviksi esitetään kaapelireittiosuudet, jotka on merkitty liitekarttaan 5 punaisilla rajauksilla.

Arkeologisia tutkimuksia voidaan tehdä pääsääntöisesti vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Inventoinnissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita ja muita Museoviraston ohjeita. Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa tarvittaessa maakuntamuseolta. Arkeologisen inventoinnin raportti tulee toimittaa arvioitavaksi maakuntamuseolle.

Rakennetun ympäristön ja maiseman osalta Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että suunnitelman pohjoisosa Korpilahdentien, Muotiaistentien ja Kyrölahdentien varsilla ulottuu Karhen maakunnallisesti arvokkaan kulttuurimaiseman alueelle. Erityisesti tällä alueella, mutta myös muualla maalaismaisemassa, maanpäälle tulevat rakenteet kuten muuntajarakennukset tulee sijoittaa siten, että niiden maisemallinen vaikutus jää mahdollisimman pieneksi. Rakennukset tulee sijoittaa olevan puuston tai rakennetun ympäristön suojaan, avoimen peltomaiseman ulkopuolelle. Lausuntopyynnön mukana toimitetut kaapelikartat ovat resoluutioltaan melko heikkolaatuisia ja niistä puuttuu merkintöjen selitykset. Suunnitelma näyttää kuitenkin noudattelevan edellä mainittua periaatetta, eikä maakuntamuseolla näin ollen ole siitä maiseman osalta huomautettavaa.

Suunnittelualueen pohjoisosassa maakaapelilinjaus sijoittuu Ylöjärven Karhejärven länsirannan tuntumaan. Täällä suunnitellun maakaapelilinjan läheisyydestä tunnetaan muinaismuistolain suojaama kiinteä muinaisjäännös Nokala NW (muinaisjäännösrekisteritunnus 1000004416). Kohde käsittää hiilimiilun ja rännimäisen tervahaudan ja sijaitsee Karhejärven rantaan vievän mökkitien länsipuolella (liitekartta 1). Maakaapelilinjaus on suunniteltu kulkevan pellon ja metsän rajalla kohteen länsipuolella, noin 20 metrin päästä kohteen länsireunasta.  Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että maakaapelilinjan etäisyys kohteeseen on riittävä. Samoin linjauksen etäisyys Karhejärven länsirannalla sijaitseviin Majaniemen ja Muotiaisen historiallisen ajan asuinpaikkoihin on riittävä (liitekartta 2). Karhejärven etelärannalla sijaitsee myös Korpilahden yhä asuttu historiallinen torpanpaikka (liitekartta 3), jonka historia palautuu 1700-luvun ensimmäiselle puoliskolle. Kohde on  nk. muu kohde, eikä maakaapelin asentaminen näin ollen vaadi arkeologisia toimenpiteitä.

Kylmäjoen varrella on aluetta kuvaavan isojakokartan (1793) mukaan sijainnut kaksi vesimyllynpaikkaa. Maakaapelilinjan etäisyys historialliseen myllynpaikkaan on näistä eteläisemmän, Birckalan myllyn, osalta riittävä. Myllyistä pohjoisempi sijaitsee kohdassa, jossa maakaapelilinja ylittää Kylmäjoen Mattilankankaantietä pitkin (liitekartta 4). Lisäksi isojakokarttaan on samaan kohtaan merkitty nimetty rajakivi, Karhen myllyn kivipyykki. Maakuntamuseo katsoo, että paikalla tulee tehdä arkeologinen inventointi, jossa selvitetään, sijaitseeko alueella historialliseen myllytoimintaan tai rajankäyntiin liittyviä, suojeltavia rakenteita. Maakuntamuseo ottaa erikseen kantaa myllynpaikan läheisyydessä sijaitsevan maakaapelilinjan toteutettavuuteen ja mahdolliseen jatkotutkimustarpeeseen inventoinnin tuloksen perusteella.

Historiallisen kartta-aineiston ja aikaisempien löytöjen perusteella suunnittelualueen eteläosassa, Hämeenkyrön puolella, on paikannettavissa kaksi aluetta, joilta voi löytyä kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita kulttuuriperintökohteita. Majamaantien itäpäässä, Lehtosen tilan pihapiirissä sijaitsee kahden historiallisen pitäjän - Kyrön ja Pirkkalan - välinen rajapiste, joka esiintyy ainakin 1700-luvun kartoissa. Kohde on merkitty oheiseen liitekarttaan 5 vaaleanpunaisella ympyrällä. Majanmaankulman alueelta on aikoinaan löytynyt kaksi kivikautista esinettä: liuskekärki ja oikokirves (KM 2066:111). Aluetta voidaan topografian ja em. esinelöytöjen perusteella pitää potentiaalisena kivikautisen asuinpaikan löytymisen kannalta. Lisäksi 1900-luvun alun kartan mukaan Majamaantien ja Harjuntaustantien risteyksen länsipuolella on sijainnut myöhemmin autioitunut torppa. Alustavasti paikannettu torpanpaikka on merkitty karttaan sinisellä.

Maakuntamuseo pitää tärkeänä, että ennen suunnitelman hyväksymistä näiden kohteiden osalta suoritetaan arkeologinen inventointi edellä mainitun liitekartta 4:n kohteen lisäksi. Inventoinnissa tarkastettaviksi esitetään kaapelireittiosuudet, jotka on merkitty liitekarttaan 5 punaisilla rajauksilla.

Arkeologisia tutkimuksia voidaan tehdä pääsääntöisesti vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Inventoinnissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita ja muita Museoviraston ohjeita. Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa tarvittaessa maakuntamuseolta. Arkeologisen inventoinnin raportti tulee toimittaa arvioitavaksi maakuntamuseolle.