Pirkanmaan maakuntamuseolta on pyydetty lausuntoa otsikossa mainitusta aiheesta. Luhalahden nuorisoseurantalo sijaitsee Ikaalisiin kuuluvan Sisätön kylässä, aivan Poikeluksentien, vanhan kylänraitin tuntumassa. Pitkärunkoinen, lohkokiville perustettu, pystypeiterimalaudoitettu ja punaiseksi maalattu hirsirakennus on rakennettu 1915 Sisätön kansakouluksi.

Paikalla on sijainnut 1700-luvun lopussa perustettu Kukkasniemen (Kukkaniemen) torppa, joka itsenäistyi 1800-luvun alkupuoliskolla ja kasvoi 1900-luvun alkuun mennessä merkittäväksi maatilaksi. Vuonna 1905 laaditulla jakokartalla nykyinen Poikeluksentie, silloinen Juhtimäentie, Luhalahdelta Kuruun vievä maantie, kulki pihapiirin poikki. Tien eteläpuolella oli kaksi rakennusta ja pohjoispuolella kolme. Pohjoispuolen kolme pitkärunkoista rakennusta on sijoitettu siten, että niiden keskelle on jäänyt tien puoleiselta sivulta avoin neliömäinen piha. Tien eteläpuolen rakennuksissa toimi vuodesta 1901 alkaen puusepänliike ja kauppa. Tilan maat ulottuivat kauas etelään ja pohjoiseen ja siellä oli tuolloin neljä torppaa: Kauppila, Luoja, Korpela ja Joensivu.

Vuonna 1910 Kukkasniemen tila myytiin Ikaalisten kunnalle. Huonokuntoiset tien pohjoispuolella sijainneet rakennukset, päärakennus, riviaitta ja lohkokivinavetta, purettiin 1914-15. Käyttökelpoinen materiaali, kuten navetan kivet ja päärakennuksen ja aitan hirsiä käytettiin uuden kansakoulun rakentamiseen. Koulu rakennettiin hieman kauemmas maantiestä. Se aloitti toimintansa 1915. Tilasta lohkottiin 1950-luvun loppuun mennessä useita uudistiloja, kuten Kauppila, Uusitalo, Järvelä, Peltoniemi, Joensivu, Lehtola ja Pajahalme. Koulutoiminta loppui ilmeisesti 1960-luvun puolivälissä. Nuorisoseura osti talon vuonna 1983, jolloin tila/tontti sai nykyisen muotonsa. Seura on sen jälkeen peruskorjannut päärakennusta ulkoa ja sisältä sekä tehnyt harkkoperustaisen apukeittiölaajennuksen eteläpäätyyn. Jossain vaiheessa pihaan on myös rakennettu nykyinen vaatimaton rankorunkoinen piharakennus. 2000-luvulla taloa on ajoittain vuokrannut myös kyläseura Seitsemisen kylät.

Luhalahden nuorisoseurantalon julkisivuissa on säilynyt erittäin hyvin nähtävissä 1910-luvulle tyypilliset piirteet, kuten pitkä ja kapea hirsirunko, navetan kivistä rakennettu lohkokiviperustus, satulakatto, julkisivujen pystypeiterimalaudoitus, julkisivujen aukotus, T-malliset 6-ruutuiset ikkunat sekä keltaiseksi maalatut, vaakapaneloidut, satulakattoiset sisäänkäyntikuistit pieniruutuisine ikkunoineen. Sisätiloja on muokattu melko voimakkaasti alkuperäisen koulukäytön päätyttyä ja rakennuksen muututtua seurantaloksi. Niissä on kuitenkin säilynyt joitain 1900-luvun alun piirteitä ja rakennusosia, kuten lounaisen kulmahuoneen kaakeliuuni.

Rakennuksella ja sen sijaintipaikalla on pitkä ja mielenkiintoinen historia. Säilyneiden piirteidensä vuoksi entisellä kyläkoululla, nykyisellä nuorisoseurantalolla, on vähintäänkin paikallista rakennushistoriallista arvoa sekä pitkään jatkuneen julkisen tai puolijulkisen käytön (kyläkoulu, nuorisoseuratalo, vuokrattava juhlatila) seurauksena sosiaalihistoriallista arvoa. Rakennuksella on merkittävä asema Sisätön kylän kulttuuriympäristössä: se kertoo 1900-luvun alun rakentamisen tavasta, kyläkoulutoiminnasta ja yhteisöllisestä seuratoiminnasta. Lisäksi rakennuksella on maisemallista merkitystä sijaitessaan avoimella paikalla, aivan kylänraitin varrella.

Nuorisoseurantalon tontilta ja sen ympäristöstä ei tunneta kiinteitä muinaisjäännöksiä eikä muita arkeologisia kohteita, lukuunottamatta tarkastamatonta vesimyllyn paikkaa, joka vanhojen karttojen mukaan on sijainnut n. 100 m talosta kaakkoon, Myllyjoessa. Suhteellisen nuorena ja edelleen rakennettuna Kukkaniemen vanha torpanpaikka ei täytä mahdollisen muinaisjäännöksen tai muun arkeologisen kulttuuriperintökohteen kriteereitä.

Pirkanmaan maakuntamuseolta on pyydetty lausuntoa otsikossa mainitusta aiheesta. Luhalahden nuorisoseurantalo sijaitsee Ikaalisiin kuuluvan Sisätön kylässä, aivan Poikeluksentien, vanhan kylänraitin tuntumassa. Pitkärunkoinen, lohkokiville perustettu, pystypeiterimalaudoitettu ja punaiseksi maalattu hirsirakennus on rakennettu 1915 Sisätön kansakouluksi.Paikalla on sijainnut 1700-luvun lopussa perustettu Kukkasniemen (Kukkaniemen) torppa, joka itsenäistyi 1800-luvun alkupuoliskolla ja kasvoi 1900-luvun alkuun mennessä merkittäväksi maatilaksi. Vuonna 1905 laaditulla jakokartalla nykyinen Poikeluksentie, silloinen Juhtimäentie, Luhalahdelta Kuruun vievä maantie, kulki pihapiirin poikki. Tien eteläpuolella oli kaksi rakennusta ja pohjoispuolella kolme. Pohjoispuolen kolme pitkärunkoista rakennusta on sijoitettu siten, että niiden keskelle on jäänyt tien puoleiselta sivulta avoin neliömäinen piha. Tien eteläpuolen rakennuksissa toimi vuodesta 1901 alkaen puusepänliike ja kauppa. Tilan maat ulottuivat kauas etelään ja pohjoiseen ja siellä oli tuolloin neljä torppaa: Kauppila, Luoja, Korpela ja Joensivu.Vuonna 1910 Kukkasniemen tila myytiin Ikaalisten kunnalle. Huonokuntoiset tien pohjoispuolella sijainneet rakennukset, päärakennus, riviaitta ja lohkokivinavetta, purettiin 1914-15. Käyttökelpoinen materiaali, kuten navetan kivet ja päärakennuksen ja aitan hirsiä käytettiin uuden kansakoulun rakentamiseen. Koulu rakennettiin hieman kauemmas maantiestä. Se aloitti toimintansa 1915. Tilasta lohkottiin 1950-luvun loppuun mennessä useita uudistiloja, kuten Kauppila, Uusitalo, Järvelä, Peltoniemi, Joensivu, Lehtola ja Pajahalme. Koulutoiminta loppui ilmeisesti 1960-luvun puolivälissä. Nuorisoseura osti talon vuonna 1983, jolloin tila/tontti sai nykyisen muotonsa. Seura on sen jälkeen peruskorjannut päärakennusta ulkoa ja sisältä sekä tehnyt harkkoperustaisen apukeittiölaajennuksen eteläpäätyyn. Jossain vaiheessa pihaan on myös rakennettu nykyinen vaatimaton rankorunkoinen piharakennus. 2000-luvulla taloa on ajoittain vuokrannut myös kyläseura Seitsemisen kylät.Luhalahden nuorisoseurantalon julkisivuissa on säilynyt erittäin hyvin nähtävissä 1910-luvulle tyypilliset piirteet, kuten pitkä ja kapea hirsirunko, navetan kivistä rakennettu lohkokiviperustus, satulakatto, julkisivujen pystypeiterimalaudoitus, julkisivujen aukotus, T-malliset 6-ruutuiset ikkunat sekä keltaiseksi maalatut, vaakapaneloidut, satulakattoiset sisäänkäyntikuistit pieniruutuisine ikkunoineen. Sisätiloja on muokattu melko voimakkaasti alkuperäisen koulukäytön päätyttyä ja rakennuksen muututtua seurantaloksi. Niissä on kuitenkin säilynyt joitain 1900-luvun alun piirteitä ja rakennusosia, kuten lounaisen kulmahuoneen kaakeliuuni.Rakennuksella ja sen sijaintipaikalla on pitkä ja mielenkiintoinen historia. Säilyneiden piirteidensä vuoksi entisellä kyläkoululla, nykyisellä nuorisoseurantalolla, on vähintäänkin paikallista rakennushistoriallista arvoa sekä pitkään jatkuneen julkisen tai puolijulkisen käytön (kyläkoulu, nuorisoseuratalo, vuokrattava juhlatila) seurauksena sosiaalihistoriallista arvoa. Rakennuksella on merkittävä asema Sisätön kylän kulttuuriympäristössä: se kertoo 1900-luvun alun rakentamisen tavasta, kyläkoulutoiminnasta ja yhteisöllisestä seuratoiminnasta. Lisäksi rakennuksella on maisemallista merkitystä sijaitessaan avoimella paikalla, aivan kylänraitin varrella.Nuorisoseurantalon tontilta ja sen ympäristöstä ei tunneta kiinteitä muinaisjäännöksiä eikä muita arkeologisia kohteita, lukuunottamatta tarkastamatonta vesimyllyn paikkaa, joka vanhojen karttojen mukaan on sijainnut n. 100 m talosta kaakkoon, Myllyjoessa. Suhteellisen nuorena ja edelleen rakennettuna Kukkaniemen vanha torpanpaikka ei täytä mahdollisen muinaisjäännöksen tai muun arkeologisen kulttuuriperintökohteen kriteereitä.