rakennusperinteinen

maisemallisesti keskeinen sijainti

Rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävä kohde

1900-luvun alussa itsenäistynyt torppa tai kantatalosta lohkottu osatalo. Yhteenkuuluva 1900-1950-luvuilla rakentunut rakennusryhmä kertoo 1900-luvun maatilan toiminnasta ja asumisen ja elämisen tavasta. Pihapiirin rakennukset ovat säilyttäneet hyvin rakennusaikansa rakennusmateriaalit, muodot ja piirteet. Pihapiiri on kasvillisuudeltaan, jäsentelyltään ja pinnoiltaan hahmotettavissa 1900-luvun alkupuolen pientilaksi. Keskeinen sijainti Kivisalmentien varressa, peltojen ympäröimällä mäellä, mistä johtuen kohteella on suurehko maisemallinen merkitys lähiympäristössä.

Riihimäki sijaitsee Kivisalmentiestä pohjoiseen erkanevan kapean pihatien päässä. Pihapiiri, johon kuuluu asuinrakennus ja 6 talousrakennusta, sijaitsee ympäristöään korkeammalla mäellä. Viljellyt pellot leviävät pihapiirin itä-, etelä- ja länsipuolille. Pikkujärvi (ent. Peräjärvi) siintää pihapiirin kaakkoispuolella. Tunnelmallisessa pihassa kasvaa kookasta puustoa, sireeniä, angervoja ja perennoja. Pihasta avautuu komea maisema Pikkujärvelle ja sitä ympäröiville pelloille.

Riihimäki on rakennettu 1800-1900-lukujen taitteessa alussa, sillä sitä ennen alue on ollut asumaton. 1899 laaditussa pitäjänkartassa talo on jo nykyisellä paikallaan. Tila on kuitenkin kiinteistörekisterin perusteella erotettu viereisestä Seppälästä 1923. Se on saattanut olla Seppälän torppa tai pojalle lohkottu osatalo. Henkikirjoissa Riihimäki-niminen Vähä-Jaalan (myöh. Seppälä) torppa esiintyy jo vuosina 1848-58, mutta karttojen perusteella se on sijainnut toisaalla. Länsipuolinen Mäkirinne -niminen tila on erotettu Riihimäestä 1958 talon toiselle pojalle.

Pihapiirin rakennukset:

1 Asuinrakennus (1900-luvun alku): satulakatto, perustettu nurkkakiville, eteläsivulla 1950-luvulla lisätty tai uusittu kuisti, julkisivuissa vihreäksi maalattu peiterimoitettu pystylaudoitus, 6-ruutuiset ikkunat, valkoiset hieman koristeelliset ikkunankehykset.

2 Aitta/autotalli (1900-luvun alku): satulakatto, eteläpäässä hirsiaitta, pohjoispäässä lautarakenteinen, julkisivuiltaan pystypeiterimoitettu, betoniperustainen autotalli.

3 Puuvaja ja hirsisauna (1900-luvun alku)

4 Hirsilato/konevaja (1900-luvun alku)

5 Navetta/karjasuoja

Lisäksi Puimala/Riihi ja lato. Parilato ja paja purettu.

Kiinteistötiedot. Maanmittauslaitos, Kiinteistötietojärjestelmä. http://www.ktj.fi/

Längelmäveden seudun historia. 2, Kuhmalahden historia II. Hämeenlinna 1954.

Längelmäveden seudun historia. 2, Sahalahden historia II. Hämeenlinna 1954.

Peruskartta 2016 ja ortoilmakuvat. Maanmittauslaitos. http://www.paikkatietoikkuna.fi/

Peruskartta 1954. Maanmittauslaitos. http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/

Pitäjänkartta 1899. Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto. http://digi.narc.fi/digi/

Isonjaontäydennyskartta 1874-1883. Kansallisarkisto.

Senaatinkartta 1855. Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto. http://digi.narc.fi/digi/

Kiinteistön omistaja