Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainittuun rakennuslupahakemukseen. Rakennusluvan myöntäminen johtaa tontin nykyisten rakennusten purkamiseen ja korvaamiseen modernilla kaksikerroksisella valmistalolla ja kookkaalla autotalli-/autokatosrakennuksella. Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut rakennuslupaan ja sen liiteaineistoihin ja toteaa niistä seuraavaa.
Alueella on voimassa vuonna 1955 laadittu alueen alkuperäinen asemakaava, jonka mukaisesti alueen yhtenäinen jälleenrakennuskauden pientaloalue on rakentunut. Kaava ei huomioi nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain vaatimusten mukaisesti kulttuurihistoriallisia ja maisemallisia arvoja, joten näiltä osin sitä on pidettävä vanhentuneena maankäytön ohjauksen välineenä. Alueella on kuitenkin myös voimassa alkuvuodesta 2020 hyväksytty Tampereen kantakaupungin yleiskaava 2040, jossa Lauttakatu 6 on merkitty osaksi arvokasta jälleenrakennuskauden pientaloaluetta (J5). Merkinnän perusteena on vuonna 2016 yleiskaavaa varten laadittu Yhtenäisten pientaloalueiden arvoselvitys.
Yleiskaavan suojelumerkintää koskevan kaavamääräyksen mukaan alueen kaupunkikuvaan vaikuttavat muutokset on ratkaistava asemakaavalla. Määräys edellyttää säilyttämään alueen ympäristön erityispiirteet, julkisen ja yksityisen tilan suhteen sekä tonttien rajaamisen kadun suuntaan. Rakennuskannan osalta ensisijaisena tavoitteena on alueen alkuperäisten rakennusten säilyttäminen. Rakennusten säilyttämisvelvoite ei kuitenkaan ole ehdoton, koska rakennusten kuntoa ei ole selvitetty. Kaavamääräyksen mukaan, mikäli rakennus korvataan uudella, tulee uuden rakennuksen sijainnin, koon, mittasuhteiden ja muiden ominaispiirteiden soveltua alueen alkuperäiseen ilmeeseen. Rakennuksen ominaispiirteillä tarkoitetaan esimerkiksi julkisivumateriaalia, kattokaltevuutta, julkisivuaukotusta ja rakennuksen ulokkeita.
Tontille suunnitellut uudisrakennukset eivät vastaa voimassaolevan asemakaavan määräyksiä, eivätkä yleiskaavan edellytyksiä, joiden mukaan rakennuksen koon, mittasuhteiden ja muiden ominaispiirteiden tulee soveltua alueen alkuperäiseen ilmeeseen. Erityisesti asuinrakennus poikkeaa voimakkaasti jälleenrakennuskaudelle tyypillisestä pientalosta. Jotta rakennus olisi määräysten mukainen, sen tulee mahtua rakennusalalle, olla enintään puolitoistakerroksinen, julkisivujen aukotuksen perinteisempi ja harjakorkeuden enintään asemakaavan osoittama enimmäiskorkeus 5,5 metriä sekä kattokulman 1:1 1/2. Talousrakennuksen tulee niin ikään mahtua rakennusalalle ja olla harjakorkeudeltaan enintään asemakaavan osoittama enimmäiskorkeus 3,5 metriä sekä kattokulman 1:1 1/2.
Pirkanmaan maakuntamuseolle ei ole lupa-aineiston yhteydessä toimitettu tietoja tontin nykyisten rakennusten kunnosta. Siten aineiston perusteella ei ole mahdollista arvioida toteutuuko hankkeessa yleiskaavan edellyttämä ensisijainen tavoite, arvoalueen alkuperäisten rakennusten säilyttäminen. Näin ollen Pirkanmaan maakuntamuseo ei puolla rakennusluvan myöntämistä, vaan katsoo, että rakennusluvan myöntäminen olisi maankäyttö- ja rakennuslain 139 § vastaista, sillä nykyisten rakennusten purkaminen merkitsisi rakennettuun ympäristöön sisältyvien perinne-, kauneus- tai muiden arvojen hävittämistä.
Tontin nykyisistä rakennuksista tulee teettää Tampereen kaupungin kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten kuntoselvitysohjeen mukaiset kuntotutkimukset, minkä jälkeen maakuntamuseo voi arvioida rakennusluvan myöntämisen edellytyksiä uudelleen. Mikäli rakennukset todetaan kuntotutkimuksella korjauskelvottomiksi, on ne mahdollista korvata yleiskaavan ja asemakaava määräysten mukaisilla uudisrakennuksilla.
Lupapäätös valitusosoitteineen tulee viipymättä toimittaa tiedoksi Pirkanmaan maakuntamuseolle.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainittuun rakennuslupahakemukseen. Rakennusluvan myöntäminen johtaa tontin nykyisten rakennusten purkamiseen ja korvaamiseen modernilla kaksikerroksisella valmistalolla ja kookkaalla autotalli-/autokatosrakennuksella. Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut rakennuslupaan ja sen liiteaineistoihin ja toteaa niistä seuraavaa.
Alueella on voimassa vuonna 1955 laadittu alueen alkuperäinen asemakaava, jonka mukaisesti alueen yhtenäinen jälleenrakennuskauden pientaloalue on rakentunut. Kaava ei huomioi nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain vaatimusten mukaisesti kulttuurihistoriallisia ja maisemallisia arvoja, joten näiltä osin sitä on pidettävä vanhentuneena maankäytön ohjauksen välineenä. Alueella on kuitenkin myös voimassa alkuvuodesta 2020 hyväksytty Tampereen kantakaupungin yleiskaava 2040, jossa Lauttakatu 6 on merkitty osaksi arvokasta jälleenrakennuskauden pientaloaluetta (J5). Merkinnän perusteena on vuonna 2016 yleiskaavaa varten laadittu Yhtenäisten pientaloalueiden arvoselvitys.
Yleiskaavan suojelumerkintää koskevan kaavamääräyksen mukaan alueen kaupunkikuvaan vaikuttavat muutokset on ratkaistava asemakaavalla. Määräys edellyttää säilyttämään alueen ympäristön erityispiirteet, julkisen ja yksityisen tilan suhteen sekä tonttien rajaamisen kadun suuntaan. Rakennuskannan osalta ensisijaisena tavoitteena on alueen alkuperäisten rakennusten säilyttäminen. Rakennusten säilyttämisvelvoite ei kuitenkaan ole ehdoton, koska rakennusten kuntoa ei ole selvitetty. Kaavamääräyksen mukaan, mikäli rakennus korvataan uudella, tulee uuden rakennuksen sijainnin, koon, mittasuhteiden ja muiden ominaispiirteiden soveltua alueen alkuperäiseen ilmeeseen. Rakennuksen ominaispiirteillä tarkoitetaan esimerkiksi julkisivumateriaalia, kattokaltevuutta, julkisivuaukotusta ja rakennuksen ulokkeita.
Tontille suunnitellut uudisrakennukset eivät vastaa voimassaolevan asemakaavan määräyksiä, eivätkä yleiskaavan edellytyksiä, joiden mukaan rakennuksen koon, mittasuhteiden ja muiden ominaispiirteiden tulee soveltua alueen alkuperäiseen ilmeeseen. Erityisesti asuinrakennus poikkeaa voimakkaasti jälleenrakennuskaudelle tyypillisestä pientalosta. Jotta rakennus olisi määräysten mukainen, sen tulee mahtua rakennusalalle, olla enintään puolitoistakerroksinen, julkisivujen aukotuksen perinteisempi ja harjakorkeuden enintään asemakaavan osoittama enimmäiskorkeus 5,5 metriä sekä kattokulman 1:1 1/2. Talousrakennuksen tulee niin ikään mahtua rakennusalalle ja olla harjakorkeudeltaan enintään asemakaavan osoittama enimmäiskorkeus 3,5 metriä sekä kattokulman 1:1 1/2.
Pirkanmaan maakuntamuseolle ei ole lupa-aineiston yhteydessä toimitettu tietoja tontin nykyisten rakennusten kunnosta. Siten aineiston perusteella ei ole mahdollista arvioida toteutuuko hankkeessa yleiskaavan edellyttämä ensisijainen tavoite, arvoalueen alkuperäisten rakennusten säilyttäminen. Näin ollen Pirkanmaan maakuntamuseo ei puolla rakennusluvan myöntämistä, vaan katsoo, että rakennusluvan myöntäminen olisi maankäyttö- ja rakennuslain 139 § vastaista, sillä nykyisten rakennusten purkaminen merkitsisi rakennettuun ympäristöön sisältyvien perinne-, kauneus- tai muiden arvojen hävittämistä.
Tontin nykyisistä rakennuksista tulee teettää Tampereen kaupungin kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten kuntoselvitysohjeen mukaiset kuntotutkimukset, minkä jälkeen maakuntamuseo voi arvioida rakennusluvan myöntämisen edellytyksiä uudelleen. Mikäli rakennukset todetaan kuntotutkimuksella korjauskelvottomiksi, on ne mahdollista korvata yleiskaavan ja asemakaava määräysten mukaisilla uudisrakennuksilla.
Lupapäätös valitusosoitteineen tulee viipymättä toimittaa tiedoksi Pirkanmaan maakuntamuseolle.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.