Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta kaavaluonnoksesta. Maakuntamuseo on antanut samasta kaavahankkeesta lausunnon (22.1.2021, diar. 830/2020) sen osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa ja tuonut esiin mm. alueen poikkeuksellisen merkittävät kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot sekä edellyttänyt rakennetun ympäristön selvityksiä täydennettävän Nokian kartanon alueen osalta. Tutustuttuaan luonnosvaiheen kaava-aineistoon Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa seuraavaa.

Rakennettu ympäristö ja maisema

Rakennetun ympäristön ja maiseman osalta selvitysaineisto on nyt hyväksyttävissä, vaikka kartanon aluetta koskeva selvitys (Sweco, 2022) on edelleen hyvin yleispiirteinen erityisesti rakennusten historian tai arvokkaiden ominaispiirteiden osalta. Laadittujen selvitysten perusteella rakennuskohtaisella, purkamisen kieltävällä suojelumerkinnällä (sr) sekä rakennuksen pohjanalan mukaisella rakennusalalla tulee maakunnallisesti merkittävällä kartanon alueella osoittaa vuonna 1963 valmistunut modernia arkkitehtuuria edustava kartanon päärakennus sekä talouspihan asuinrakennus (N3), mankeli ja kellari. Päärakennuksen ja talouspihan alueet tulisi osoittaa alueina, joiden ympäristö säilytetään (/s) ja sitä koskevassa kaavamääräyksessä tulee edellyttää, että mahdollinen uudisrakentaminen tulee sovittaa huolellisesti alueen historiaan ja suojeltuihin rakennuksiin rakennusten ilmeen, värityksen, mittakaavaan ja materiaalien osalta. Merkittävistä aluetta koskevista muutoksista tulee pyytää museoviranomaisen lausunto. Luonnoksessa talouspihalla on merkintä s-16, mutta sitä vastaava kaavamääräys puuttuu.

Kaavan tulee myös turvata kartanolle Emäkoskentieltä johtavan puukujan säilyminen. Puukujan eteläpuoliselle nyt puistona olevalle alueelle ei tule osoittaa pientalorakentamista (AP-12). Maisemaselvitys määrittelee alueen muutoksille herkäksi. Alueen rakentaminen heikentäisi merkittävästi puukujan ja sen päätteenä olevan kartanon kertovuutta ja maisemallisia arvoja. Lisäksi rakentaminen katkaisisi päärakennuksen, talouspihan ja kartanon punatiilisen navetan (suojeltu vuonna 2016 hyväksytyssä asemakaavassa nro 14:46) välisen näköyhteyden, mikä heikentäisi kokonaisuuden hahmottamista. Puukujan molemmin puolin tulisi säilyä rakentamaton alue, joka olisi leveydeltään vähintään vastaava kuin kaavaluonnoksessa sen pohjoispuolelle osoitettu.

Myös kartanon luoteispuoliselle avoimelle peltoalueelle on osoitettu pientalorakentamista (AP), vaikka maisemaselvitys on määritellyt myös tämän alueen muutoksille herkäksi. Maakuntamuseo pitää tärkeänä peltomaiseman säilyttämistä ja esittää sen osoittamista VP-alueeksi. Maakuntamuseo viittaa 16.6.2022 pidettyyn työneuvotteluun ja muistuttaa, että kyseisellä vanhalla pellolla on merkitystä Nokian kartanoon liittyvän muinaisjäännöskokonaisuuden ympäristön ja ymmärrettävyyden näkökulmasta. Kyseessä on historiallisen Nokian kartanon viimeinen jäljellä oleva pelto, joka maisemallisena elementtinä edistää alueen historian ja arkeologisten kohteidein ymmärrettävyyttä. Mikäli AP-varausta ei poisteta pellolta kokonaan, tulisi alueen rakentamista ohjata siten, että vaikutukset kartanoalueen arvoihin ovat mahdollisimman vähäisiä. Rakentamisen tulisi olla enintään puolitoista kerroksista, rakennusmassat pienehköjä ja alueen maastonmuodon tulisi säilyä.

Alueen teollisuushistorialliset arvot keskittyvät Lintuniemen kuorimorakennuksen ympäristöön, joka on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua ympäristöä sekä maakunnallista maisema-aluetta. Selvityksen (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto, 2016) perusteella rakennuskohtaisella, purkamisen kieltävällä suojelumerkinnällä (sr) sekä rakennuksen pohjanalan mukaisella rakennusalalla tulee osoittaa rumpukuorimon vanhimmat kaarikattoiset ja tasakattoiset osat vuosilta 1933-1959. Täydennysrakentamista ei tule osoittaa kiinni kuorimon julkisivuihin, lukuun ottamatta lounaiskulmaa, jossa nyt sijaitsee kaavan vahvistumisen myötä purettava 1970-luvun laajennusosa. Rakennuksen teollinen luonne ja asema vesistömaisemassa tulee säilyttää.

Teollisuusrakennusten suojeluun liittyvien haasteiden vuoksi Pirkanmaan maakuntamuseo suosittelee, että Lintuniemen korttelille osoitettaisiin lisäksi suojeluun kannustava, kuorimon kunnostamisen ja uudisrakentamisen kytkevä kaavamääräys. Määräys voisi olla esim. muotoa: Korttelin X uudisrakennusten rakennusoikeudesta voidaan käyttää enintään 50 %, jos suojelumerkinnällä osoitettuun kuorimorakennukseen ei ole toteutettu kuntotutkimuksiin perustuvaa korjausta rakennuksen suojeluarvon säilyttämiseksi. Uudisrakennusoikeus voidaan käyttää kokonaan, kun suojellun asemarakennuksen korjausten viranomaisloppukatselmus on suoritettu. Vastaava määräys on käytössä asemakaavoissa mm. Jyväskylässä ja Tampereella. Alueelle on tulossa paljon uutta asumista ja sen myötä paljon pysäköintiä, jolla on maisemia ja kaupunkikuvaa heikentäviä vaikutuksia. Maakuntamuseo esittää tutkittavaksi, voitaisiinko pysäköintiä osoittaa sijoitettavaksi kuorimoon tai sen 1970-luvun laajennukseen, kuten vaikkapa Plevnassa Finlaysonin alueella Tampereella.

Selvityksessä on myös suositeltu säilytettäväksi 1970-luvulta peräisin olevia sahan toimintaan liittyneitä rakenteita, hihnakuljetinta ja kuorimon eteläpuolella sijaitsevaa kääntöpöytää. Maakuntamuseo esittää näiden rakenteiden säilyttämismahdollisuuksien tutkimista. Ne toisivat alueelle uniikin historiallisen piirteen, kiinnostavuutta ja kerroksellisuutta.

Lintuniemeen, säilyvän kuorimon ympäristöön on kaavaluonnoksessa osoitettu paljon uudisrakentamista, jonka enimmäiskerrosluku on jopa 8. Viitesuunnitelmassa rakentamisen kerrosluvut vaikuttavat maltillisemmilta ja paremmin maisemaan sopivilta. Kerroslukuja ja rakentamisen volyymiä tulisikin vielä tutkia. Arvoalueelle sijoittuvan uudisrakentamisen lähtökohtana tulee olla maiseman keskeisten elementtien vaaliminen ja uudisrakentamisen sovittaminen niihin siten, että haitalliset vaikutukset jäävät mahdollisimman pieniksi. Maisemaselvitys nostaa keskeiseksi näkymän kartanon päärakennukselta Putaanvirralle. Rakentamisen vaikutuksia tulee vielä tutkia havainnekuvien avulla. Kuvien tulisi esittää näkymiä eri suunnista mieluiten normaalilta katselukorkeudelta.

Arkeologinen kulttuuriperintö

Kaavahanketta varten tehty arkeologinen inventointi on toteutettu kolmessa vaiheessa: vuosina 2015 ja 2020 (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy) sekä 2017 (Mikroliitti Oy). Tästä huolimatta inventoinnin ulkopuolelle on jäänyt osia nyt käsillä olevasta kaava-alueesta: alueen luoteisreuna (Nokianvirran eteläranta), itäkulma (Putaanvirran ja Nuijamiestentien välinen rantavyöhyke) ja eteläreuna (Viholanraitin eteläpuoli). Maakuntamuseo toteaa, että inventointia tulee vielä täydentää näiltä osin MRL 9 §:n mukaisesti.

Maakuntamuseo on 26.8.2022 lähettänyt inventoijalle (Heilu Oy) kommentit vuoden 2020 arkeologisesta raportista ja esittänyt siihen korjauksia ja täsmennyksiä koskien mm. historiallisia lähteitä, aiempia tutkimuksia, kohteiden rajauksia ja suojelustatusta. Korjattua versiota ei ole toimitettu maakuntamuseolle. Päivitetty inventointiraportti tulee toimittaa maakuntamuseolle hyväksyttäväksi ja arkistoitavaksi Museoviraston tietojärjestelmään; hyväksytty raportti tulee lisätä kaava-aineistoon alkuperäisen tilalle.

Kaava-alueella sijaitsevat kiinteät muinaisjäännökset Nokian kappelinpaikka (mj-tunnus 1000001956), Nokian kartanopuisto (1000040241) ja Nokian kartano (1000024403) on merkitty kaavaluonnokseen merkinnöillä s-16 ja s-17 (Muu kulttuuriperintökohde). Maakuntamuseo huomauttaa, että kiinteät muinaisjäännökset tulee merkitä asemakaavaan sm tai SM-merkinnällä, johon liitettävät selitys ja määräys ovat muotoa: Muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen kielletty. Aluetta koskevista tai siihen liittyvistä suunnitelmista on pyydettävä alueellisen vastuumuseon lausunto

Nokian kappelinpaikka on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi arkeologiseksi kohteeksi Museoviraston juuri valmistuneessa VARK-inventoinnissa (Valtakunnallisesti merkittävät arkeologiset kohteet, kohde 376. Nokian kappelinpaikka 101297). Tämän vuoksi ko. muinaisjäännösalue tulisi merkitä kaavaan pääkäyttötarkoitusmerkinnällä SM (Muinaismuistoalue, turkoosi).

Kaavaluonnokseen merkitty aluevaraus P-1 ja sen rakennusala ulottuvat kohteen Nokian kartanopuisto muinaisjäännösalueelle ja ovat siten ristiriidassa MML 1 §:n kanssa. Merkinnät on rajattava muinaisjäännösalueen ulkopuolelle.

Muu kulttuuriperintökohde, historiallinen kulkureitti Nokian kartanon rantatie (mj-tunnus 1000044829) on asianmukaisesti sisällytetty osaksi aluetta s-3 (Kulttuurihistoriallisesti arvokas alueen osa). Maakuntamuseo esittää, että merkintään liittyvää määräystä täydennetään vielä lauseella: Alueella olevat historialliset rakenteet on säilytettävä. Suuremmista kohdetta koskevista suunnitelmista tulee neuvotella alueellisen vastuumuseon (Pirkanmaan maakuntamuseon) kanssa. Vaihtoehtoisesti historiallinen kulkureitti on mahdollista osoittaa merkinnällä s-17 (Muu kulttuuriperintökohde), johon kaavaluonnoksessa liittyy asianmukainen määräys.

Lintuniemen itärannalla sijaitsevan kulttuuriperintökohteen Lintuniemen tukimuuri (mj-tunnus 1000037369) merkintä ei erotu kartasta riittävästi, ja sitä tulisi selkeyttää.

Kaava-alueen koillisosassa, Putaanvirrassa sijaitsee laaja vedenalainen kohde Putaanvirran uittosatama (mj-rekisteritunnus 1000041768), joka on rajattu alustavasti arkistolähteiden perusteella Kylpylän/Satamarannan asemakaavan yhteydessä tehdyssä inventoinnissa (Nokia, Viholan sataman vedenalaisinventointi 2021/ Subreering Ammattisukellustyöt Oy). Inventoinnin kenttätyö koski kuitenkin vain alueen kaakkoisosaa. Uittosatama on ollut tärkeä osa Kokemäenjoen vesistön tukinuittoliikennettä. Kohde kytkeytyy sekä alueellisesti että historiallisesti Nokian teollisuuslaitosten RKY-alueeseen, johon mm. Lintuniemen alue ja sen lähiympäristön vesialueet kuuluvat.

Sahanrannaksi myöhemmin kutsuttu alue otettiin teollisuuskäyttöön pian Nokian puuhiomon perustamisen (1868) jälkeen, jolloin Lintuniemestä tuli puutavaran varastointi- ja nostoalue. Uittotoiminta alueella on ollut hyvin pitkäkestoista jatkuen aktiivisena 1960-luvulle saakka. Edellä mainitun Lintuniemen tukimuurin lisäksi v. 2015 inventoinnissa Putaanvirran länsirannalla ja -osassa todettiin uittoon liittyviä betonisia rakenteita: puun nostoluiska 1950-luvulta ja betonipollari (Heiskanen & Luoto Oy 2016). Pitkään teollisuushistoriaan liittyviä rakenteita on todennäköisesti löydettävissä myös veden alta. Putaanvirran keskeinen sijainti ja sen viereen, vesistön molemmin puolin, sijoittuneen asutuksen hyvin pitkä, varhaismetalli- ja rautakaudelle ulottuva historia huomioon ottaen voidaan pitää mahdollisena, että alueelta löytyisi myös muita kuin teollisuushistoriaan liittyviä vedenalaisia arkeologisia kohteita - kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita kulttuuriperintökohteita.

Kaavaluonnoksessa Putaanvirran vesialueelle, länsi- ja lounaisrannan edustalle on merkitty kolme venesatama-aluetta (LV) sekä osittain nykyiselle vesialueelle varaus kevyenliikenteen väylälle (erityisalue E-1), jonka kohdalla rantaa on ilmeisesti tarkoitus osin täyttää. Neuvoteltuaan asiasta Museoviraston kanssa maakuntamuseo toteaa, että mahdollisten vedenalaisen kulttuuriperinnön kohteiden huomioimiseksi kaavasuunnitelmassa tulisi em. muuttuvan maankäytön alueilla suorittaa arkeologinen vedenalaisinventointi MRL 9 §:n mukaisesti.

Kaava-aineistoa tulisi vielä kehittää edellä kuvatuilla tavoilla. Arkeologisia tutkimuksia voidaan tehdä vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Tutkimuksen tekijän tulee toimittaa raportti digitaalisena arviointia varten Pirkanmaan maakuntamuseolle (pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi). Arvioinnissa varmistetaan, että tutkimus vastaa sille asetettuja tavoitteita ja laatuvaatimuksia. Raportti toimitetaan arvioinnin jälkeen Museovirastoon, jossa se tallennetaan sähköiseen asianhallintajärjestelmään ja julkaistaan palvelussa https://asiat.museovirasto.fi/. Tutkimusraporttien tiedot tallennetaan myös muinaisjäännösrekisteriin, jonka tietoja voi selata kaikille avoimessa Kulttuuriympäristön palveluikkunassa www.kyppi.fi. Verkossa julkaistava raportti ei saa sisältää yksityishenkilöiden henkilötietoja, esim. maanomistajien nimiä tai osoitteita. Raportin lisäksi museolle on toimitettava kohteiden sijaintitiedot ja rajaukset paikkatietomuodossa. Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta. Tämä lausunto on liitettävä tutkimusta koskevaan tarjouspyyntöön.

Kaavaehdotus täydennettyine ja korjattuine aineistoineen tulee toimittaa Pirkanmaan maakuntamuseolle lausuntoa varten.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta kaavaluonnoksesta. Maakuntamuseo on antanut samasta kaavahankkeesta lausunnon (22.1.2021, diar. 830/2020) sen osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa ja tuonut esiin mm. alueen poikkeuksellisen merkittävät kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot sekä edellyttänyt rakennetun ympäristön selvityksiä täydennettävän Nokian kartanon alueen osalta. Tutustuttuaan luonnosvaiheen kaava-aineistoon Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa seuraavaa.

Rakennettu ympäristö ja maisema

Rakennetun ympäristön ja maiseman osalta selvitysaineisto on nyt hyväksyttävissä, vaikka kartanon aluetta koskeva selvitys (Sweco, 2022) on edelleen hyvin yleispiirteinen erityisesti rakennusten historian tai arvokkaiden ominaispiirteiden osalta. Laadittujen selvitysten perusteella rakennuskohtaisella, purkamisen kieltävällä suojelumerkinnällä (sr) sekä rakennuksen pohjanalan mukaisella rakennusalalla tulee maakunnallisesti merkittävällä kartanon alueella osoittaa vuonna 1963 valmistunut modernia arkkitehtuuria edustava kartanon päärakennus sekä talouspihan asuinrakennus (N3), mankeli ja kellari. Päärakennuksen ja talouspihan alueet tulisi osoittaa alueina, joiden ympäristö säilytetään (/s) ja sitä koskevassa kaavamääräyksessä tulee edellyttää, että mahdollinen uudisrakentaminen tulee sovittaa huolellisesti alueen historiaan ja suojeltuihin rakennuksiin rakennusten ilmeen, värityksen, mittakaavaan ja materiaalien osalta. Merkittävistä aluetta koskevista muutoksista tulee pyytää museoviranomaisen lausunto. Luonnoksessa talouspihalla on merkintä s-16, mutta sitä vastaava kaavamääräys puuttuu.

Kaavan tulee myös turvata kartanolle Emäkoskentieltä johtavan puukujan säilyminen. Puukujan eteläpuoliselle nyt puistona olevalle alueelle ei tule osoittaa pientalorakentamista (AP-12). Maisemaselvitys määrittelee alueen muutoksille herkäksi. Alueen rakentaminen heikentäisi merkittävästi puukujan ja sen päätteenä olevan kartanon kertovuutta ja maisemallisia arvoja. Lisäksi rakentaminen katkaisisi päärakennuksen, talouspihan ja kartanon punatiilisen navetan (suojeltu vuonna 2016 hyväksytyssä asemakaavassa nro 14:46) välisen näköyhteyden, mikä heikentäisi kokonaisuuden hahmottamista. Puukujan molemmin puolin tulisi säilyä rakentamaton alue, joka olisi leveydeltään vähintään vastaava kuin kaavaluonnoksessa sen pohjoispuolelle osoitettu.

Myös kartanon luoteispuoliselle avoimelle peltoalueelle on osoitettu pientalorakentamista (AP), vaikka maisemaselvitys on määritellyt myös tämän alueen muutoksille herkäksi. Maakuntamuseo pitää tärkeänä peltomaiseman säilyttämistä ja esittää sen osoittamista VP-alueeksi. Maakuntamuseo viittaa 16.6.2022 pidettyyn työneuvotteluun ja muistuttaa, että kyseisellä vanhalla pellolla on merkitystä Nokian kartanoon liittyvän muinaisjäännöskokonaisuuden ympäristön ja ymmärrettävyyden näkökulmasta. Kyseessä on historiallisen Nokian kartanon viimeinen jäljellä oleva pelto, joka maisemallisena elementtinä edistää alueen historian ja arkeologisten kohteidein ymmärrettävyyttä. Mikäli AP-varausta ei poisteta pellolta kokonaan, tulisi alueen rakentamista ohjata siten, että vaikutukset kartanoalueen arvoihin ovat mahdollisimman vähäisiä. Rakentamisen tulisi olla enintään puolitoista kerroksista, rakennusmassat pienehköjä ja alueen maastonmuodon tulisi säilyä.

Alueen teollisuushistorialliset arvot keskittyvät Lintuniemen kuorimorakennuksen ympäristöön, joka on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua ympäristöä sekä maakunnallista maisema-aluetta. Selvityksen (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto, 2016) perusteella rakennuskohtaisella, purkamisen kieltävällä suojelumerkinnällä (sr) sekä rakennuksen pohjanalan mukaisella rakennusalalla tulee osoittaa rumpukuorimon vanhimmat kaarikattoiset ja tasakattoiset osat vuosilta 1933-1959. Täydennysrakentamista ei tule osoittaa kiinni kuorimon julkisivuihin, lukuun ottamatta lounaiskulmaa, jossa nyt sijaitsee kaavan vahvistumisen myötä purettava 1970-luvun laajennusosa. Rakennuksen teollinen luonne ja asema vesistömaisemassa tulee säilyttää.

Teollisuusrakennusten suojeluun liittyvien haasteiden vuoksi Pirkanmaan maakuntamuseo suosittelee, että Lintuniemen korttelille osoitettaisiin lisäksi suojeluun kannustava, kuorimon kunnostamisen ja uudisrakentamisen kytkevä kaavamääräys. Määräys voisi olla esim. muotoa: Korttelin X uudisrakennusten rakennusoikeudesta voidaan käyttää enintään 50 %, jos suojelumerkinnällä osoitettuun kuorimorakennukseen ei ole toteutettu kuntotutkimuksiin perustuvaa korjausta rakennuksen suojeluarvon säilyttämiseksi. Uudisrakennusoikeus voidaan käyttää kokonaan, kun suojellun asemarakennuksen korjausten viranomaisloppukatselmus on suoritettu. Vastaava määräys on käytössä asemakaavoissa mm. Jyväskylässä ja Tampereella. Alueelle on tulossa paljon uutta asumista ja sen myötä paljon pysäköintiä, jolla on maisemia ja kaupunkikuvaa heikentäviä vaikutuksia. Maakuntamuseo esittää tutkittavaksi, voitaisiinko pysäköintiä osoittaa sijoitettavaksi kuorimoon tai sen 1970-luvun laajennukseen, kuten vaikkapa Plevnassa Finlaysonin alueella Tampereella.

Selvityksessä on myös suositeltu säilytettäväksi 1970-luvulta peräisin olevia sahan toimintaan liittyneitä rakenteita, hihnakuljetinta ja kuorimon eteläpuolella sijaitsevaa kääntöpöytää. Maakuntamuseo esittää näiden rakenteiden säilyttämismahdollisuuksien tutkimista. Ne toisivat alueelle uniikin historiallisen piirteen, kiinnostavuutta ja kerroksellisuutta.

Lintuniemeen, säilyvän kuorimon ympäristöön on kaavaluonnoksessa osoitettu paljon uudisrakentamista, jonka enimmäiskerrosluku on jopa 8. Viitesuunnitelmassa rakentamisen kerrosluvut vaikuttavat maltillisemmilta ja paremmin maisemaan sopivilta. Kerroslukuja ja rakentamisen volyymiä tulisikin vielä tutkia. Arvoalueelle sijoittuvan uudisrakentamisen lähtökohtana tulee olla maiseman keskeisten elementtien vaaliminen ja uudisrakentamisen sovittaminen niihin siten, että haitalliset vaikutukset jäävät mahdollisimman pieniksi. Maisemaselvitys nostaa keskeiseksi näkymän kartanon päärakennukselta Putaanvirralle. Rakentamisen vaikutuksia tulee vielä tutkia havainnekuvien avulla. Kuvien tulisi esittää näkymiä eri suunnista mieluiten normaalilta katselukorkeudelta.

Arkeologinen kulttuuriperintö

Kaavahanketta varten tehty arkeologinen inventointi on toteutettu kolmessa vaiheessa: vuosina 2015 ja 2020 (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy) sekä 2017 (Mikroliitti Oy). Tästä huolimatta inventoinnin ulkopuolelle on jäänyt osia nyt käsillä olevasta kaava-alueesta: alueen luoteisreuna (Nokianvirran eteläranta), itäkulma (Putaanvirran ja Nuijamiestentien välinen rantavyöhyke) ja eteläreuna (Viholanraitin eteläpuoli). Maakuntamuseo toteaa, että inventointia tulee vielä täydentää näiltä osin MRL 9 §:n mukaisesti.

Maakuntamuseo on 26.8.2022 lähettänyt inventoijalle (Heilu Oy) kommentit vuoden 2020 arkeologisesta raportista ja esittänyt siihen korjauksia ja täsmennyksiä koskien mm. historiallisia lähteitä, aiempia tutkimuksia, kohteiden rajauksia ja suojelustatusta. Korjattua versiota ei ole toimitettu maakuntamuseolle. Päivitetty inventointiraportti tulee toimittaa maakuntamuseolle hyväksyttäväksi ja arkistoitavaksi Museoviraston tietojärjestelmään; hyväksytty raportti tulee lisätä kaava-aineistoon alkuperäisen tilalle.

Kaava-alueella sijaitsevat kiinteät muinaisjäännökset Nokian kappelinpaikka (mj-tunnus 1000001956), Nokian kartanopuisto (1000040241) ja Nokian kartano (1000024403) on merkitty kaavaluonnokseen merkinnöillä s-16 ja s-17 (Muu kulttuuriperintökohde). Maakuntamuseo huomauttaa, että kiinteät muinaisjäännökset tulee merkitä asemakaavaan sm tai SM-merkinnällä, johon liitettävät selitys ja määräys ovat muotoa: Muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen kielletty. Aluetta koskevista tai siihen liittyvistä suunnitelmista on pyydettävä alueellisen vastuumuseon lausunto

Nokian kappelinpaikka on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi arkeologiseksi kohteeksi Museoviraston juuri valmistuneessa VARK-inventoinnissa (Valtakunnallisesti merkittävät arkeologiset kohteet, kohde 376. Nokian kappelinpaikka 101297). Tämän vuoksi ko. muinaisjäännösalue tulisi merkitä kaavaan pääkäyttötarkoitusmerkinnällä SM (Muinaismuistoalue, turkoosi).

Kaavaluonnokseen merkitty aluevaraus P-1 ja sen rakennusala ulottuvat kohteen Nokian kartanopuisto muinaisjäännösalueelle ja ovat siten ristiriidassa MML 1 §:n kanssa. Merkinnät on rajattava muinaisjäännösalueen ulkopuolelle.

Muu kulttuuriperintökohde, historiallinen kulkureitti Nokian kartanon rantatie (mj-tunnus 1000044829) on asianmukaisesti sisällytetty osaksi aluetta s-3 (Kulttuurihistoriallisesti arvokas alueen osa). Maakuntamuseo esittää, että merkintään liittyvää määräystä täydennetään vielä lauseella: Alueella olevat historialliset rakenteet on säilytettävä. Suuremmista kohdetta koskevista suunnitelmista tulee neuvotella alueellisen vastuumuseon (Pirkanmaan maakuntamuseon) kanssa. Vaihtoehtoisesti historiallinen kulkureitti on mahdollista osoittaa merkinnällä s-17 (Muu kulttuuriperintökohde), johon kaavaluonnoksessa liittyy asianmukainen määräys.

Lintuniemen itärannalla sijaitsevan kulttuuriperintökohteen Lintuniemen tukimuuri (mj-tunnus 1000037369) merkintä ei erotu kartasta riittävästi, ja sitä tulisi selkeyttää.

Kaava-alueen koillisosassa, Putaanvirrassa sijaitsee laaja vedenalainen kohde Putaanvirran uittosatama (mj-rekisteritunnus 1000041768), joka on rajattu alustavasti arkistolähteiden perusteella Kylpylän/Satamarannan asemakaavan yhteydessä tehdyssä inventoinnissa (Nokia, Viholan sataman vedenalaisinventointi 2021/ Subreering Ammattisukellustyöt Oy). Inventoinnin kenttätyö koski kuitenkin vain alueen kaakkoisosaa. Uittosatama on ollut tärkeä osa Kokemäenjoen vesistön tukinuittoliikennettä. Kohde kytkeytyy sekä alueellisesti että historiallisesti Nokian teollisuuslaitosten RKY-alueeseen, johon mm. Lintuniemen alue ja sen lähiympäristön vesialueet kuuluvat.

Sahanrannaksi myöhemmin kutsuttu alue otettiin teollisuuskäyttöön pian Nokian puuhiomon perustamisen (1868) jälkeen, jolloin Lintuniemestä tuli puutavaran varastointi- ja nostoalue. Uittotoiminta alueella on ollut hyvin pitkäkestoista jatkuen aktiivisena 1960-luvulle saakka. Edellä mainitun Lintuniemen tukimuurin lisäksi v. 2015 inventoinnissa Putaanvirran länsirannalla ja -osassa todettiin uittoon liittyviä betonisia rakenteita: puun nostoluiska 1950-luvulta ja betonipollari (Heiskanen & Luoto Oy 2016). Pitkään teollisuushistoriaan liittyviä rakenteita on todennäköisesti löydettävissä myös veden alta. Putaanvirran keskeinen sijainti ja sen viereen, vesistön molemmin puolin, sijoittuneen asutuksen hyvin pitkä, varhaismetalli- ja rautakaudelle ulottuva historia huomioon ottaen voidaan pitää mahdollisena, että alueelta löytyisi myös muita kuin teollisuushistoriaan liittyviä vedenalaisia arkeologisia kohteita - kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita kulttuuriperintökohteita.

Kaavaluonnoksessa Putaanvirran vesialueelle, länsi- ja lounaisrannan edustalle on merkitty kolme venesatama-aluetta (LV) sekä osittain nykyiselle vesialueelle varaus kevyenliikenteen väylälle (erityisalue E-1), jonka kohdalla rantaa on ilmeisesti tarkoitus osin täyttää. Neuvoteltuaan asiasta Museoviraston kanssa maakuntamuseo toteaa, että mahdollisten vedenalaisen kulttuuriperinnön kohteiden huomioimiseksi kaavasuunnitelmassa tulisi em. muuttuvan maankäytön alueilla suorittaa arkeologinen vedenalaisinventointi MRL 9 §:n mukaisesti.

Kaava-aineistoa tulisi vielä kehittää edellä kuvatuilla tavoilla. Arkeologisia tutkimuksia voidaan tehdä vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Tutkimuksen tekijän tulee toimittaa raportti digitaalisena arviointia varten Pirkanmaan maakuntamuseolle (pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi). Arvioinnissa varmistetaan, että tutkimus vastaa sille asetettuja tavoitteita ja laatuvaatimuksia. Raportti toimitetaan arvioinnin jälkeen Museovirastoon, jossa se tallennetaan sähköiseen asianhallintajärjestelmään ja julkaistaan palvelussa https://asiat.museovirasto.fi/. Tutkimusraporttien tiedot tallennetaan myös muinaisjäännösrekisteriin, jonka tietoja voi selata kaikille avoimessa Kulttuuriympäristön palveluikkunassa www.kyppi.fi. Verkossa julkaistava raportti ei saa sisältää yksityishenkilöiden henkilötietoja, esim. maanomistajien nimiä tai osoitteita. Raportin lisäksi museolle on toimitettava kohteiden sijaintitiedot ja rajaukset paikkatietomuodossa. Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta. Tämä lausunto on liitettävä tutkimusta koskevaan tarjouspyyntöön.

Kaavaehdotus täydennettyine ja korjattuine aineistoineen tulee toimittaa Pirkanmaan maakuntamuseolle lausuntoa varten.