Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta kaavahankkeesta. Suunnittelualue sijaitsee Nokian 7. kaupunginosassa (Haavisto) rajautuen pohjoisessa Nokianvaltatiehen, kaakossa Haavistontiehen ja lounaassa Latomäentiehen. Alueella sijaitsevat 1900-luvun alussa rakennetut entisen Lauttalan koulun rakennukset sekä 2000-luvulla rakennetut Lauttalan päiväkoti, rivitalo ja hoivakoti. Maakuntamuseo on tutustunut asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan (OAS) ja toteaa seuraavaa.

Suunnittelualueella sijaitsevan, vuonna 1916 valmistuneen Lauttalan jugendpiirteisen puukoulun ja sitä vastapäätä sijaitsevan, arviolta 1920-luvulla rakennetun kivirakenteisen ruokalarakennuksen kulttuurihistorialliset ja kaupunkikuvalliset arvot on tunnistettu ensimmäisen kerran Nokian kulttuuriympäristöohjelmassa (kohde R32, Pirkanmaan ympäristökeskus, 2001).

Alueella on voimassa vuonna 1958 hyväksytty asemakaava, joka ei vastaa alueen nykyistä maankäyttöä, eikä voimassa olevan maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) vaatimuksia esimerkiksi kulttuuriympäristön vaalimisen osalta. Kaava onkin katsottava maankäytön ohjauksen välineenä vanhentuneeksi ja sen uudistaminen kannatettavaksi.

Alueella on voimassa myös vuonna 2005 voimaan tullut Keskustaajaman osayleiskaava 2010, jossa alue on osoitettu osaksi Utolankallion ja Lauttalan maisemallisesti ja/tai kulttuurihistoriallisesti merkittävää aluetta (ma-5). Aluetta koskevan kaavamääräyksen mukaan alueen erityispiirteet tulee ottaa huomioon asemakaavoituksessa ja alueella tapahtuva rakentaminen ja ympäristönhoito tulee sopeuttaa alueen maisemallisiin, kulttuurihistoriallisiin ja rakennustaiteellisiin arvoihin. Lisäksi Lauttalan koululle on osoitettu kohdemerkintä kr-26, jota koskee kaavamääräys: Kulttuurihistoriallisesti merkittävä rakennus, jonka suojelun tarve on selvitettävä rakennusta koskevan toimenpiteen tai asemakaavahankkeen yhteydessä. Merkintä perustuu todennäköisesti Nokian kulttuuriympäristöohjelmaan, sillä Pirkanmaan maakuntamuseon tiedossa ei ole, että osayleiskaavaa varten olisi laadittu erillistä rakennetun ympäristön selvitystä.

Lauttalan koulu on myös osoitettu vuonna 2017 hyväksytyssä Pirkanmaan maakuntakaavassa osaksi useasta aluekokonaisuudesta muodostuvaa Nokian asemanseudun ja asuinalueiden maakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Sitä koskee suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee turvata ja edistää alueen kaupunkikuvan ja rakennusperinnön arvojen säilymistä ja edelleen kehittämistä. Uusi rakentaminen on sopeutettava alueen kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin ja ajalliseen kerroksellisuuteen.

Edellä mainittu maakuntakaavan merkintä perustuu maakuntakaavaa varten laadittuun selvitykseen Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016 (Pirkanmaan liitto). Siinä arvoalueen erityisiksi arvoiksi mainitaan teollisuuspaikkakunnan sosiaali- ja sivistyshistoriasta kertovat koulut sekä rakentamisen perinnettä edustavat hirsirakennukset. Lauttalan koulu on selvityksessä merkitty yhdeksi arvoalueen rakennuskulttuurin ydinalueista. Koulu on liittynyt  kiinteästi läheisiin 1900-luvun alussa muodostuneisiin työväestön asuinalueisiin, erityisesti ilmeeltään Pispalaa, Siuroa ja Koskenmäkeä muistuttavan Utolankallion vapaasti syntyneeseen pientaloasutukseen.

Kaavamuutoksen tavoitteiksi mainitaan mm. kaavan tonteille osoittaman pääkäyttötarkoituksen tutkiminen, rakennusoikeuksien ja kulkuyhteyksien merkitseminen, Lauttalan koulun ja ruokalan arvojen selvittäminen ja niiden dokumentoiminen. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että selvityksissä tunnistetuista arvoista johtuen, ja maakuntakaavan ja yleiskaavan ohjausvaikutuksen mukaisesti kaavamuutoksen lähtökohtana tulee olla maakunnallisesti arvokkaaksi todetun Lauttalan koulun arvojen säilyttäminen, ei kohteen arvojen dokumentointi. Kaavassa tulisi tutkia koulun käyttötarkoituksen muuttamista esimerkiksi asumiseen, toimistoksi, palvelu- tai liiketilaksi. Kaavan tavoitteita tulee vielä muokata näiltä osin.

Edellä mainitut selvitykset ovat hyvin yleispiirteisiä, eivätkä riitä asemakaavan lähtötiedoiksi. Asemakaavaa varten tulee laatia rakennetun ympäristön selvitys, josta käyvät maankäyttö- ja rakennuslain 9 § edellyttämällä tavalla, riittävän yksityiskohtaisesti (rakennuskohtaisesti), ilmi suunnittelualueen ja sen välittömän vaikutusalueen rakennetun ympäristön ja kaupunkikuvan arvot. Selvityksessä tulee huomioida erityisesti ennen vuotta 1980 rakennettu rakennuskanta, sen ominaispiirteet, säilyneisyys sekä mahdolliset kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot. Alueen historiaa ja nykytilaa koskevassa kuvauksessa on syytä mainita myös vuoden 1980 jälkeen tapahtuneet muutokset ja uudisrakentaminen sekä luonnehtia myös lähivaikutusalueiden rakennettua ympäristöä. Lisäksi selvityksessä tulee huomioida säilyneet pihojen piirteet, mahdolliset rakennusten muodostamat kokonaisuudet sekä alueen maiseman ominaispiirteet, kuten avoimet maisematilat, näkymät ja kiintopisteet. Selvitys tulee sisällyttää kaava-aineistoihin ja sen tulokset huomioida kaavaratkaisussa ja -merkinnöissä sekä kaavan vaikutustenarvioinnissa. Koulurakennuksista tulisi myös niiden jatkokäytön mahdollisuuksien selvittämiseksi laatia asianmukaiset kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen kuntotutkimukset. 

Käytettävissä olevat ja laadittavat selvitykset tulee listata OAS:in ja kaavaselostukseen. OAS:n maakuntakaavaa koskevaa osiota tulee täydentää lisäämällä puuttuva maininta Lauttalan koululle osoitetusta merkinnästä maakunnallisesti merkittävänä rakennettuna kulttuuriympäristönä.

Välittömästi kaava-alueen kaakkoispuolella kulkeva Haavistontie noudattaa historiallisen Laidetien (Tammerkoski-Ulvila ja -Turku-tien) tielinjaa. Kyseessä on Pirkanmaan alueen merkittävin, viimeistään keskiajalla muodostunut historiallinen tie. Tietä koskevat tiedot on syytä mainita kaavaselostuksessa ja, mikäli tiealue sisältyy kaava-alueeseen, tulee tielle osoittaa asianmukainen, sen säilymisen turvaava merkintä.

Kaava-aineistoja tulee vielä täydentää ja korjata edellä kuvatuilla tavoilla. Hankkeen valmisteluvaiheen aineistot pyydetään lähettämään Pirkanmaan maakuntamuseolle lausuntoa varten.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta kaavahankkeesta. Suunnittelualue sijaitsee Nokian 7. kaupunginosassa (Haavisto) rajautuen pohjoisessa Nokianvaltatiehen, kaakossa Haavistontiehen ja lounaassa Latomäentiehen. Alueella sijaitsevat 1900-luvun alussa rakennetut entisen Lauttalan koulun rakennukset sekä 2000-luvulla rakennetut Lauttalan päiväkoti, rivitalo ja hoivakoti. Maakuntamuseo on tutustunut asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan (OAS) ja toteaa seuraavaa.

Suunnittelualueella sijaitsevan, vuonna 1916 valmistuneen Lauttalan jugendpiirteisen puukoulun ja sitä vastapäätä sijaitsevan, arviolta 1920-luvulla rakennetun kivirakenteisen ruokalarakennuksen kulttuurihistorialliset ja kaupunkikuvalliset arvot on tunnistettu ensimmäisen kerran Nokian kulttuuriympäristöohjelmassa (kohde R32, Pirkanmaan ympäristökeskus, 2001).

Alueella on voimassa vuonna 1958 hyväksytty asemakaava, joka ei vastaa alueen nykyistä maankäyttöä, eikä voimassa olevan maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) vaatimuksia esimerkiksi kulttuuriympäristön vaalimisen osalta. Kaava onkin katsottava maankäytön ohjauksen välineenä vanhentuneeksi ja sen uudistaminen kannatettavaksi.

Alueella on voimassa myös vuonna 2005 voimaan tullut Keskustaajaman osayleiskaava 2010, jossa alue on osoitettu osaksi Utolankallion ja Lauttalan maisemallisesti ja/tai kulttuurihistoriallisesti merkittävää aluetta (ma-5). Aluetta koskevan kaavamääräyksen mukaan alueen erityispiirteet tulee ottaa huomioon asemakaavoituksessa ja alueella tapahtuva rakentaminen ja ympäristönhoito tulee sopeuttaa alueen maisemallisiin, kulttuurihistoriallisiin ja rakennustaiteellisiin arvoihin. Lisäksi Lauttalan koululle on osoitettu kohdemerkintä kr-26, jota koskee kaavamääräys: Kulttuurihistoriallisesti merkittävä rakennus, jonka suojelun tarve on selvitettävä rakennusta koskevan toimenpiteen tai asemakaavahankkeen yhteydessä. Merkintä perustuu todennäköisesti Nokian kulttuuriympäristöohjelmaan, sillä Pirkanmaan maakuntamuseon tiedossa ei ole, että osayleiskaavaa varten olisi laadittu erillistä rakennetun ympäristön selvitystä.

Lauttalan koulu on myös osoitettu vuonna 2017 hyväksytyssä Pirkanmaan maakuntakaavassa osaksi useasta aluekokonaisuudesta muodostuvaa Nokian asemanseudun ja asuinalueiden maakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Sitä koskee suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee turvata ja edistää alueen kaupunkikuvan ja rakennusperinnön arvojen säilymistä ja edelleen kehittämistä. Uusi rakentaminen on sopeutettava alueen kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin ja ajalliseen kerroksellisuuteen.

Edellä mainittu maakuntakaavan merkintä perustuu maakuntakaavaa varten laadittuun selvitykseen Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016 (Pirkanmaan liitto). Siinä arvoalueen erityisiksi arvoiksi mainitaan teollisuuspaikkakunnan sosiaali- ja sivistyshistoriasta kertovat koulut sekä rakentamisen perinnettä edustavat hirsirakennukset. Lauttalan koulu on selvityksessä merkitty yhdeksi arvoalueen rakennuskulttuurin ydinalueista. Koulu on liittynyt  kiinteästi läheisiin 1900-luvun alussa muodostuneisiin työväestön asuinalueisiin, erityisesti ilmeeltään Pispalaa, Siuroa ja Koskenmäkeä muistuttavan Utolankallion vapaasti syntyneeseen pientaloasutukseen.

Kaavamuutoksen tavoitteiksi mainitaan mm. kaavan tonteille osoittaman pääkäyttötarkoituksen tutkiminen, rakennusoikeuksien ja kulkuyhteyksien merkitseminen, Lauttalan koulun ja ruokalan arvojen selvittäminen ja niiden dokumentoiminen. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että selvityksissä tunnistetuista arvoista johtuen, ja maakuntakaavan ja yleiskaavan ohjausvaikutuksen mukaisesti kaavamuutoksen lähtökohtana tulee olla maakunnallisesti arvokkaaksi todetun Lauttalan koulun arvojen säilyttäminen, ei kohteen arvojen dokumentointi. Kaavassa tulisi tutkia koulun käyttötarkoituksen muuttamista esimerkiksi asumiseen, toimistoksi, palvelu- tai liiketilaksi. Kaavan tavoitteita tulee vielä muokata näiltä osin.

Edellä mainitut selvitykset ovat hyvin yleispiirteisiä, eivätkä riitä asemakaavan lähtötiedoiksi. Asemakaavaa varten tulee laatia rakennetun ympäristön selvitys, josta käyvät maankäyttö- ja rakennuslain 9 § edellyttämällä tavalla, riittävän yksityiskohtaisesti (rakennuskohtaisesti), ilmi suunnittelualueen ja sen välittömän vaikutusalueen rakennetun ympäristön ja kaupunkikuvan arvot. Selvityksessä tulee huomioida erityisesti ennen vuotta 1980 rakennettu rakennuskanta, sen ominaispiirteet, säilyneisyys sekä mahdolliset kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot. Alueen historiaa ja nykytilaa koskevassa kuvauksessa on syytä mainita myös vuoden 1980 jälkeen tapahtuneet muutokset ja uudisrakentaminen sekä luonnehtia myös lähivaikutusalueiden rakennettua ympäristöä. Lisäksi selvityksessä tulee huomioida säilyneet pihojen piirteet, mahdolliset rakennusten muodostamat kokonaisuudet sekä alueen maiseman ominaispiirteet, kuten avoimet maisematilat, näkymät ja kiintopisteet. Selvitys tulee sisällyttää kaava-aineistoihin ja sen tulokset huomioida kaavaratkaisussa ja -merkinnöissä sekä kaavan vaikutustenarvioinnissa. Koulurakennuksista tulisi myös niiden jatkokäytön mahdollisuuksien selvittämiseksi laatia asianmukaiset kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen kuntotutkimukset. 

Käytettävissä olevat ja laadittavat selvitykset tulee listata OAS:in ja kaavaselostukseen. OAS:n maakuntakaavaa koskevaa osiota tulee täydentää lisäämällä puuttuva maininta Lauttalan koululle osoitetusta merkinnästä maakunnallisesti merkittävänä rakennettuna kulttuuriympäristönä.

Välittömästi kaava-alueen kaakkoispuolella kulkeva Haavistontie noudattaa historiallisen Laidetien (Tammerkoski-Ulvila ja -Turku-tien) tielinjaa. Kyseessä on Pirkanmaan alueen merkittävin, viimeistään keskiajalla muodostunut historiallinen tie. Tietä koskevat tiedot on syytä mainita kaavaselostuksessa ja, mikäli tiealue sisältyy kaava-alueeseen, tulee tielle osoittaa asianmukainen, sen säilymisen turvaava merkintä.

Kaava-aineistoja tulee vielä täydentää ja korjata edellä kuvatuilla tavoilla. Hankkeen valmisteluvaiheen aineistot pyydetään lähettämään Pirkanmaan maakuntamuseolle lausuntoa varten.