Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Suunnittelualue sijaitsee Tampereen Ylä-Pispalan kaupunginosassa Hirvikadun ja Selininkadun kulmauksessa. Kaavamuutoksen tavoitteina on tontin käyttötarkoituksen muuttaminen asumiseen, kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttäminen sekä ympäristöön sopivan täydennysrakentamisen mahdollistaminen. Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut hankkeen aloitusvaiheen aineistoihin ja toteaa seuraavaa.
Suunnittelualue on inventoitu vuonna 2008 osana Pispalan - Tahmelan rakennetun ympäristön inventointia (Pirkanmaan maakuntamuseo, 2008-2013). Selvityksessä pihapiiri ja sen kaksi asuinrakennusta on arvotettu kulttuurihistoriallisesti erittäin arvokkaaksi (arvoluokka 1). Selininkadun reunassa sijaitseva mansardikattoinen asuinrakennus on todennäköisesti alueen vanhin rakennus, Pispan taloon kuulunut Tahmelan torppa 1870-luvulta. Torppa on antanut nimen koko eteläpuoliselle kaupunginosalle. Hirvikadun puoleinen asuinrakennus on todennäköisesti rakennettu 1900-luvun alussa. Se edustaa Tahmelasta pääosin kadonnutta vuosisadan vaihteen huvilarakentamista. Piharakennus on rakennettu myöhemmin ja sen merkitys yksittäisenä rakennuksena tai osana pihapiirin kokonaisuutta on vähäinen. Loivan rinnetontin pinnat ja kasvillisuus ovat perinteiset. Väljä puutarhatontti poikkeaa voimakkaasti Pispalan ja Tahmelan tiiviistä rakentamisesta. Selvityksen perusteella asuinrakennukset, niiden ominaispiirteet, kaupunkikuvallinen asema ja pihapiirin yleisilme tulisi säilyttää.
Suunnittelualue rajautuu kahdelta sivulta Pispalanrinteen valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön alueeseen (peruste: RKY-inventointi, Museovirasto 2009) sekä Pirkanmaan harjumaisemien valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen (peruste: Ympäristöministeriö, VAMA 2021). Arvoalueiden läheisyys asettaa reunaehtoja tontin asemakaavamuutokselle. Maisema-aluetta koskeva tieto tulisi lisätä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. Muutoin kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot on tunnistettu hankkeessa ja sen tavoitteiden asettelussa onnistuneesti. Edellä mainitut selvitykset ovat riittävät, eikä hankkeeseen rakennetun ympäristön tai maiseman osalta liity lisäselvitystarpeita.
Pirkanmaan maakuntamuseo on aiemmin antanut lausunnon saman tontin kulttuurihistoriallisista arvoista ja rakennusten kunnostettavuudesta (11.5.2021, diar. 264/2021) sekä tontin täydennysrakentamisesta poikkeamisluvalla (25.10.2021, diar. 738/2021). Tontille on 18.1.2022 myönnetty poikkeamislupa talousrakennuksen purkamiseksi ja kahden uuden asuinrakennuksen rakentamiseksi. Poikkeamisluvan ehdoksi on asemakaavan vanhentuneisuudesta ja tontin ilmeisistä kulttuurihistoriallisista arvoista johtuen asetettu, että uudisrakennuksille ei myönnetä rakennuslupaa ennen kuin tontilla on asemakaavanmuutos vireillä. Tämä prosessi on hyvä tuoda esiin vähintäänkin kaavaselostuksessa.
Hankkeen aineistona olevan viitesuunnitelman perusteella tontin vanhat asuinrakennukset säilyisivät, piharakennus purettaisiin ja tontin pohjois- ja eteläkulmiin rakennettaisiin kaksikerroksiset, suorakaiteen muotoiset, satulakattoiset, julkisivuiltaan vaakalaudoitetut asuinrakennukset. Ratkaisu vaikuttaa lähtökohtaisesti mahdolliselta. Sama ratkaisu on hyväksytty myös poikkeamisluvassa.
Arkeologisen perinnön osalta maakuntamuseo toteaa, että vuosina 1915-1917 Pispalaan rakennettiin laaja linnoitusjärjestelmä, jonka jäännökset ovat suojeltuja kiinteinä muinaisjäännöksinä. Lähimmät tunnetut puolustusvarustukset sijaitsevat noin 0,3 km kaavamuutosalueesta luoteeseen ja pohjoiseen. Kaikkien maan alla säilyneiden linnoituslaitteiden sijainti ei kuitenkaan ole tiedossa. Mikäli maaperään kajoavissa toimenpiteissä löytyisi betoni- tai hirsirakenteiden jäännöksiä, tulisi niitä mahdollisesti koskemaan muinaismuistolain rauhoitus. Tällöin on toimittava MML 14 §:n edellyttämällä tavalla. Maakuntamuseo esittää, että asia otetaan kaavassa huomioon kirjaamalla viittaus muinaismuistolakiin esimerkiksi yleismääräykseen muodossa: Maaperään kajoavissa toimenpiteissä on otettava huomioon muinaismuistolain 14 §:n vaatimukset; lisäohjeet on pyydettävä alueelliselta vastuumuseolta (Pirkanmaan maakuntamuseo). Myös kaavaselostukseen tulee kirjata, että, mikäli maapohjaa kaivettaessa tavataan mahdollisia linnoitusten jäännöksiä, kuten betoni- tai hirsirakenteita, tulee työt pysäyttää ja ilmoittaa havainnoista viipymättä maakuntamuseoon (MML 14 §).
Kaavan valmisteluvaiheen aineisto pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Suunnittelualue sijaitsee Tampereen Ylä-Pispalan kaupunginosassa Hirvikadun ja Selininkadun kulmauksessa. Kaavamuutoksen tavoitteina on tontin käyttötarkoituksen muuttaminen asumiseen, kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttäminen sekä ympäristöön sopivan täydennysrakentamisen mahdollistaminen. Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut hankkeen aloitusvaiheen aineistoihin ja toteaa seuraavaa.
Suunnittelualue on inventoitu vuonna 2008 osana Pispalan - Tahmelan rakennetun ympäristön inventointia (Pirkanmaan maakuntamuseo, 2008-2013). Selvityksessä pihapiiri ja sen kaksi asuinrakennusta on arvotettu kulttuurihistoriallisesti erittäin arvokkaaksi (arvoluokka 1). Selininkadun reunassa sijaitseva mansardikattoinen asuinrakennus on todennäköisesti alueen vanhin rakennus, Pispan taloon kuulunut Tahmelan torppa 1870-luvulta. Torppa on antanut nimen koko eteläpuoliselle kaupunginosalle. Hirvikadun puoleinen asuinrakennus on todennäköisesti rakennettu 1900-luvun alussa. Se edustaa Tahmelasta pääosin kadonnutta vuosisadan vaihteen huvilarakentamista. Piharakennus on rakennettu myöhemmin ja sen merkitys yksittäisenä rakennuksena tai osana pihapiirin kokonaisuutta on vähäinen. Loivan rinnetontin pinnat ja kasvillisuus ovat perinteiset. Väljä puutarhatontti poikkeaa voimakkaasti Pispalan ja Tahmelan tiiviistä rakentamisesta. Selvityksen perusteella asuinrakennukset, niiden ominaispiirteet, kaupunkikuvallinen asema ja pihapiirin yleisilme tulisi säilyttää.
Suunnittelualue rajautuu kahdelta sivulta Pispalanrinteen valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön alueeseen (peruste: RKY-inventointi, Museovirasto 2009) sekä Pirkanmaan harjumaisemien valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen (peruste: Ympäristöministeriö, VAMA 2021). Arvoalueiden läheisyys asettaa reunaehtoja tontin asemakaavamuutokselle. Maisema-aluetta koskeva tieto tulisi lisätä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. Muutoin kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot on tunnistettu hankkeessa ja sen tavoitteiden asettelussa onnistuneesti. Edellä mainitut selvitykset ovat riittävät, eikä hankkeeseen rakennetun ympäristön tai maiseman osalta liity lisäselvitystarpeita.
Pirkanmaan maakuntamuseo on aiemmin antanut lausunnon saman tontin kulttuurihistoriallisista arvoista ja rakennusten kunnostettavuudesta (11.5.2021, diar. 264/2021) sekä tontin täydennysrakentamisesta poikkeamisluvalla (25.10.2021, diar. 738/2021). Tontille on 18.1.2022 myönnetty poikkeamislupa talousrakennuksen purkamiseksi ja kahden uuden asuinrakennuksen rakentamiseksi. Poikkeamisluvan ehdoksi on asemakaavan vanhentuneisuudesta ja tontin ilmeisistä kulttuurihistoriallisista arvoista johtuen asetettu, että uudisrakennuksille ei myönnetä rakennuslupaa ennen kuin tontilla on asemakaavanmuutos vireillä. Tämä prosessi on hyvä tuoda esiin vähintäänkin kaavaselostuksessa.
Hankkeen aineistona olevan viitesuunnitelman perusteella tontin vanhat asuinrakennukset säilyisivät, piharakennus purettaisiin ja tontin pohjois- ja eteläkulmiin rakennettaisiin kaksikerroksiset, suorakaiteen muotoiset, satulakattoiset, julkisivuiltaan vaakalaudoitetut asuinrakennukset. Ratkaisu vaikuttaa lähtökohtaisesti mahdolliselta. Sama ratkaisu on hyväksytty myös poikkeamisluvassa.
Arkeologisen perinnön osalta maakuntamuseo toteaa, että vuosina 1915-1917 Pispalaan rakennettiin laaja linnoitusjärjestelmä, jonka jäännökset ovat suojeltuja kiinteinä muinaisjäännöksinä. Lähimmät tunnetut puolustusvarustukset sijaitsevat noin 0,3 km kaavamuutosalueesta luoteeseen ja pohjoiseen. Kaikkien maan alla säilyneiden linnoituslaitteiden sijainti ei kuitenkaan ole tiedossa. Mikäli maaperään kajoavissa toimenpiteissä löytyisi betoni- tai hirsirakenteiden jäännöksiä, tulisi niitä mahdollisesti koskemaan muinaismuistolain rauhoitus. Tällöin on toimittava MML 14 §:n edellyttämällä tavalla. Maakuntamuseo esittää, että asia otetaan kaavassa huomioon kirjaamalla viittaus muinaismuistolakiin esimerkiksi yleismääräykseen muodossa: Maaperään kajoavissa toimenpiteissä on otettava huomioon muinaismuistolain 14 §:n vaatimukset; lisäohjeet on pyydettävä alueelliselta vastuumuseolta (Pirkanmaan maakuntamuseo). Myös kaavaselostukseen tulee kirjata, että, mikäli maapohjaa kaivettaessa tavataan mahdollisia linnoitusten jäännöksiä, kuten betoni- tai hirsirakenteita, tulee työt pysäyttää ja ilmoittaa havainnoista viipymättä maakuntamuseoon (MML 14 §).
Kaavan valmisteluvaiheen aineisto pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten.