rakennusperinteinen

Kohde kuuluu Kissanmaan toisen asemakaavan jälkeiseen rakentamisen vaiheeseen. Kiinteistön alkuperäisyysaste on hieman heikentynyt katemateriaalin vaihtamisen myötä. Muilta osin huolella hoidettu ja kauniisti alkuperäisessä asussaan säilynyt kiinteistö edustaa esimerkillisesti aikakautensa rakennusperinteitä.

Kiinteistön luoteis-kaakkosuuntainen, epäsäännöllisen suorakaiteen muotoinen (1023,1 m2) tontti sijaitsee Sopulinkadun varrella, siten että tontin luoteispääty rajautuu Sopulinkatuun. Tonttia rajaa kahdelta sivuilta orapihlaja-aita, kaakosta terijoensalavat ja angervot ja koillisesta metalliverkkoaita. Tontilla on kaksi katuliittymää, polku ja ajotie Sopulinkadulle, asuinrakennuksen molemmista päädyistä. Liitymät ovat hiekkapintaisia. Kuistille vievässä polussa on alkuperäinen vihreäksi maalattu metalliputkirunkoinen portti ja ajotiessä portinpylväät.

Tontin pinta on jyrkkää rinnettä, joka laskee kaakkoon. Pääosa pinnasta on nurmea. Kasvillisuutena puutarhatontilla on mäntyjä, omenapuita, sireeniä, jasmiketta, norjanangervoja, terijoensalavia, marjapensaita, vadelmaa ja perennoja. Tontin pinnat ja kasvillisuus ovat pääosin alkuperäisiä.

Tontilla on yksi asuinrakennus sijaiten koillis-lounaissuuntaisesti lähellä Sopulinkadun reunaa. Lisäksi tontilla on pian purettava huonokuntoinen leikkimökki sekä suurikokoinen 1960-luvun lopun pulpettikattoinen autotallirakennus.

Kiinteistössä sijaitsevan asuinrakennuksen on suunnitellut Aravahallinnon tarkastaja Olavi J. Hallanvaara, joka on vastannut yhteensä 16 kissanmaalaistalon alkuperäisistä rakennuslupapiirrustuksista.

Kiinteistö on säilynyt alkuperäisellä omistajasuvulla.

Kiinteistöllä on oma tontti. Tontti on Jankan tilan entisiä maita ja se on vuoteen 1947 asti kuulunut Messukylän Takahuhdin kylään. Alkuperäisen erotetun määräalan kiinteistörekisteritunnus oli 11:170

Kohteen lähiympäristössä on mittasuhteiltaan kohdetta muistuttavia 1950-luvun lopun ja 1980-luvun omakotitaloja.