Kalevan rinteen rakennuskompleksi oli jo valmistuessaan aivan omanlaisensa. 1960-lukuun mennessä valmistuneet Kiinanmuurin rakennukset muodostivat omana aikanaan Pohjoismaiden suurimman rakennuskompleksin. Kiinanmuuriksi kutsuttu rakennuskompleksiin kuuluu viisi punatiilistä mutkittelevaa lamellitaloa ja saman verran tornitaloja.

- TASA Oy (Tampereen sosiaalinen asuntotuotanto) varasi 1953 Kalevan rinteeltä alueen, johon oli tarkoitus rakentaa asuntoja vähävaraisille ja suurperheille.

- Kalevan rinteellä oli sijainnut aiemmin muun muassa parakit, joissa majoitettiin Venäjän armeijaa. Sisällissodan aikaan tyhjäksi jäänyt kasarmi muutettiin vankileiriksi.

- Kalevankankaantien varrella sijaitsi 1945 rakennetut pikatalot. Pikatalot olivat olleet nopea ratkaisu sodan jälkeisen aikakauden asukaspulaan. 1960-luvulla Kiinanmuurin asukkaat alkoivat vaatia pikatalojen purkamista. Kuitenkin viimeinen talo poistui maisemasta vasta 1995 tuhopolton kautta. Viimeinen asukas oli muuttanut pari viikkoa aiemmin pois pikataloista. Purkutoimenpiteet olivat aloitettu jo 1970- luvulla.

- Kalevanrinteen rakennusten suunnittelusta pidettiin arkkitehtikilpailu. Kilpailun voitti Viljo Rewelin ja Eero Eerikäisen ehdotus Rewelin ja Eerikäinen kuitenkin luopuivat omasta suunnitelmastaan ja kolmanneksi tulleet Dag Englund ja Lauri Silvennoinen alkoivat toteuttaa omaa ehdotustaan.

- Englaundin ja Silvennoisen ehdotus koostui viidestä kahdeksankerroksisesta tornitalosta ja viidestä nelikerroksisesta lamellitalosta

- Tornitaloissa oli 32 neliömetrin suuruisia yksiöitä

- Lamellitaloissa oli pienimmillään 48,5 neliön suuruisia asuntoja. Asuntojen keskipinta-ala oli 50 neliömetriä aravaehtojen vuoksi.

- Rakentaminen eteni vaiheittain. yksi tornitalo ja lamellikerrallaan

- Valmistuessaan Kiinanmuuri oli Pohjoismaiden suurin yhtenäinen rakennuskompleksi.

- Kalevan Rinteen viisi asukasyhdistystä perustivat yhteisen lämpöyhtiön 1955. Tasalämpö Oy:ksi nimitetty yhtiö vastasi muun muassa vastata osakkaittensa omistamien talojen lämmityksestä.

Sammonkatu 36

- Rakennusvaihe aloitettiin marraskuussa 1959 (viides vaihe)

- Urakoijana Nopan rakennusliike Oy

- Putkityöt vesijohtoliike Huber Oy

- Sähkötyöt Insinööritoimisto Sähkötyö Oy

Asunto Oy Sammonkatu 36 on itäisin Kalevankartanon viidestä kiinteistöstä. Kiinteistö rajautuu pohjoisessa Taso Oy:n liikerakennukseen ja etelässä Asunto Oy Sammonkatu 34 kiinteistöön ja lamellitaloon. Asunto Oy Sammonkatu 36 lamellitalo rajaa itäpuolelta Kiinanmuurin suojaisan sisäpihan. Sisäpihan puolella kiinteistöllä on rantalentopallokenttä ja lasten leikkipaikka. Kaikki Kiinanmuurin kiinteistöt muodostavat ison sisäpihan, jossa on muun muassa useita oleskelu- ja leikkipaikkoja sekä jalkapallokenttä. isolla sisäpihalla on selvästi nähtävissä rinteen muodot ja osa taloista sijaitseekin rinteen päällä ja ne erottuvat oleskelualueesta jyrkällä rinneosalla.

Kiinteistön itäpuolella on nurmikkoalue, jossa on muutamia koivupuita. nurmikkoalueella kulkee myös kevyenliikenteenväylä Sammonkadun ja Takojankadun välillä. Nurmikkoalueen jälkeen alueella on huoltoasema ja kerrostaloja.

Kiinanmuurin lamellitalojen pysäköintialueet sijaitsevat talojen reunoilla. Käärmemäisesti etenevän lamellitaloketjun edessä on asfaltoitualue, joka toimii myös pysäköintialueena. Useimmat Kiinanmuurin rakennukset sijaitsevat kuitenkin rinteen päällä rajaten pysäköintialueen ja rakennuksen hieman erilleen pihanurmikosta.

Arkimies Kirsikka, Arkimies Risto; Tarinoita Tampereen Kiinanmuurista. Tasalämpö Oy. Tampere 2010

Hildén, Juhani; Kaikkien aikojen Kaleva : Tammerkosken itäpuolisen kyläasutuksen ja kaupunkirakenteen kehitystä 1500-luvulta nykypäiviin. Tampere-Seura, Tampere 1996.