Pirkkalan kunta pyytää Pirkanmaan maakuntamuseolta lausuntoa Partolan historiallisen asuinpaikan (kylänpaikan, mj-tunnus 1000012295) laajuudesta ja siitä, millä edellytyksillä sen alueelle taajamayleiskaavaan merkittyä ulkoilureittiä voidaan suunnitella osana puistosuunnitelmaa. Muinaisjäännösalue on kaksiosainen. Rantareitin kaavamerkintä kohdistuu Pereentien pohjoispuoleiselle osa-alueelle. Pereentien eteläpuolella sijaitsee Pereen kartanopuisto -niminen virkistysalue, jolla myös kulkee ulkoilureitti. Reitteihin liittyy tarkempi suunnittelu- ja parannustarve.
Muinaismuistolain mukaan kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §). Muinaisjäännöksen kahden osa-alueen tiedossa olevat, alustavat rajaukset on merkitty oheiseen liitekarttaan punaisella. Muinaisjäännöksen todellinen laajuus saattaa kuitenkin olla tunnettua suurempi. Historiallisen kartta-aineiston perusteella tiedetään, että esimerkiksi 1700-luvulla Partolan kylän tonttimaa on ollut laajempi sekä tien pohjois- että eteläpuolella. Muinaisjäännöksen tarkkojen rajojen ja sen eri osien säilyneisyyden selvittäminen vaatii arkeologisia koekaivauksia.
Muinaisjäännösalueella olevan rantareitin parannusta tulee suunnitella siten, että sen toteuttaminen on mahdollista mahdollisimman vähäisillä toimenpiteillä. Tarvittavien toimenpiteiden kohdat (lukuunottamatta esimerkiksi ohuen sorakerroksen lisäämistä jo olevan sorakerroksen päälle) muinaisjäännösalueella ja sen lähiympäristössä tulee tutkia koekaivauksin ennen suunnitelman hyväksymistä. Koekaivaustulosten perusteella ratkaistaan, ovatko toimenpiteet ja suunnitelma näiltä osin hyväksyttävissä, tarvitaanko jatkotutkimuksia (pelastuskaivauksia tai töiden arkeologista valvontaa) tai suunnitelmamuutoksia. Tarvittavien koekaivausten laajuudesta tulee neuvotella maakuntamuseon kanssa. Sekoittunut pintamaakerros ja reitin sorakerros on mahdollista poistaa koekaivausten yhteydessä koneellisesti arkeologin valvonnassa. Samat periaatteet ja tutkimustarve koskevat myös ns. Pereen kartanopuiston aluetta.
Arkeologisissa tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Hankkeeseen liittyvistä tutkimuskustannuksista vastaa sen toteuttaja MML 15 §:n perusteella. Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta.
Rakennetun ympäristön tai maiseman osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.
Pirkkalan kunta pyytää Pirkanmaan maakuntamuseolta lausuntoa Partolan historiallisen asuinpaikan (kylänpaikan, mj-tunnus 1000012295) laajuudesta ja siitä, millä edellytyksillä sen alueelle taajamayleiskaavaan merkittyä ulkoilureittiä voidaan suunnitella osana puistosuunnitelmaa. Muinaisjäännösalue on kaksiosainen. Rantareitin kaavamerkintä kohdistuu Pereentien pohjoispuoleiselle osa-alueelle. Pereentien eteläpuolella sijaitsee Pereen kartanopuisto -niminen virkistysalue, jolla myös kulkee ulkoilureitti. Reitteihin liittyy tarkempi suunnittelu- ja parannustarve.
Muinaismuistolain mukaan kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §). Muinaisjäännöksen kahden osa-alueen tiedossa olevat, alustavat rajaukset on merkitty oheiseen liitekarttaan punaisella. Muinaisjäännöksen todellinen laajuus saattaa kuitenkin olla tunnettua suurempi. Historiallisen kartta-aineiston perusteella tiedetään, että esimerkiksi 1700-luvulla Partolan kylän tonttimaa on ollut laajempi sekä tien pohjois- että eteläpuolella. Muinaisjäännöksen tarkkojen rajojen ja sen eri osien säilyneisyyden selvittäminen vaatii arkeologisia koekaivauksia.
Muinaisjäännösalueella olevan rantareitin parannusta tulee suunnitella siten, että sen toteuttaminen on mahdollista mahdollisimman vähäisillä toimenpiteillä. Tarvittavien toimenpiteiden kohdat (lukuunottamatta esimerkiksi ohuen sorakerroksen lisäämistä jo olevan sorakerroksen päälle) muinaisjäännösalueella ja sen lähiympäristössä tulee tutkia koekaivauksin ennen suunnitelman hyväksymistä. Koekaivaustulosten perusteella ratkaistaan, ovatko toimenpiteet ja suunnitelma näiltä osin hyväksyttävissä, tarvitaanko jatkotutkimuksia (pelastuskaivauksia tai töiden arkeologista valvontaa) tai suunnitelmamuutoksia. Tarvittavien koekaivausten laajuudesta tulee neuvotella maakuntamuseon kanssa. Sekoittunut pintamaakerros ja reitin sorakerros on mahdollista poistaa koekaivausten yhteydessä koneellisesti arkeologin valvonnassa. Samat periaatteet ja tutkimustarve koskevat myös ns. Pereen kartanopuiston aluetta.
Arkeologisissa tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Hankkeeseen liittyvistä tutkimuskustannuksista vastaa sen toteuttaja MML 15 §:n perusteella. Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta.
Rakennetun ympäristön tai maiseman osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.
Jaa
Facebookissa