rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

Rakennushistoriallinen arvo – Rakennusperinteinen

Vuonna 1915 valmistuneen asuinrakennuksen ja piharakennuksen muodostama pihapiiri. Paritalotyyppinen asuinrakennus on myöhemmin yhdistetty yhden perheen käyttöön. Asuinrakennuksessa on säilynyt alkuperäinen, jugend-tyylinen yleisilme, kattomalli, ikkunamalli ja -aukoitus sekä kaksi kauniisti toisiaan peilaavaa sisäänkäyntiä lasikuisteineen. Pihan yleisilme on melko perinteinen.

Historiallinen arvo - sosiaalihistoria

Tontin kulmassa oleva alkuperäinen piharakennus, alunperin käymälä ja myöhemmin sauna, kertoo oman aikansa asumisen tavasta. Piharakennukset olivat alueelle tyypillisiä mutta niitä on säilynyt vain muutamia.

Helletien länsipuolella sijaitseva, neliön muotoinen tontti. Vuonna 1915 valmistunut jugend-tyylinen, hirsirunkoinen asuinrakennus sijaitsee tontin itäisivulla, pitkä sivu Helletielle päin. Tontin luoteiskulmassa on alkuperäinen piharakennus, joka on inventoitu erikseen.

Helletie 6 valmistui vuonna 1915. Vuoden 1916-17 Lapin alueen osoiteluettelossa talonomistajana mainitaan puuseppä Kaarlo Oskari Wallenius. Wallenius muutti perheineen Käpylään Armonkallion Ihanakadulta. Hän oli töissä Tampellan puusepänverstaalla ja rakensi hirsirunkoisen talonsa lähes kokonaan itse. Asuintalossa oli kaksi asuntoa, jotka on yhdistetty yhden perheen käyttöön ennen 1970-lukua. Peruskorjaus 1970- ja 80 -luvuilla ja rakennuksen korotus 2000-luvun alussa.

Omat saunat yleistyivät 1930-luvulla ja uusiin taloihin tehtiin kellarisaunoja. Wallenius muutti pihan luoteiskulmassa olevan ulkohuussin saunaksi ja teki asuinrakennukseen sisä-wc:t. Piharakennuksen saunasta on muutospiirros vuodelta 1945, ei ole varmaa onko saunamuutos tehty jo aiemmin. Lähes satavuotias piharakennus on paikalla edelleen ja nyt varastokäytössä.

Walleniuksen aikana pihalla oli 1920-luvun puolivälissä rakennettu pieni leikkimökki, jossa oli mm. kammesta väännettävä "sähkövalo" ja erikoinen lukko. Leikkimökki ei ole säilynyt.

Helletie on Käpylän alueen läpi luode-kaakko suunnassa kulkeva poikkikatu. Se yhdistää Teljontien Keskuspuistoon ja Käpytiehen. Tien molemmin puolin on istutettu koivuja. Rakennukset ovat pääosin 1910-20 -luvuilta ja sijoittuvat tiiviisti tien varteen. Helletie on saanut nimensä sen varrella (Helletie 10) asuneen Lapinniemen Puuvillatehtaan työmiehen David Hellénin mukaan.

Helletie 6 asuinrakennus sijaitsee tontin itäsivulla Helletien varressa. Rakennuksen molemmin puolin on hiekkapintainen kulkuväylä pihaan. Eteläpuolella on jugend-tyylinen lautaportti, pohjoispuolen piha-aluetta varjostaa tuijarivi. Tonttia kiertää alueelle tyypillinen siro, kapearimainen aita. Asuinrakennusta kiertää liuskekivetty polku ja pihassa on liuskekivipatio. Pihan länsiosassa on tasainen nurmikko, alppiruusuja, pihaa varjostava kuusi ja istutuksia. Tontin luoteiskulmassa on Walleniuksen 1915 rakentama ulkorakennus. Tontin yleisilme on melko perinteinen, vanha piharakennus on säilynyt.

Pihapiirin arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

- piharakennuksen säilytys

- tonttia ympäröivän rima-aidan mallin säilytys

- portin säilytys, alueella tyypillinen piirre

- perinteisen ilmeen säilytys, mm. liuskekivipinnat

Asuinrakennuksen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

- alkuperäisen kahden sisäänkäynnin, niiden sijainnin ja mallin säilytys

- ikkunamallin ja -aukoituksen säilytys, ikkunat julkisivun pinnassa

- ikkunoiden vuorilautojen koristemallin säilytys

- kattomallin säilytys

- rakennus on säilynyt kattokorotusta lukuunottamatta alkuperäisessä asussaan, ei kestä lisärakentamista

Piharakennuksen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

- runkomallin säilytys

- sijainnin säilytys