Mikroliitti Oy on esittänyt Pirkanmaan maakuntamuseolle kuusi kysymystä ja yhden pyynnön liittyen Vesilahden Koskenkylän muinaisjäännösinventointiin. Inventointi on suoritettu vuonna 2011. Lisäselvitys koskien historiallisia tielinjoja on laadittu 23.3.2014. Maakuntamuseo on antanut kaavan luonnoksesta ja valmisteluaineistosta lausunnon 14.2.2014 (DIAR: 477/2013) ja neuvotellut inventoinnin täydennystarpeesta kaavan laatijan kanssa 17.9.2013 sekä 19.9.2014. Maakuntamuseo vastaa konsultin kysymyksiin seuraavasti.

1) "Miten ja millä perusteella vertailussa vanhoihin karttoihin on Pirkanmaan maa-kuntamuseolla herännyt epäilys Mikroliitti Oy:n tekemästä Vännilän kylätontin paikannuksesta?"

Alkuperäisessä inventointiraportissa ko. kylätontin tiedoissa oli useassa kohdassa nimivirheitä, ja osa niistä oli jäänyt korjaamatta myös uuteen versioon. Tämän vuoksi kohteeseen kiinnitettiin huomiota ja havaittiin, että osayleiskaavan maisemaselvityksessä (Airix ympäristö, 2013, s. 16) 1700-luvun kylätontti oli paikannettu lähemmäs Mantereentietä ja merkitty laajemmaksi. Tien kaakkoispuolelle kaavaluonnokseen oli merkitty vesijohto, joten maankäytöllisesti kohteen tarkalla sijainnilla oli merkitystä. Kaavapalaverissa 19.9.2014 todettiin, että kylätontin sijaintia olisi syytä vielä tarkistaa isojakokartan perusteella. Maakuntamuseon tämän jälkeen tekemässä kartan asemoinnissa voitiin todeta, että arkeologisen raportin paikannus on riittävän tarkka.

2) "Aikooko Pirkanmaan maakuntamuseo vaatia maisemaselvityksen korjaamista Vännilän osalta? - kartan korjaamista selvitykseen - maisemaselvityksen täydentämistä ja uusimista"

Maakuntamuseo ei aio vaatia maisemaselvityksen korjaamista Vännilän alueen osalta. Kylätontin sijaintia koskevalla tarkennuksella ei ole ratkaisevaa merkitystä kaavaluonnoksen maisemaa koskevien suojelumerkintöjen ja ratkaisujen kannalta, koska maisemallisten arvoalueiden rajaamisessa keskeisintä ovat selvityksessä nykymaisemasta tehdyt havainnot. Sen sijaan SM-merkintä rajoittaa maankäyttöä voimakkaammin, ja sen oikea sijainti on ratkaisevan tärkeä sekä muinaismuistolain rauhoituksen toteutumisen että maanomistajan ja -käyttäjän oikeusturvan näkökulmasta. Maakuntamuseo aikoo kuitenkin neuvotella maisemaselvityksen täydentämisen tarpeesta kaavoittajan kanssa ja esittää raporttiin lisäystä, jossa tuodaan ilmi maisemahistorian ja maankäytön kehitystä esittävän karttasarjan lähdeaineisto ja sen epätarkkuudesta johtuva kohdemerkkeihin liittyvä summittaisuus.

3) "Miten todennetaan käytännössä museoviranomaisia tyydyttävästi että tietty maastonkohta, tässä tapauksessa ”tien varsi”, on tutkittu? Minkälainen olisi ”todennettu tieto”?"

Inventointiraportissa tulee olla kartta tarkastetuista alueista.

4) "Mistä paikoista alueelta voi vielä löytää elinkeino- ym. historiallisia muinaisjäännöksiä ja millä perustein?"

Uusia historiallisen ajan muinaisjäännöksiä ja muita kaavassa huomioonotettavia kohteita voi löytyä erityisesti vielä tarkastamattomilta alueilta. Parhaiten niitä on yleensä säilynyt metsämaastossa. Tietyn alueen arkeologiseen potentiaaliin vaikuttavat mm. topografia, vesistön muutokset, asutuksen ja kulkureittien läheisyys, maankäytön historia ja nykytila. Koska ko. kaava-alueella on sijainnut 14 historiallisen maakirjakylän maita, sitä voidaan pitää kokonaisuudessaan hyvin potentiaalisena historiallisen ajan muinaisjäännösten löytymisen näkökulmasta.

Maakuntamuseon ja Mikroliitti Oy:n inventoijan välisessä palaverissa 3.10.2014 todettiin yhteisesti, että tehtyä inventointia ei voi pitää kattavana kaavaluonnokseen merkittyjen muuttuvan maankäytön alueiden osalta.

5) "Mitkä ovat täsmällisesti ne ”tärkeimmät” muuttuvan maankäytön alueet jotka tulee tutkia uudestaan ja millä perustein?"

Maastoinventoinnissa jo tutkittujen alueiden tarkastaminen uudestaan ei ole tarpeen. Tarkastettavien potentiaalisten alueiden ennakkoarviointi em. kriteereiden sekä kartta- ja laserkeilausaineistojen, historiallisten lähteiden ja paikannimistön pohjalta kuuluu inventoijalle osana tutkimuksen esityötä.

6) "Millä perusteella Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa että v. 2011 inventointi keskittyi asutushistoriaan?"

Inventointiraportissa on kuvattu 22 kohdetta, joista 16 on asuinpaikkoja. Kohdeluettelossa ei ole yhtään työ- tai valmistuspaikkaa. Inventointimenetelmistä raportin johdannossa kerrotaan, että vanhojen karttojen perusteella on paikannettu kylätontit ja ne on tarkastettu maastossa. Kylätonttien lisäksi on tarkastettu vanhat tielinjat ja niihin liittyvät sillanpaikat. Raportista ei käy ilmi, että inventoinnissa olisi selvitetty muita historiallisen ajan kohdetyyppejä, esimerkiksi rajamerkkejä tai elinkeinohistoriallisia muinaisjäännöksiä, joiden kirjo on hyvin laaja.

Kirjeessään Mikroliitti Oy esittää lisäksi pyynnön:

"Raportissamme olemme esittäneet, että koko alue on tutkittu ja arvioitu. Jotta tuleva täydennysinventointi varmuudella vastaa Pirkanmaan maakuntamuseon vaatimuksia ja käsityksiä ”riittävästä” inventoinnista, niin pyydän saada selkeät rajaukset niistä maastonkohdista jotka pitää uudelleen tutkia ja millä menetelmillä. Kun Pirkanmaan maakuntamuseolla on etukäteistietoa siitä, mistä maastonkohdista muinaisjäännöksiä löytyy, eikö olisi hyvän hallintotavan mukaista että Maakuntamuseon antaa nämä tiedot etukäteen inventoijien käyttöön."

Maakuntamuseo toistaa, että maastoinventoinnissa tarkastettuja alueita ei ole tarpeen tutkia uudelleen. Tietyn alueen tarkastuksesta tulee kuitenkin olla merkintä raporttiin liitettävässä kartassa. Koko kaava-alueen ”kattavasta” maastoinventoinnista voidaan käytännössä puhua vain silloin, kun tutkimusalue on riittävän suppea (esim. asemakaava tai pieni osayleiskaava).

Maakuntamuseolla ei ole ennakkotietoja Koskenkylän alueella olevista, tarkastamattomista muinaisjäännöksistä. Työpalavereissa 19.9.2014 ja 3.10.2014 museo on tuonut esille joitakin esimerkkejä vanhojen karttojen perusteella paikannettavista potentiaalisista kohteista. Systemaattinen koko alueen arviointi on kuitenkin inventoijan tehtävä. Hyvän hallintotavan mukaisesti maakuntamuseo ilmoittaa saamistaan yleisöilmoituksista tai muista kohdehavainnoista lausunnoissaan tai kaavaneuvotteluissa ja tarvittaessa kehottaa ottamaan yhteyttä museoon lisätietojen saamiseksi. Maankäytön suunnittelijat eivät pääsääntöisesti ilmoita maakuntamuseolle tilaamistaan inventoinneista, niiden tekijöistä ja aikatauluista. Inventointien suorittajista vain osa ottaa maakuntamuseoon yhteyttä työn valmisteluun liittyen tai ennakkokommenttien saamiseksi työn tuloksista. Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeiden (kohta 2.4) ja hyvän tavan mukaista olisi kuitenkin, että kenttätyön suorittaja aina ilmoittaisi kenttätyöstään maakuntamuseolle ja tarvittaessa neuvottelisi siitä.